The first 200 lines.
Viterbon hautausmaa
Rauhallisesti.
Oletko kunnossa? - Täällä on jotain!
Oscar de la Valeé, 1815.
Leikatkaa ketjut.
Hautaamme hänet uudestaan toiselle puolen hautausmaata.
Entä uurna?
Laittakaa se autooni. - Hetkinen, monsignore.
Rakas Michael. Löysimme tänään jura/n hälyttävää -
juuri hautausmaan u/kapuo/e/ta.
Lähetän tämän uurnan sinu//e -
niin ettá' voit tur/da sen sisä/täa".
Tiedät enemmän tai/runden ja esaterian h/stariasta Iruin minä -
ja tøivøn että vøit kumata sen m/tä minä pe/kään.
Rooma Vanhan taiteen museo
Hei, Sarah. Oletko nähnyt Michaelia?
En pariin tuntiin. Hänen piti viedä Paul lääkäriin.
Aivan, ihmettelinkin miksei hän vastaa puhelimeen.
Tule katsomaan jotain. - Mitä?
Minä näytän, tule mukaan.
Mitä se on? - Minä näytän.
Tiedän että on myöhäistä, mutta sinun on nähtävä tämä.
Kerro nyt mikä se on. - Se on uurna.
Niinkö? - Kyllä.
Mistä se tuli? - Viterbosta, monsignore Bruscalta.
Se löytyi arkusta joka oli haudattu 1815.
Eikö se ole uskomatonta? - En ole koskaan nähnyt samanlaista.
Michaelin känny ei vieläkään vastaa.
Avataanko se ilman häntä? - Ålä minulta kysy.
Avataan se, en koske kirjeeseen.
Hyvä on.
Tarvitsetko apua? - Ei, kyllä tämä tästä.
Hitto. - Mikä siihen tuli?
Tuli haava. Ei se mitään.
Oletko valmis? - Olen.
Kokeillaan näin. Se on aika tiukka.
Varovasti.
Jestas! Katso tuota varovasti ja sano mitä näet.
Jalokivien upotus on keskiaikaista tekniikkaa, vai mitä?
Oikein hyvä. Varmaankin 1200-luvulta.
Katso, kolme patsasta. - Tämä on pelottava.
Ota se.
Lisää. Katsopa tuota!
Hyvin säilyneitä.
Katso näitä kaiverruksia.
Täällä on lisää.
Tämä on jokin talismaani.
Osaatko lukea tätä? - En suoralta kädeltä.
Se on jotain muinaista kieltä.
Hae aramean ja mykeneen sanakirjat.
Hän haluaa että selvitämme tämän heti paikalla. Kiitos.
Saera.
Leraji.
Sabnack.
Ei!
Mater. . .
A/lrb/
A/lrb/
Mena!
Mena!
Auttakaa!
Näitte siis neljä epämuodostunutta ihmistä?
En nähnyt heidän kasvojaan, mutta he liikkuivat omituisesti.
Kuinka? - Se oli kuin...
Luoja... He repivät hänet palasiksi. Se veri...
Miten ne liikkuivat?
Kamalan kumarassa. Näin heidät vain hetken.
Kolme epämuodostunutta ihmistä... - Ja apina.
Apina? - Se jahtasi minua.
Sarah.
Mitä teet siellä museossa?
Opiskelen taidekonservointia ja arkeologiaa.
Saitteko luetteloitua taideteokset ennen kuin ne varastettiin.
Ei, olimme vasta tutkimassa niitä.
Olen kertonut kaiken mitä tiedän. Voisinko mennä nyt kotiin?
Päästäkää vain sisään. - Voi Iuoja. Sarah!
Michael, se oli kamalaa. Giselle... - Ei hätää.
Michael Pierce, museon johtaja. - Enzo Marchi, tutkinnan johtaja.
Vien hänet kotiin nyt. - Ilman muuta. Olkaa hyvä.
Ihan uskomatonta. Kuulitte kai?
Ihan järjiltään.
Olet aikamoinen poliisi. Pidä häntä silmällä.
Voinko tulla teille yöksi? En haluaisi olla yksin.
Totta kai voit.
Kamalan kylmä ulkona.
Voinko sytyttää takan? - Sytytä vain, vilkaisen Paulia.
Hän nukkuu.
Tänään tapahtui jotain aivan outoa.
On melkein noloa kertoa siitä.
Lupaa etter pidä minua hulluna. - Minä lupaan.
Olin ansassa siellä, en olisi päässyt ulos elävänä.
Ja sitten... - Mitä?
Anna olla. - Kerro nyt.
Sitten kuulin äänen pääni sisällä.
Se käski minun lähteä. Ja sitten yhtäkkiä ovet avautuivat.
Ne olivat lukossa ja yhtäkkiä ne avautuivat.
Siellä oli nainenkin... - Isä?
Hei, mitä sinä teet hereillä? Luulin että nukuit.
Hei, Paul. - Hei, Sarah.
Haluatko kaakaota? - Saanko valvoa myöhään?
Saat valvoa.
Etsitään sinulle kirja ja saat lukea sängyssä.
Minkä haluat? Tämänkö?
Tuon kaakaon kohta. Menehän sänkyyn.
En vain tajua sitä.
Miksi ne tappoivat Gisellen? Mikä siinä uurnassa oli tärkeää?
Kuvauksesi perusteella sanoisin että ne olivat talismaaneja.
Käyn Bruscan luona huomenna, ehkä hän voi valaista enemmän.
