The first 200 lines.
Hyvät naiset ja herrat, Bill Burr.
No niin, kiitos.
Kiitos, herra. Miten menee?
Rauhoittukaa.
Minä haluan hankkia aseen.
Ihan tosi.
Minulle tuli sellainen olo, kun muutin Los Angelesiin.
Tämä kaupunki sekoittaa pään. Ruuhkia on, mutta vedenjakelu ontuu.
Dollarin arvokin heikkenee. Sitä vain valvoo öisin.
Mitä minä teen, kun zombit hyökkäävät?
Onhan niitä ohjeita: Osta pulveri- ruokaa, istuta kesäkurpitsoja,
hanki tuulimylly.
Jos ei osaa tapella, sitä kerää vain tavaraa korttelin kovanaamalle.
Mitä minä teen, jos joku häiskä retuuttaa kultarahat taskuistani?
Minun täytyy hankkia ase.
Olin keikalla Renossa, joka on hieno asekaupunki.
Menin pieneen asekauppaan.
Siellä oli joku punaniska, ja minä sanoin haluavani aseen.
"Tajuan. Millaista asetta etsiskelet?"
"Haluatko Mossbergin, 357 Magnumin?" Se oli ihan siansaksaa minulle.
En tajunnut mitään. Tunsin oloni tyhmäksi, kun en tunne aseita.
Mitä ihmettä voin tehdä? Päätin olla rehellinen.
Sanoin: "En tajua mitään aseista. Ne pelottavat minua."
"Olen kuitenkin huolissani zombeista."
Kaveri vastasi: "Sinä tarvitset haulikon."
"Haulit leviävät kivasti."
"Se on helppo ladata, siinä on vähän osia ja haulit leviävät kivasti."
Hän hoki sitä koko ajan. "Haulit leviävät kivasti."
Kysyin, mitä se tarkoitti. "Ei tarvitse ampua tarkasti."
"Haulit leviävät kivasti. Kaukaa osuu useampaan kohteeseen."
"Haulit leviävät kivasti. Jos tuolla on ongelma, se hoituu katsomatta."
"Tuolla ei ole enää ongelmaa."
"Kaikki vähänkin ongelmaan viittaava ei ole enää siellä. Luota minuun."
"Tämäkin porukka näki, kun ammuit, joten täälläkään ei ole ongelmaa."
"Hoidit koko 90 astetta yhdellä laukauksella."
"Jos joku alkaa viisastella, ammu. Haulit leviävät kivasti."
Naureskelin ja sanoin: "Haluan vain ampua hyökkääjän."
"En minä halua remontoida samalla seiniä."
"En halua kehystää taas diplomiani ja hankkia papukaijalle uutta ystävää."
"Haluan ampua hyökkääjän. Kävisikö tällainen pistooli?"
Punaniska heittäytyi marttyyriksi:
"Hyvä on, jos kerran haluat pistoolin..."
"Älä kuuntele. Olen tehnyt tätä vain 20 vuotta. Hanki sitten huono ase."
Kysyin, mitä vikaa pistoolissa on.
"Minäpä kerron. Elämä ei ole elokuvaa. Tajuatko?"
"En. Lopeta nuo arvoitukset."
"Puhu suoraan. Sanoin jo, etten tiedä mitään aseista."
"Elokuvissa pistoolilla ammutaan hetkessä kolme ihmistä."
"Oikeassa elämässä sitä ampuu koko ajan ohi."
"Sitä voi ampua lippaan tyhjäksi ja sitten kädessä on vain iso nitoja."
"Mitä sinä sitten teet?"
Sanoin: "Paskat. Ostetaan se haulikko."
Kaveri pakkasi sitä jo. Tajusin, että en voi viedä sitä tyttöystäväni luo.
Ei aseen kanssa voi vain paukata kotiin.
Tämän jakkaran minä voisin viedä kotiin.
"Me voidaan kunnostaa tämä. Kaiverretaan siihen nimikirjaimet."
En voi sanoa, että hankin haulikon meitä molempia varten.
"Yksi piippu sinulle, yksi minulle."
Koko juttuhan oli kaatua siihen,
mutta sitten joku murtautui autoomme.
Tyttöystäväni meni ihan sekaisin ja alkoi lukea tietoa aseista.
Hän lukee ihan liikaa.
"Luodit säilytetään kassakaapissa ja tukki autotallissa."
Juoksenko kokoamaan asetta, jos joku jahtaa minua kirveen kanssa?
"Ajattele nyt vähän, kulta."
"Missä tähtäin on?" "Olohuoneessa." "Hyökkääjä on olohuoneessa!"
Jos me hankitaan ase, sen pitää roikkua ladattuna makkarin seinällä.
Tungen sen yöpukuni hihaan. Tuosta lähtee.
Ei siinä muuten ole järkeä.
