The first 200 lines.
- Niin. - Aivan.
Mitä seuraavaksi?
OLOHUONE - KIRJAT - TOIMISTO
MARISSA STAPLEYN ROMAANISTA
Armstrong. Sait vieraan.
Ei ole vierailuaika.
Eikö? Tiedän vain, että sinua odotetaan.
Etkö sinä tule?
Menet yksin.
Kaipasitko minua?
Silloin tällöin.
Näytät hyvältä.
Priscilla, useimmat, jotka vapautuvat vankilasta,
eivät halua palata sinne.
Olen sillä tavalla outo.
Tiedän, että puhut hänen kanssaan.
Silloin tällöin.
Missä hän on?
Tiedät, etten kertoisi, vaikka tietäisinkin.
Kerrot varmaan lopulta viestin, jonka haluat toimittaa.
Tunnet minut hyvin.
Uhrasin siihen aikaa.
Hänen on palautettava rahat nopeasti, John.
Rauhoitan sitten Waynen -
ja estän lastemme kuoleman.
Poikasi -
alkoi sooloilla.
Tai joku nappasi hänet.
Selvitän sitä yhä.
Miten vain.
Tyttärelläni ei ole enää rahoja.
Tiedämme molemmat, että hän saa ne pian.
Näin hänet.
Niin.
Miten se sujui?
Päivä ei ollut hänen parhaansa.
Hän käveli matkoihinsa.
Enemmänkin ontui.
Hän tappaa tyttäresi.
Sinä tapat.
En, jos tyttäresi auttaa.
Hän auttaa jo nyt.
Et vain tajua, mistä on kyse.
Unohdin, miten uuvuttavaa uhmasi voi olla.
On vanhemman ylpeyttä ja toisaalta sokeaa narsismia.
Hyvä on.
Minun lapseni puhuu vielä minulle.
Voin antaa anteeksi, että varastit minulta.
Olet se, mikä olet.
Mutta -
kun tyttäresi kuolee yksin ja peloissaan -
luoti takaraivossaan ankeassa piilopaikassa,
jopa sinä tunnet siitä vastuuta.
- Kun pääsen täältä… - Älä tee sitä.
Älä nolaa itseäsi.
Minä…
Kaipaan sinua kyllä -
silloin tällöin.
Häneltä loppuu aika.
Kerro se hänelle.
Voi luoja.
Pois tyttöjeni luota.
Anteeksi. En halunnut pelästyttää.
Näytänkö pelästyneeltä Winchester käsissäni?
Olen janoinen. Kävelin tuntikausia.
Niinkö?
Voit kävellä nyt lisää.
- Hän tappoi käärmeen. - Niinkö?
- Se oli hyökkäämässä. - Vai niin.
Minä vain toimin.
Olisit tehnyt samoin.
Miksi olet täällä?
Olin onnettomuudessa.
Oletko loukkaantunut?
Sain pari haavaa, mutta verenvuoto taisi loppua.
- Soitanko ambulanssin? - Älä soita. Minulla -
ei ole vakuutusta.
Lähden pois.
Kiitos, että sain juoda vettä.
Näyttäisitkö, missä päin lähin kaupunki on?
Kingman on 65 kilometrin päässä etelässä.
Kuolet lämpöhalvaukseen, ennen kuin pääset sinne.
Tule sisään.
Saat peseytyä ja juoda kunnon lasin vettä.
Keksimme sitten, mitä teemme.
Onko heidät tunnistettu?
Ei vielä.
Ei papereita. Auto on rekisteröity delawarelaiselle kuoriyhtiölle.
Miksi uskot, että tämä liittyy tutkintaasi?
Kuolonkolari -
ja tekaistu rekisteröinti.
Masonin päälle ajettiin lähistöllä.
Onko se sattumaa?
Tiedämme, että ruumiita kertyy, kun Priscilla on maisemissa.
Oliko hän täällä?
Ei.
Priscilla ei likaa käsiään.
Uskon, että Lucky oli.
Hän pani kovasti vastaan.
Tappoiko tyttö kaksi miestä? Hän painaa varmaan 40 kiloa.
En tiedä, mitä tapahtui, mutta hän oli täällä.
Hän pääsi ulos.
Miksi hän palasi takaisin?
Kymmenen miljoonan takia.
