Valhalla

Kuuntele!

Tuuli kertoo tarinan.

Yggdrasililla, maailmanpuulla, on juuret maailmojen keskellä, -

Asgårdissa, jumalten valtakunnassa.

Täällä asuu yksisilmäinen Odin, jumalten kuningas, -

ja mahtava ukkosenjumala Tor.

Asuinpaikassaan Asgårdissa jumalat kokoontuvat Valhallaan.

Siellä he vastaanottavat ihmisten rukouksia ja ylistyksiä, -

jotka antavat jumalille voimaa ja elämää.

Valhallasta Odin tarkkailee maailman kolmea valtakuntaa -

ja lähettää korppinsa noutamaan uutisia kaukaisista maailmoista.

Kauhistuttavasta Udgårdista, -

jossa asuvat peikkomaiset olennot, jätit, -

pimeyden ja kaaoksen valtiaat.

Ja Midgårdista, ihmisten maailmasta, -

mahtavien viikinkien ja uuraiden talonpoikien asuinpaikasta.

Vaan jumalten valta ja loisto eivät ole enää entisellään.

Pitkä sota jättiläisiä vastaan on syössyt Valhallan pimeyteen.

Pimeyteen, joka voi johtaa -

Ragnarökiin.

Rakkaat jumalat, muuttakaa minut korpiksi, jotta voin lentää tieheni.

Kanna tämä talolle.

- Tjalf. - Minä tulen.

Ruusu ja Tjalf, tulkaa sisään!

Kiireesti!

Tjalf! Tule, tule!

Sisään!

Iltaa, talonväki.

Saatte majoittaa kaksi Valhallan mahtavinta jumalaa. Onnistuuko?

Tietenkin.

Mikä täällä haisee?

Kala... Kalapuuro.

Poika, nouse ylös. Tule tänne.

Mene ulos hakemaan polttopuita ja sytytä nuotio.

Sinä tyttöseni, tule tänne.

Mene ulos ja anna vuohilleni vettä.

Vau.

Menkää vanhempienne luokse, ihmislapset.

- Enkö saisi auttaa? - Menkää vanhempienne luokse.

Sinä myös.

Ole hyvä, tyttöseni.

Kuulkaa, ihmiset.

Voitte syödä lihaa mielin määrin.

Mutta ette saa murtaa luita.

Huomenna kerään luut ja nahan.

Ja kun heilautan vasaraani, -

liha muuttuu eläväksi.

Silloin vuoheni herää henkiin. Ymmärsittekö?

Syökää.

Haluatteko kuulla tarinan?

Eräänä päivänä Loke oli kävelyllä metsässä.

Hänen kulkiessaan metsässä -

pieni koiranpentu alkoi seurata häntä.

Se seurasi häntä koko matkan Asgårdiin asti.

Loke otti tietenkin pikku pennun mukaansa sisään.

Ja kaikki Valhallassa huolehtivat siitä.

Mutta pentu kasvoi ja kasvoi.

Pian kävi ilmi, ettei se ollut mikään koira, -

vaan susi.

Susi jatkoi kasvamistaan.

Tjalf, tule tänne.

Lopulta vain Tyr oli tarpeeksi rohkea syöttämään sitä.

Pian kävi ilmi, että susi oli Fenris.

Valat ennustivat, että pedosta tulisi jonain päivänä niin suuri, -

että se voisi nielaista auringon.

Ja sen jälkeen vallitsisi ikuinen pimeys ja talvi.

Onko hyvää?

Päätimme panna pedon ketjuun.

Vain jättiläiset kykenivät takomaan katkeamattoman ketjun.

Mikä sinusta tulee isona?

Alan hoitaa tilaa ja laajennan sitä.

- Se vaatii paljon voimaa. - Voimaa?

- Minä olen vahva. - Totta.

Syötkö luuydintä?

Luuydintä? Mitä se tekee?

Se tekee sinut vahvaksi. Hyvin vahvaksi.

- Mutta Tor sanoi... - Tor puhuu paljon.

Sellaisessa vuohessa on paljon luita.

Kuka muka huomaa, jos yksi luu puuttuu?

- Ei kai kukaan. - Ei niin.

Pantiksi meidän piti panna käsi sen kitaan, -

joten Tyrin täytyi panna kätensä pedon kitaan.

Ja samalla hetkellä, kun kiristimme ketjua...

Hauks! Se puraisi Tyrin käden poikki.

Et taida tohtia?

Tohdin.

Ja nyt Fenris-susi on kiinni Gleipnirillä -

eräässä luolassa Jotunheimissa.

Jos jättiläiset saavat suden käsiinsä...

Seurauksena on Ragnarök.

Kuka halvatun hulttio?

Ihmiset!

Ihmiset, tulkaa ulos! Heti paikalla!

Tulkaa ulos, minä sanoin!

Kuka mursi luun vuoheltani?

Enkö kieltänyt murtamasta luita?

Kuka mursi luun vuoheltani?

Kuka? Kuka sen mursi?

Minä.

Tiesin, että sinussa oli jotain vialla, pikku ihmispentu.

Tor, tiedät tuon ikäiset pojat. Millainen sinä itse olit?

- Kävellenkö me palaamme Valhallaan? - Pojasta voi olla hyötyä.