Ihmiset ovat joko täysin puolesta tai vastaan, kun sanoo hankkivansa aseen.
He alkavat joko huutaa innoissaan tai luetella tilastoja.
"Jos hankkii aseen, tulee ammutuksi 80 prosenttia todennäköisemmin."
Lataanko minä sen ja menen sen kanssa suihkuun?
Tajuan kyllä, että se on vaarallinen.
Jos takapihalla on uima-allas, sekin lisää heti hukkumisriskiä.
Pitää vain kompastua haravaan ja kellahtaa altaaseen.
Ihan oikeasti. Minä en usko tilastoihin.
Tilastot ovat helvetin typeriä. Ihmiset eivät osaa suhtautua niihin.
Sitä on jo päättänyt jotain ja sitten menee olenoikeassa.comiin.
Sitten niitä tilastoja oksennetaan muiden päälle.
En lähtenyt sukeltamaan, koska en halunnut tulla hain syömäksi.
Mies sanoi: "90% hain hyökkäyksistä tapahtuu matalassa vedessä."
Ihanko totta? Siellähän ihmiset ovat.
Sitä kutsutaan rannaksi.
90 prosenttia ihmisistä ilakoi rantaviivan tuntumassa.
Ei kukaan lähde uimaan Eurooppaan. "Mennään Islantiin, nyhveröt."
Tykkään Los Angelesista, vaikka olenkin itärannikolta.
Kaverini New Yorkista ja Bostonista haluavat hyvää pizzaa aamuneljältä.
Kun se ei onnistu, he sanovat: "ihan paska paikka."
"Täällä on erilaista kuin kotona. Miksi matkustaa erilaiseen paikkaan?"
Typerää porukkaa. Hanki burrito ja lähde patikoimaan.
He varmaan valittavat Havaijillakin: "Eihän täällä voi pelata jääkiekkoa."
Ainoa asia, mikä häiritsee minua ssa, on kauneusleikkaukset.
En tajua niitä. Miksi ihmiset menevät kauneusleikkaukseen?
Myöntäisivät vain, että peli on jo menetetty.
Sinun aikasi meni jo. Viisikymppiset yrittävät täällä näyttää pantavilta.
Kasvot on kiristetty ja iho kiiltelee.
Eikä sitä hommaa edes osata vielä.
Miksi mennä kasvojen kohotukseen?
Vilkaise, miten muille on käynyt. Homma ei ole selvästikään hanskassa.
Tuoltako sinä haluat näyttää?
Ihan kuin olisit saanut turpaasi kolme päivää sitten.
Älä esitä sankaria. Anna muiden tehdä se ensin.
Sinun kannattaa odotella ihan rauhassa.
Lääkärit valehtelevat porukalle: "Hyvältä näyttää. Nähdään taas."
"Voi jeesus sentään! Mitä hittoa tapahtui?"
"Unohdettiinko me joku työvaihe?"
"Ai, hei! Avaimesi ovat tuossa. Ole hyvä."
"En meinannut tunnistaa sinua. Näytät niin nuorelta."
"Menikö se jo? Silputkaa kaikki todisteet."
Pähkähullua touhua.
Odottakaa, että se homma kehittyy.
Älkää esittäkö sankaria.
Hiuslisäkkeetkin näyttävät nykyään ihan hyviltä.
Kaveri sanoi TV:ssä: "Olisinpa tehnyt tämän 10 vuotta sitten."
Ei olisi kannattanut.
10 vuotta sitten niitattiin vielä muurahaisten jalkoja ihmisten päihin.
Eihän niitä voinut edes katsoa. "Onko hiuksesi ommeltu kiinni?"
Porukka otettiin niskalenkkiin ja siihen käytettiin naulapyssyä.
"Pysy aloillasi."
Jätkät luovutti kesken kaiken: "Paskat. Ei se ole tämän arvoista."
Sama kaveri toivoi varmaan, että olisi saanut polion 60 vuotta sitten.
"Mitä muuta herra mahtaa toivoa?"
Kasvojen kanssa ei kannata pelleillä.
Jos rasvaimu epäonnistuu, sen voi aina peittää paidalla.
Kasvoja varten ei ole olemassa paitaa.
Ketä he oikein luulevat narraavansa?
He valehtelevat itselleen: "Napsaisen vain vähän tästä."
Ei onnistu. Eihän kukaan vahaa autostakaan pelkkää puskuria.
"Vahaan vielä konepellin ja takaosan..."
Niin se menee. Pian sitä näyttää niiltä TV:n "täydellisiltä naisilta".
Saatanan idiootit.
He ovat idiootteja! "Näytänkö siltä, että olen 20?"
Et. Näytät ihan saatanan omituiselta.
Näytät yhä viisikymppiseltä, mutta tuollaista ikää en ole ennen nähnyt.
Naamasi kiiltää. Olet löytänyt uuden iän 52:n ja 53:n väliltä.