Ei.
Jonkin muun.
Takanasi.
Huomenta, apulaisjohtaja.
- Onko Masonista tietoa? - Kävin sairaalassa.
Auto teki pahaa jälkeä.
Hänet leikattiin, mutta ura kentällä on ohi.
Mietin, kumpi on pahempaa.
Se, että suoritat suuren operaation Vegasissa kertomatta minulle,
vai se, että epäonnistuit.
- Se ei ollut tähtihetkeni. - Kerro nyt minulle,
miten tämä ei liity siihen,
että haluat Priscilla Mastersonin vankilaan.
Lähde, Gates.
- Peter? - Märehdit menneitä, Billie.
Enkä.
Teen työtäni.
- Jäljitän rahoja. - Priscillaanko?
Wayne Whittakeriin.
Varastiko Priscilla Whittakerilta?
Ei. Hän on järkevämpi.
Raha houkutteli aina John Armstrongin huijaamaan.
Arvaan, että hän rakensi suuren pesämunan Priscillan selän takana.
Priscilla on nyt vapaa.
Armstrongin on siirrettävä rahat, ennen kuin Priscilla löytää ne.
Mies soittaa tyttärelleen.
Whittaker laittaa Priscillan etsimään rahoja.
Hän jää kiinni, jos nappaamme hänet rahojen kanssa.
Hän paljastaa Whittakerin, ja tuhoamme molemmat.
Niin ei käynyt viime kerralla.
Hän tuntee nyt vankilan.
Hyvä on. Saat toimia vapaasti.
Pidä kuitenkin minut ajan tasalla.
- Kuuletko? - Kuulen kyllä.
Kuulen sinut.
Tuo tuossa.
Tuo katseesi.
Mikä katse?
- Tuo. - Tämäkö?
Kostonhimo tuhoaa tällaiset jutut.
Älä tee hänestä pakkomiellettä.
Hyvä on. Gates.
Vedä hiukset kunnolla taakse.
- Kunnollako? - Niin.
- Hiukan… - Kiinnitä ne.
- Selvä. - Niin. Kunnolla taakse.
Minun on nähtävä se.
Haava on syvä. Kappas vain.
Tikit olisivat olleet tarpeen, mutta on liian myöhäistä.
Äitinne näyttää tietävän, mitä tekee.
Hän ei ole äitimme.
Hän on lita .
He ovat tyttärentyttäriäni.
Olin kauan sitten kouluterveydenhoitajan assistentti.
Yllättyisit, jos tietäisit, miten monta tällaista haavaa puhdistin.
Lapset kaatuivat skeittilaudoilla ja…
Hyvä on.
Kenen piirustus tuo on?
Minun. Tein sen nuorempana.
Aika hyvä. Hän on melkoinen taiteilija.
Kuten äitinsäkin.
En pidä siitä, mutta lita ei ota sitä pois.
Mitä?
Saanko katsoa?
Toki.
Katsotaan.
Mitä vikaa tässä on? Mikset pidä siitä?
Siinä pitäisi olla minä ja lita .
- Mutta… - Kuin lintuja.
Eikä.
- Katso höyheniä. - Anteeksi.
Ne ovat selvästikin hiukset.
Tämä on hänen mestariteoksensa.
Se on ikiomani.
En ota sitä pois koskaan.
Voinko soittaa jollekulle?
Et. Kaikki hyvin.
- Oletko varma? On varmasti joku. - Eikä.
Nenas , menkää etsimään Toby sekaisesta huoneestanne.
Voitte näyttää…
- Rachelille. - Niin.
Näyttäkää kani Rachelille. Menkää etsimään se.
Lita . Hän ei halua nähdä Tobya.
Ehkä haluankin.
- Auta minua, Elie. - Selvä.
Katso sängyn alta.
Älä innostu liikaa.
Pikku Toby on maasturissani.
Kun haluan olla hetken rauhassa, lähetän heidät etsimään olematonta.
Muistan tuon, jos saan lapsia.
Kuule. En halua valehdella sinulle.
Arvasit jo varmasti, etten joutunut onnettomuuteen.
Tiedän.
Aavistin sen.
Niin. Mieheni ja minä aloimme tapella, ja hän -
työnsi minut autosta.
No comments yet. Be the first to leave one.