The first 200 lines.
KUNNES KUOLEMA EROTTAA
Iltaa. Minun pitäisi tavata Adam Lucas.
Hän ei ole tainnut tulla. Tahdotteko katsoa?
En tunne häntä ulkonäöltä. - Istukaa baariin tai pöytään.
Minä tuon hänet sitten. - Istun mielelläni pöytään.
Voisitteko kysyä tuolta mieheltä onko hänen nimensä Adam Lucas.
Ei ole. - Kiitos.
Taksi!
Minä menen. Asiakas varmaan hakee enkelit.
Tämäpä sattui.
Minusta tuntuikin, että olen nähnyt sinut jossain. - Niinkö?
Minä toin amforan korjattavaksi. Kävin täällä joskus vuosi sitten.
Toin silloin herculaniumilaisen mosaiikin, nuoren pojan kuvan.
Sen kunnosti sellainen tumma nainen. - Charlotte.
Minä muistan sen mosaiikin. - Hän kunnosti sen hienosti.
Jack Saunders, antiikki-intendentti, Founders-museo. - Adrienne Davis.
Hauska tutustua. - Samoin.
Minä lähden nyt, Adrienne. - Minä panen ovet lukkoon.
Tuo se nainen oli. - Katsotaan amforaa.
Me asuttiin Mainen Searsportissa.
Tätini asui lähellä. Kävin siellä serkkujen kanssa uimassa kesäisin.
Me oltiin siellä varmaan samaan aikaan. - Tiedätkö Breakersin?
Me yritettiin päästä sinne paukuille ja tanssimaan.
Mikä on sinun lempi- laulusi? - Earth Angel.
Huomenta.
Älkää nousko. Jatkakaa ihmeessä sitä mitä olittekin tekemässä.
Kiitollisuudella Adam Lucasille.
Sille sokkotreffimiehelle.
Mitä sinä teet illalla? - En tiedä.
Entäs huomisiltana? - En tiedä.
Entä loppuelämäsi?
Olenko liian itsevarma? - Se jää nähtäväksi...
Saanko jo puhaltaa? - Odota.
Lauletaan nyt!
Saanko minä nyt leikata kakkua?
Minun hurjin hankintani oli 1,2 miljoonan etruskilainen uurna.
Se oli niin hyvässä kunnossa, että sen aitoutta epäiltiin.
Sen varmisti viisi asiantuntijaa. Paras hankinta, jonka olen tehnyt.
Unohdetaan työasiat ja syödään kakkua.
Minä otan sen. - Et ota.
Ei enää mitään!
Minä. - Syntymäpäivänäsi.
Se oli elämäni paras päivä. - Niin minunkin.
Missä mummin ja papan kuva on? - Tarkoitatko minun vanhempiani?
Katsotaan... Tuossako? - Ei.
Tuossa? - Ei siinäkään.
Tuossa.
Siinä minä pienenä Nebraskassa pappa Thomasin edessä -
ja papan vieressä on sinun Lorraine-mummisi.
Minä ajelin tuolla pyörällä.
Kuvassa ei näy se mäki, jota laskimme kelkalla.
Kerro taas mummin silmistä. - Mummilla oli kauniit silmät...
Ihan niin kuin minulla. - Oikein.
Nyt on aika mennä nukkumaan. - Hyvää yötä, isi.
Arvaa mitä minä ajattelen. - Mitä?
Miten onnekas minä olen.
Miten niin onnekas?
Sinä et tiedä mistään mitään.
Sinä olet kauniimpi.
Adrienne Saunders. Mitä sinulla on päälläsi? - Alushame.
Onko tosiaan? - Ei.
Tykkäätkö siitä? - Olet upean näköinen.
Terve, Jack. - Mietinkin jo huomaatko minut ollenkaan.
Minä inhoan tällaisia juhlia. - Teidän pitäisi perustaa kerho.
Joko uurna tuli, Jack? - Sen piti tulla eilen.
En olisi raaskinut erota siitä. - Saat erikoisvierailuoikeudet.
Se on valtavan arvokas lahjoitus. Olemme ikuisesti kiitollisia.
Missä Tomasz on? - En tiedä. Tulimme juuri.
Sano, että haluan häneltäkin kiitokset, jos näette. - Sanon.
