The first 200 lines.
Kaikki elokuvan hahmot ja tapahtumat ovat todellisia.
5. TAMMIKUUTA 1895
Sotilaat! Eteen vie!
Aloittakaa!
Ranskan kansan nimissä,
Pariisin sotilaallisen hallinnon sotaoikeus
on istunnossaan 22. joulukuuta 1894
yksimielisesti todennut Alfred Dreyfusin,
14. tykistörykmentin kapteenin
ja yleisesikunnan kokelaan,
syylliseksi maanpetokseen.
Hänet on tuomittu yksimielisesti
karkotettavaksi suljettuun linnoitukseen
ja arvonalennukseen.
Alfred Dreyfus! Ette saa enää kantaa aseita.
Ranskan kansan nimissä teidät alennetaan.
Sotilaat! He alentavat syyttömän!
Häpäisevät syyttömän! Eläköön Ranska!
Eläköön armeija!
Miltä hän näyttää, Picquart?
Kultansa perään itkevältä juutalaisräätäliltä.
Petturi! Heittiö!
Kuolema petturille!
Olen syytön!
Roomalaiset heittivät leijonille kristityt, me juutalaiset.
Edistystä varmasti.
Millainen tunnelma oli seremonian jälkeen?
Kuin terveestä ruumiista olisi poistettu
paise, ja elämä palaa uomiinsa.
Harmi, ettei sotaministeri saanut olla läsnä historiallisella hetkellä.
Mainittiinko minut? - En usko, herra ministeri.
Ei se mitään. Hyvää työtä. Picquart.
Olette hoitanut onnettoman asian esimerkillisesti.
Eikö niin, Boisdeffre? - Kyllä, ministeri.
Tuliko eversti Sandherr? - Kyllä, herra kenraali.
Entä vapina?
Hän hallitsee sen.
Pelkään, ettei hänen tilansa parane.
Toivomme, että korvaatte hänet ensi tilassa.
Minulla ei ole kokemusta tiedustelusta.
Opetelkaa.
Dreyfusin rangaistus näyttää maailmalle,
miten kohtelemme pettureita.
Siellä hän ei voi puhua kellekään eikä kukaan voi puhua hänelle.
Cayennen vankisiirtokunta? - Parempaa.
Aivan oma lohkare.
Pirunsaari.
Vieläkö siitä pirun juutalaisesta puhutaan?
Picquart.
Tehän tunsitte hänet. - Ai kenet?
Dreyfusin.
Oppilaani yleisesikunta-akatemiassa.
Saiko juutalainen erityiskohtelun? - Tietysti.
Tiedän asianajajana, että katolinen upseeri
olisi saanut reilun oikeudenkäynnin. - Olettteko samaa mieltä, Picquart?
Hän ei saanut tavanomaista oikeudenkäyntiä
kansallisesta turvallisuudesta johtuen.
Asioita ei voi käsitellä julkisesti.
Häntä vastaan oli kyllä paljon todisteita.
Unohdin sanoa, että löysimme rue Marbeufiltä
aivan ihanan alsacelaisen ravintolan.
Loistava paikka.
Majuri!
Kapteeni. - Herra majuri...
Olenko loukannut teitä jotenkin? - Ette.
Sain huonoja arvosanoja vain teiltä.
Ehkä kuvittelette itsestänne liikoja.
Syy ei siis ole juutalaisuuteni?
Huolehdin siitä, etten anna tunteitteni vaikuttaa.
Jos pitää huolehtia, ehkä se on mahdollista.
Jos kysytte, pidänkö juutalaisista,
rehellinen vastaukseni on, että en.
Mutta jos vihjailette, että sen takia syrjisin teitä ammatillisesti,
vakuutan, että en. En ikinä.
Georges, antakaa minä autan.
Hän on keskiviikkona Brysselissä.
Voitko tulla? - Voin.
Eikö sinulle tule syyllinen olo?
Ei hän minun mieheni ole. - Tiedät mitä tarkoitan.
Miksi tulisi?
Olit minun ennen häntä.
Miksi ihmeessä nait hänet?
Hän kysyi.
Toisin kuin sinä.
Tietääkö hän meistä?
Ei.
Miksei?
Hän tappaisi minut.
Onko hän varmasti Brysselissä? - Niin hän sanoi.
Kuka siellä? - Sähke.
Majuri Picquart?
Kiitos.
Kenraali Gonselta. - Kuka hän on?
Tiedustelupäällikkö.
Pyytää luokseen huomenna. - Rakas...
Oletko vaikeuksissa?
Rukoilin, ettei tämä päivä koittaisi.
Eversti Sandherr ei voi jatkaa tilasto-osaston johtajana.
Ikävä kuulla.
Olette nyt vastuussa tiedustelusta.
Ja teidät ylennetään everstiluutnantiksi.