On ihan OK olla 52 ja näyttää 52-vuotiaalta.
Olet 52. Ei siinä mitään.
Näytätkö mieluummin 52-vuotiaalta vai 28-vuotiaalta liskolta?
Vaihtoehdot ovat kutakuinkin siinä.
Tiedättekö, mikä on todella noloa?
Kasvojen kohotukset ovat valkoisten ihmisten ongelma.
En ole ikinä nähnyt mustaa ihmistä, jolle olisi tehty sellainen.
Jacksonien perhettä ei voi laskea mukaan. He ovat ihan sekaisin.
Isä pakotti heidät harjoittelemaan koko ajan ja nukkumaan takassa.
"Sinne vain, senkin paskiaiset."
Ei haleja tai suukkoja.
Isän naama on jäänyt mutkalle huutamisesta: "Laula, paskianen!"
Kyllähän sen heidän kohdallaan ymmärtää.
Miksi valkolaiset tarvitsevat kohotuksia? Tykkään tuosta sanasta.
Se on hassu sana. Valkolaiset!
Valkoiset tarvitsevat kohotuksia, koska emme käytä rasvoja.
Vain puolet teistä nauroi. Kaikkien olisi pitänyt nauraa.
Puolet teistä mietti: "Mistä rasvoista hän puhuu?"
"Mikä tämä rasva oikein on ja mikä taika siinä piilee?"
Haluan kertoa, että muitakin ruumiinosia kuin kullia voi rasvata.
Oletteko miettineet, miksi kullinne näyttävät upouusilta,
kun taas muu keho näyttää ikääntyvältä merirosvolta?
Teidän täytyy levittää rasvaa hieman laajemmalle alueelle.
Ihoa on joka puolella. Katsokaa vaikka peilistä.
Jalkapohjanne näyttävät esihistorialliselta joenpohjalta.
Se ei kuulu luonnolliseen ikääntymiseen.
Olet vain rutikuiva.
En minä silti ketään tuomitse.
En ikinä käyttänyt rasvoja ensimmäisen 33 ikävuoteni aikana.
Olin lähdössä ulos mustan tytön kanssa. Hän rasvasi itseään.
Hän hölväsi sitä joka paikkaan. Luulin, että hänellä oli ihottumaa.
"Oletko sinä pyörinyt nokkospuskassa?"
"Varmistan vain, ettei ihoni hilseile."
"En halua, että ihoni kuivuu."
Hän taisi suuttua vähän, kun minä tein näin.
"Kyllä valkoistenkin iho hilseilee." Vastasin: "Enpä oikein usko."
"Olen 33, eikä kukaan ole sanonut minulle, että ihoni hilseilisi."
"Kuulin koko sanan vasta äsken sinun suustasi."
"Idiootti, näytä käsivarttasi."
Hän raapi sitä hitaasti kynsillään ja siitä lenteli valkeita hiutaleita.
Hän kirjoitti siihen nimensä. "Näetkö? Ihosi hilseilee."
Menin ihan sekaisin. "Minun ihonihan hilseilee!"
En tiennyt koko jutusta.
Tiesin vain, että minua kutitti aina talvisin.
Ihmettelin aina, mistä kutina oikein johtui.
Luulin, että pyyhkeeni oli likainen, joten vaihdoin aina silloin pyyhettä.
Kävin suihkussa ja kuivasin itseni. "Jumalauta, taas kutisee."
"Talvi on ihan perseestä."
Tuon takia kannattaa pyöriä kaikenlaisten ihmisten kanssa.
Jokainen ihmisryhmä on jäänyt vaille jotain tietoa.
Valkoiset eivät olleet paikalla rasvaamisseminaarissa.
Ehkä se johtuu siitä, että emme näe hilseilyä.
Mustat taas näyttävät silloin siltä kuin olisivat nojanneet liitutauluun.
Viimeistään ystävät sanovat heille: "Kyynärpääsi hilseilee helvetisti."
Mustat taas eivät olleet paikalla, kun oli puhetta luvallisista aseista.
He eivät vain ikinä saaneet tietää siitä.
Kuinka moni räppäri on jäänyt kiinni luvattomasta aseesta? Uskomatonta.
Miksi sinä teet noin? Haluatko tehdä levyjä puhelimen välityksellä?
Onko se uusin Auto-Tune vai mitä helvettiä?
Ajattelen silloin aina: "Kunpa hänellä olisi yksi valkoinen ystävä."
Porukan valkoinen kaveri kysyisi: "Onko sinulla muuten lupa tuohon?"
"Oletko sinä ihan hullu? Hankkiudu eroon tuosta."
"Totta kai se on laitonta! Siitä saa 3 - 5 vuotta linnaa."
"Miten sinä et voi tietää tätä?"
No comments yet. Be the first to leave one.