Vai erikoisvierailuoikeudet. Senkin sutki. - Olen harjoitellut.
Minun kanssaniko sinä harjoittelet? - Aina kun voin.
Tarkistan, että Maryllä on kaikki hyvin. Saanko käyttää puhelintasi?
Hyvä Jumala!
Vaikuttiko hän masentuneelta tai heilahtelivatko mielialat?
Ainakin iltapäivällä kaikki tuntui olevan hyvin.
Ehkä sydänsairaus masensi. - Hän söi paljon lääkkeitä.
Hän suunnitteli kalareissuakin.
Kertoi minullekin, että lähtisi Connecticutiin.
Rouva Saundersin pitäisi tulla aamulla allekirjoittamaan lausunto.
Niin tietysti.
Pitääkö meidän muiden tulla? - Ei. Otamme yhteyttä, jos tarve vaatii.
Onko kaikki hyvin? - Ei.
Poliisi ottaa nimen lausuntoon ja sitten jutun pitäisi olla selvä.
He näkevät satoja tällaisia tapauksia viikossa. - Minä en.
Tomasz ansaitsisi parempaa. - Tiedän miltä sinusta tuntuu.
Omituista. Minä haluan tietää miksi itsemurhaa hautova -
panee kellon soimaan, että muistaisi sydänlääkkeen.
Sinullehan sanottiin, että hälytys oli varmaan asetettu etukäteen.
Sinun pitäisi tarkastaa Egypti- näyttelyn lainatavara. - Kiitos.
Näyttää siltä, että joku on jo tarkastanut tämän.
Kylpyvesi on laskettu, kulta. Riisu.
Mikä sinua vaivaa? - Museon Egypti- kokoelmassa on väärennetty koru.
Se maksoi neljä ja puoli miljoonaa ja minä ostin sen. - Kuka tarkasti?
Harvey sen tarkasti, mutta minun urani ja maineeni siitä kärsii.
Tiedän mitä ostin. Se oli aito. Joku on kai vaihtanut sen.
Tomasz. - Mitä?
Ehkä hän oli vaikeuksissa ja tarvitsi rahaa. Ehkä jotain sattui.
Tomasz ei ollut rikollinen.
Minä olen se, jota katsotaan. Minua kaikki tuijottavat.
Hyvä, kulta. Pestään nyt selkä.
Eihän ole liian kumaa?
Anna anteeksi.
En tiedä mitä tekisin ilman sinua. - Kyllä sinä jotain keksisit.
Kukas sinä olet?
Laitanko teille iltapalaa?
Paistettua saippuavaahtoa?
Minä rakastan sinua.
Ernesto's? Tilaan kotiin kolme kana-annosta, riisiä ja papuja.
Onko meillä kokista...?
Ei kokista. Minulle tulee puhelu. Haen ne kymmenen minuutin päästä.
Minä olen.
Piru vie. Uskomatonta! Nytkö?
Hyvä on, minä lähden.
Minun pitää lähteä Bostoniin. Uskomatonta, kaiken keskellä.
Miksi? - Morganin kokoelman huutokauppa alkaa yhdeksältä.
En voi nyt kieltäytyäkään.
Koska sinun pitää lähteä? - Kone lähtee kymmeneltä.
Toisitko harmaan pukuni, kulta?
Tarvitsetko näitä? - Mitä siellä on?
Luottokorttikuitti ja käyntikortti. - Kenen?
Daniel Shermanin. - Kuka hän on?
En tiedä. Takana on numero... Heitän sen pois. Otatko taksin?
Menen autolla.
Sinulla oli kurja päivä.
Rakastan sinua. - Ja minä sinua.
Tule pian kotiin.
Anteeksi, että myöhästyin. - Ei se mitään.
Vedetään pitkää tikkua siitä kumpi tuonne nousee. - Se olisi haaste.
Tapaatko Jackin täällä? - En.
Minä näin hänet aulassa.
Hän on Bostonissa, tulee huomenna. - Outoa.
Tuossa on valtavasti työtä. Telineet on saatava äkkiä.
Rakas... Tämä on ihana.
En olisi tarvinnut. - Kuka sanoi, että minä ostin sen sinua varten?
Olisi pitänyt arvata.
Eilen sattui omituinen juttu.