Olette armeijan nuorin eversti.
Onneksi olkoon. - Kiitos, herra kenraali.
Pitäkää minut ajan tasalla, poika.
Vihaan ikäviä yllätyksiä.
Majuri Henry perehdyttää teidät.
Odottiko hän saavansa tämän tehtävän?
Luojan tähden ei. Liian maalainen.
Hänen appensa on majatalonisäntä.
Tehän ette ole naimisissa? - En, kenraali.
Jostain tietystä syystä? - Ei.
Ei mitään, mistä teitä voi kiristää?
Ei, herra kenraali.
Ymmärrätte varmasti, että kysyn.
Majuri Henry, tulkaa sisään.
Kenraali.
Eversti Picquart on uusi tilastopäällikkö.
Toivottakaa tervetulleeksi. - Kyllä, kenraali.
Herra eversti.
Siinä se on.
Luulin, että talo on tyhjillään.
Saamme olla rauhassa. - Epäilemättä.
Bachir!
Huomenta, herra majuri.
Eversti Picquart on uusi johtaja.
Bachir tietää kaikki salaisuutemme.
Vai mitä? - Kyllä, majuri.
Mitä täällä metelöidään?
Kuuluu kadulle asti.
Lopettakaa!
Poliiseja, vasikoita... Hyödyllistä väkeä.
Eversti Sandherr antaa heidän norkoilla täällä,
että saa pidettyä silmällä.
Mikä täällä haisee?
Viemärithän ne. Koko kaupunginosa haisee.
Tässä ovat kapteenit Junck ja Valdant.
Mitä he tekevät? - Avaavat kirjeitä.
Valdant käyttää kuivaa metodia,
Junck taas höyryä.
Yksityisiä kirjeitä? - Ei enää.
Lepo.
Muistatteko kapteeni Lauthin Dreyfusin tapauksesta?
Eversti Picquart on uusi päällikkömme.
Entä mitä te teette?
Kerron myöhemmin.
Muistatte varmasti arkistonhoitaja Gribelinin.
Eversti Picquart korvaa eversti Sandherrin.
Aikamoinen arkisto täällä teillä.
Oikein hyvä. Jatkakaa.
Puhelin on tässä.
Ja tässä on toimistoni. Sihteeriä ei ole.
Eversti Sandherr oli epäluuloinen.
Hänen toimistonsa.
Ja nyt minun. - Meidän pitää kai totutella.
Avaimenne, eversti.
Etuovi, toimisto, laatikko, kassakaappi.
Kiitos. Mitä kapteeni Lauth tutki?
Kirjeitä saksalaiselta sotilasattasea eversti von Schwartzkoppenilta.
Yksityisiä kirjeitä? - Kyllä.
Tietääkö ministeri? - Kyllä. Seuraamme everstin puuhia.
Hänellä on ollut suhde vuosien ajan.
Onko se erikoista? - On.
Italialaisattasea majuri Panizzardin kanssa.
Taivaan tähden.
Miten saamme kirjeet käsiimme?
Olenhan nyt osaston päällikkö.
Saksan lähetystön siivooja Marie Bastian.
Hän tuo roskapaperit kerran viikossa.
Ne ovat tärkeitä dokumentteja, eversti.
Ei mitään homppelin rakkauskirjeitä.
Muistatteko tämän?
Dreyfusin bordereau. - Muistio oli kuudessa osassa.
Lauth kokosi sen ja poisti jäljet repimisestä,
jottei alkuperä selviä.
Niin saimme hänet kiinni.
Mainiota.
Kehystimme sen eversti Sandherrille sinä päivänä, kun petturi alennettiin.
Oikein hyvä. Kiitos, majuri.
Tulemme varmasti hyvin toimeen.
Kiitoksia, eversti. Toivon niin.
"Lähetän teille kiinnostavia tietoja:
Muistio 120:n hydraulisesta hidasteesta
ja miten se toimi."
"Muistio suojaavista joukoista."
"Muistio tykistömuodostelmasta."
"Kenttäohjesäännön luonnos."
"14. maaliskuuta 1894."
Saanko katsoa?
Saimme sen viime viikolla Saksan lähetystöstä.
Entä asiakirjat? - Nytkö?
Varmasti jo Berliinissä.
Kuka vakooja on? - Niin...
Mitä lappu meille kertoo?
Hän on todennäköisesti tykistöupseeri,
joka on palvellut esikunnan kaikilla osastoilla.
Kaikilla neljällä osastolla palvelevat
vain teräväpäiset oppilaanne akatemiasta.
Epätodennäköisiä pettureita. - Mutta yksi on.
Haluaisimme käsialanäytteet kaikilta kierrossa olleilta tykistöupseereilta.
Selvä.
No comments yet. Be the first to leave one.