Sovitaan niin, että rangaistukseksi vuohen vahingoittamisesta -

hän saa lähteä mukaan Valhallaan palveluspojaksi.

Palveluspojaksi? Hän on aivan liian laiha.

Hän näyttää vahvalta. Siv kaipaa varmasti myös apua.

Sovittu siis.

Onneksi olkoon, poika. Kaikki eivät saakaan palvella ukkosenjumalaa.

- Ette voi viedä lastamme. - Hänen pitää jatkaa tilanpitoa.

Kiitätte minua vielä.

Tule.

Työnnät puukon tähän reikään.

Sitten leikkaat mahan auki.

Näetkö tämän? Leikkaat sen poikki.

Sitten vedät sisälmykset ulos. Nyt on sinun vuorosi.

- Miksi? - Koska minä lähden pois.

Isällä on huonot kädet, joten sinun täytyy opetella tämä.

Enkö voisi tulla mukaasi?

Perkaa tämä kala. Ota se käteen.

Yritä.

Työnnä puukko tästä, ja sitten...

Kyllä sinä opit.

Ehtisimmekö kysyä heiltä, voisitko jäädä?

Tämä on minulle myös suuri tilaisuus.

Ruusu, odota.

Ruusu.

Minun täytyy lähteä.

Minun tulee ikävä sinua.

Työnnä voimalla.

Vauhtia, poika.

Voimaa riitti luun murtamiseen, joten jaksat työntää vaunuakin.

Työnnä, vetelys!

Työnnä, kun minä käsken!

Voimakkaammin!

Luuletko olevasi kotona maatilalla? Työnnä!

Työnnä, kun minä käsken.

Työnnä nyt, ihmispentu!

Työnnä, vetelys!

Minähän sanoin, että hän on hyödytön.

No niin, poju! Vedä!

Ai!

Ruusu.

Mitä siellä vaunuissa tapahtuu?

Mitä teet täällä?

- Tarvitsette varmaan lisää apua. - Olet liian pieni. Palaa kotiin.

- Loke saattaa sinut kotiin. - Mitä? Enkä.

- Otetaan hänet mukaan. - Mukaanko?

Sivillä on varmasti käyttöä hänen pikku kätösilleen.

Tyttö on sinun vastuullasi.

Tule pois vaunuista. Nyt heti!

Miten saatoit jättää äidin ja isän? Sinun olisi pitänyt jäädä kotiin.

Tjalf, tule tänne.

Hän on sinun vastuullasi. Onko selvä?

Missä viivyitte? Olemme odottaneet teitä.

Keitä nuo ovat?

Ihmislapsia, pitkä juttu. Mitä on tapahtunut?

- Hän lupasi, että ketju kestäisi. - Fenris?

- Sanoin vain, mitä kääpiöt sanoivat. - Sama se. Sinä lupasit.

- En tiedä, mistä puhut. - Tietenkin tiedät.

- Keitä salissa on? - Kaikki.

Tulkaa tänne.

Tapahtuipa mitä tahansa, te pysytte vaiti.

Kukaan ihminen ei ole puhunut eikä saa puhua jumalten salissa.

Ymmärsittekö?

Pysykää takanani.

Fenris-susi pääsi vapaaksi. Jättiläinen katkaisi ketjun.

- Jättiläinen? - Niin.

Sen on täytynyt livahtaa rajan yli.

Ehdotan lisää vartijoita Asgårdiin.

Sekö muka on joskus pitänyt jätit poissa?

Se susi on saatava kiinni. Jos jättiläiset löytävät sen, -

se tietää nykyisen maailman loppua.

- Missä susi on, Tyr? - Syvällä metsässä.

Meidän täytyy lähteä sinne etsimään.

Tor, näin kävi vain siksi, että sinä olet aina poissa.

Balder, sinun pitäisi olla enemmän sotatantereella kuin peilin edessä.

- Silloin et tarvitsisi minua. - Balder on oikeassa, senkin hölmö.

Vaeltelet ympäriinsä ja juot itsesi humalaan.

Piittaatko meistä muista enää ollenkaan?

Ja noin sanoo kaljupäinen raajarikko, -

jonka tärkein työ oli estää pedon karkaaminen.

Kaljupäinen, yksikätinen raajarikko, -

jonka armeijan tulee pitää huolta, ettei Asgårdiin tule jättejä.

Mikä sinua vaivaa, senkin itserakas, juoppo vuohikuski?

- Etkö piittaa Valhallasta? - Varo sanojasi, Tyr.

Sinulle tärkeää ovat vain ruoka, sima ja naiset.

Olen seurannut tietäsi tänne, mutta matkasi on vasta alussa.

Kohtalolla on suuria suunnitelmia varallesi. Älä luovu toivosta.

Ole rohkea. Äläkä milloinkaan menetä uskoa itseesi.

Minäkö?

Istukaa alas.

Vielä yksikin sana, niin leikkaan kielenne poikki.

Tor, pidä orjasi kurissa.

Teidän täytyy ottaa se susi kiinni ja panna se liekaan.

Teidän on lähdettävä jahtaamaan sitä.

Rupea nukkumaan. Meidän on oltava pirteitä aamulla.

Älä luovu toivosta. Ole rohkea.

Kohtalolla on varallesi suuria suunnitelmia. Luota aina itseesi.

Mikä tuo on?

Mene pois! Käskin häipyä!