Tarkastin työkohteen Chesterfield- hotellissa Charlotten kanssa -
ja hän sanoi, että olisi voinut vaikka vannoa nähneensä sinut.
Olitko sinä eilen New Yorkissa?
Petätkö sinä minua? - Chesterfieldissä, vai?
Älä naurata. Siellä on onneton huonepalvelu.
Kuusivuotishääpäivänä ei uskoisi joutuvansa jonottamaan pöytää.
Vasta kuusikymmenvuotispäivänä ei joudu. - Totta. Otetaan malja.
Harvey keksii minkä kunniaksi. - En ole nyt kekseliäällä päällä.
Minä sanon mille otetaan. Kiitollisuudella Adam Lucasille.
Kuka Adam Lucas on? - Se on hyvä juttu.
Menen järjestämään sen pöydän.
Kerro vitsi, Harv. - Elämä on paskaa.
Missä se vitsi on? - Ei sitä olekaan.
Mikä sinua painaa? - Ei mikään ihmeempi.
Voithan sinä minulle kertoa.
Minun piti pyytää Thomaszin perheeltä hänen tilitietojaan.
Tunsin itseni paskamaiseksi. - Mitä sinä niistä halusit?
Stuttgartilainen kultaseppä sanoi, että väärennöksen teetti -
joku Daniel Sherman, joka maksoi 10 000 dollarin matkashekeillä.
Se on varmasti väärä nimi. Tomaszin tilit ovat kunnossa.
Toisin sanoen, olemme nyt kaikki epäiltyjä.
Pöytä on valmis.
Eihän me niin sovittu. Ei se...
Minä olen sanonut miten käy, jos tähän tullaan...
No, ei se ole ongelma.
Samat sanat.
Selvä. Nähdään pian.
Onko kaikki hyvin? - On.
Minun piti soittaa kaukopuhelu San Franciscoon, aikaeron takia.
Se tuli nyt hoidetuksi. Herätinkö minä sinut?
Mennään takaisin nukkumaan.
Minä väritän linnun sini- punaiseksi. - Onko se taikalintu?
Hei!
Onko hyvin väritetty? - Ihanasti.
Väritä puutkin. - Minkä värisiksi?
Onko Jack Saunders tavattavissa. - Ei ole kotona. Jätättekö viestin?
Soitan Vogue-alusasuliikkeestä. Hänen luottokorttinsa jäi tänne.
Soitatteko Bostonista? - Itäiseltä 53. kadulta Manhattanilta.
Soitinhan minä Saunderseille? - Kyllä teillä on oikea numero.
Ehkä hän voisi tulla hakemaan korttinsa. - Minä kerron hänelle.
En tiennyt, että olet täällä. - Käyn läpi vanhoja papereita.
Vien ne Bostonin-matkan puvut pesulaan. - Viedään huomenna.
Mitä sinä touhuat? Mitä on tapahtunut?
Minä vain etsin... - Mitä?
Löysin tämän pukusi taskusta.
Sen puvun, joka sinulla muka oli Bostonissa. Et käynytkään siellä.
Sinä olit Chesterfield-hotellissa.
Tekeekö taskussani ollut typerä minttukarkki minusta valehtelijan?
Syytät minua valehtelemisesta ja uskottomuudesta.
Laupias taivas... Uskomatonta.
Tajuatko miten monissa juhlissa minä olen ollut Chesterfieldissä?
Mistä muusta minä valehtelen?
Entäs se yöpaita? - Mitä siitä?
Jätit luottokorttisi liikkeeseen. 53. kadulle New Yorkissa!
Sinä väitit ostaneesi sen Bostonista. - En väittänyt.
Päätin ostaa sinulle lahjan matkalla lentokentältä kotiin.
Mitä vielä?
Entä se Daniel Sherman? - Kuka?
Sinun taskussasi oli Daniel Shermanin kortti.
Harvey sanoi, että hän teetti sen väärennöksen. - Harvey Schwartz...
Minä olen sinun miehesi ja sinä kuuntelet häntä.
Tajuatko miten monta käynti- korttia saan yhden päivän aikana?
Harvey Schwartz on yhtälailla epäilty kuin kaikki muutkin.
Kuulostat ällistyneeltä, mutta epäilit silti minua. - En epäillyt.
No comments yet. Be the first to leave one.