Mistä tunnet hänet? - Hän luennoi spiritualismista.
Hän on mystiikan ja okkultismin johtavia asiantuntijoita.
Et kai usko tuohon roskaan?
Okkultismiin? Ehkä, ehkä en.
Mitä? Etkö usko että maailmassa on voimia joita emme ymmärrä?
En. Olemme tiedemiehiä. Meidän pitää uskoa -
siihen mitä näemme ja mitä kosketamme.
Kaakao! - Siinä näet. Voimia.
Kuulen koko ajan sen äänen kaikuvan päässäni.
Taidan tulla hulluksi. - Etkä tule.
Et ole tulossa hulluksi...
Sinun pitää vain saada nukuttua.
Yritä nukkua.
Kaaos/
I/erta!
Kyyne/e/:ä/
Mater!
Maghdat Roma!
Huomenta, isä. - Huomenta.
Tulin tapaamaan monsignore Bruscaa.
Ette siis tiedä...
Hän sai kohtauksen arkun löytämisen jälkeisenä päivänä.
Hän vajosi koomaan ihan muutamassa minuutissa.
Olen pahoillani.
Ymmärrän että nyt on huono hetki -
mutta minun on saatava tietää enemmän uurnasta.
En tiedä miksi joku haluaisi varastaa uurnan.
Arkun päällä oli nimi: Oscar de la Valeé.
Oscar de la Valeé? Tiedättekö kuka hän oli?
Monsignoren mukaan kyse oli miehestä josta kerrotaan tarinaa -
joka on ollut suosittu Aostassa vuosisatoja.
Suurin osa, kuten minä, pitää sitä vain legendana.
Brusca ei pitänyt, siksi hän lähetti esineet teille.
Kertokaa siitä tarinasta.
Vuona 1814 Aostan kirkkoa korjanneet työntekijät -
löysivät uurnan jonka sisällä oli erilaisia tavaroita.
Mm. mekko joka mahdollisesti oli pakana-ajoilta.
Uurnan /öytämisen jä/keen metsästä tull' susilauma.
/Ve kaivøivat auki tuareita hautoja ja rep/våt ruumiit paIas/ksi.
Pappi päätti /ähettää uurnan I/atikaaniin.
Oscar de la I/a/ee' tarjøutui viemään sen.
Hän øli aate/inen ritari ja 5a/ puhua paa vil/e.
Minne hån vain men/km, häntä seurasi kun/ema ja tuho.
Lapsia kua/i, sadøt pa/aivat, kakønaisia kyI/a" tuhoutui.
Monet kylät k/e/sivät de /a Va/eén tu/øn. Pani/kki val/itsi.
Kun hån pääsi I/iterbøan, hån o/i Iruumeinen ja sakea.
Kirk/m 0th' hänet suojiinsa.
Hän kua/i kuusi päivää myöhemmin ja haudattiin sa/aiseen paikkaan.
Uurna kah/ittiin ar/(kuun ja sinetöitiin krusiñkseil/á".
Kun uurna löytyi, monsignore muuttui täysin.
Hän alkoi puhua pötyä.
Hetkinen...
Hän kirjoitti tätä kun sai kohtauksen. Listan siitä mitä uurnassa oli.
Mater Lacrimarum. - Mater Lacrimarum, aivan.
Monsignoren mielestä uurna ja sisältö olivat taianomaisia.
Että ne kuuluivat noidalle nimeltä Mater Lacrimarum, Kyynelten äiti.
Se on niin surullista. Hän oli älykäs mies, ja kiltti.
Hieno opettaja.
Ja hän kuoli tuohon roskaan uskoen.
Hän varmasti kertoi sinullekin sen mitä minullekin monesti.
Jumalan tiet ovat tutkimattomat.
Monsignore Brusca kirjoitti tämän jostain syystä.
Ehkä me emme ymmärrä sitä, mutta siihen oli syynsä.
Näkemiin, isä.
Ei! Apua!
Lopeta! - Autta kaa!
Seis!
Michael?
Haloo? Onko ketään kotona?
Michael?
Paul?
Michael?
Michael? Mitä tapahtui?
He veivät hänet? - Kuka vei?
Lapsenvahti kävi hetken ulkona.
Kun hän tuli takaisin, hän löysi tämän:
"Jos haluat nähdä poikasi vielä, pidä 'si|entium'."
Silentium... Michael, olen pahoillani.
Noita symboleja oli uurnassa. - Ne ovat samat ihmiset.
Tämä on jotain mustaa magiaa. - Mustaa magiaa? En tiedä...
Onko tämä vain sattumaa?
Ålä ole niin naiivi! Giselle kuoli, Brusca on koomassa ja Paul vietiin!
Se Iiittyy uurnaan ja talismaaneihin. He haluavat etten tutki tätä.
Että olen hiljaa. - Hiljaa mistä?
Pimeydestä! Kerääntyminen Roo... Etkö ole nähnyt sitä?
Se on tapahtumassa. Tule kanssani.
Anna kun näytän. Mitä luulet näiden olevan?
"Itsemurhaepidemia. 52 kahdessa päivässä."
"Väkivalta leviää. Tappoja, polttoja, sieppauksia, kirkkojen vandalismia."
Sinä olet pelottava.
Menen Monteleoneen, siellä on isä Johannes.
Miten hän voi auttaa? - Hän on Vatikaanin manaaja.
No comments yet. Be the first to leave one.