The first 200 lines.
Vienkö sen lahjapöytään puolestanne?
Pidän tämän. Se on erityinen lahja.
Se on 36 pullon viinikaappi, ruostumatonta terästä.
Kaksi lämpövyöhykettä, valkoisille ja punaisille.
Ei hän välitä. Pappikaan ei välittänyt.
-Isä... Luoja, hän on seksikäs. -Niinpä. Ne huulet.
-Onko tuo sopivaa? -Sopivaako?
Et ikinä kantanut meitä yhtä ylpeästi kuin tuota.
En tehnyt Becky-tädillenne ilmaisia komeroita 30 vuotta sitten.
Koko suku kokoontui ja päätti, että olen pihi.
Kutsuivat minua saituriksi.
Katsotaan, mitä poikasi Brian sanoo, kun avaa sen,
mitä Esquire-lehti kutsui: "Viimeiseksi viinikaapiksi,
jota ikinä tarvitset."
Voimmeko vain etsiä baarin?
Olisipa hassua, jos olisin kieltäytynyt.
Äiti meidän.
Mitä hän täällä tekee?
Hän ei ole edes sukua näille ihmisille.
Voi luoja. Sinä, minä, äiti ja isä yksin.
Ilman Gloriaa imemässä vihaa.
Miksi pelkään? Minua pelottaa.
Koska muistat kaikki perhetapaamiset, jotka päättyivät -
isän kuiskauskirkumiseen äidille: "Rauhoitu."
Ja äiti heilutteli lompakkoaan,
kunnes se avautui kuin pillereillä täytetty pinata.
En halua olla taas kohtauksen tekevä perhe.
Isä ei lähde ennen kuin hänestä tehdään -
n sankari, koska toi viinikaapin.
Otetaan kumpikin yksi vanhempi -
ja yritetään pitää heidät kaukana toisistaan.
Luultavasti paras keino tapahtumaköyhään päivään.
Eihän tapella siitä, kumpi joutuu huolehtimaan...
Äiti!
-Mitchell. -Hei.
-Hei. -Mukava tavata, kulta.
-Hei. -Sain kampuksen kartan. Katso tätä.
Vanhalla veljeskunnallani on osasto täällä.
Saan käyttää heidän pääkerroksen vessaansa -
-ja lainata frisbeetä. -Siistiä.
Sinäpä annat noille hihnoille kyytiä.
Kulutan vain hermostunutta energiaa.
Eihän collegekierroksella kysytä kysymyksiä?
Luke, minä, Gloria ja Manny menemme collegekierrokselle.
Varakoulu Mannylle.
Epätodennäköinen Lukelle,
mikä ei tee hyvää hänen itsetunnolleen.
Onneksi entisenä cheerleaderina -
osaan yhä korottaa tunnelmaa.
En tosin taivu enää N-kirjaimeen vartalollani.
Onpa hyvää treeniä.
Voi ei.
Anteeksi. Tulkaa katsomaan.
Se on tosi paha juttu.
Manny torkkuu, joten laitoin possun sänkyyn.
Luoja. Mistä sait sen?
Muistatko tapaamamme maanviljelijät?
Yllättyisit siitä, mitä he tekevät parista kunnon juomarahasta.
Mitä kuulit?
Mikä tuo on?
Se on possu.
Näkisitpä naamasi.
Se nuoli naamaani. Miksi tekisit tällaista?
Älä ole niin jäykkä.
Valmistelen sinua collegeen,
jotta sovit joukkoon ja saat ystäviä.
Sain idean katsoessani Delta jengiä.
-He ovat vanha... -Collegessa on kyse oppimisesta -
-eikä piloista. -Nörtti.
-Siinä hän on. -Hei, leidi.
Ei tipu ilmaisia juttuja.
-Lähdetään. -Pärjäile.
Odota.
Voi jukra.
-Se on hän. -Kuka?
Blondi tuolla söpössä takissa ja upeissa kengissä.
Jos hän on se, joksi luulen, vihaamme häntä kovin.
Minut ryöstettiin eilen illalla.
Aivan.
Olin Lilyn tanssiesityksessä -
odottaen hengästyneenä vauvani ensimmäistä balettisooloa.
Nyt se tulee.
Tämä heti on koko 2000 dollarin tanssituntien arvoinen.
Mitä?
Jukra. En näe. Eikö kuvaaminen kielletty?
Anteeksi, neiti?
Näitkö tuon?
Se kamala nainen ryösti ylpeän isän hetkeni -
ja pakotti valehtelemaan tyttärelleni.
"Tanssit kauniisti, Lily." Mutta tanssiko hän?
Ei aavistustakaan.
Mikset tyrmännyt häntä eilen illalla...
Sanoilla tietenkin.
-Voivatko homot lyödä naisia. -Eivät voi.
Olisin heittänyt hänet ulos eilen illalla,
mutta se itsekäs haahka lähti heti -
tyttärensä tanssin jälkeen.
Toivottavasti täällä saa hälistä.
Emme tunteneet tarvetta kieltää sitä kyltillä -
sivistyksen takia.
Vastaan korkeammalle laille.
Tule takaisin. Et tiedä, onko se hän.
Perustat sen pimeässä näkemäsi takaraivon varaan.
Tunnistat varmaan vanhat deittisi niin,
-mutta... -Anteeksi vain.
Vaikka ihailenkin tuota ja aion käyttää sitä Mitchelliin -
antamatta sinulle kunniaa, on olemassa raja.
Äiti, en tiennyt, että olisit täällä.
En suunnitellut sitä.
Heidän näkeminen avioeron jälkeen.
Mutta uuden mieheni piti tehdä töitä, ja ajattelin:
"Kirjoita uusi tarina, DeDe."
Oletko täällä yksin vai...
Näytät mahtavalta. Asusi on kaunis.
Kiitos. Löysin sen ostamani auton takakontista.
Pieni hetki.
Cam tekstaa.
Kuva jonkun takaraivosta -
ja sanat: "Onko tämä hän?"
En tiedä, mistä hän puhuu. Pusuhymiö.
Anteeksi. Voisitko ottaa kuvan?
-Kulta. -Onpa suloista.
Oikeastiko?
-Jos joudumme eroon, on todiste. -Voi luoja.
-Älä suutu. -Oletko tosissasi?
Hän katosi. Kengät saavat hänet äänettömäksi.
Siinähän te olette.
-Ensimmäinen perheeni. -Onpa yllätys.
Niin. Brian taisi kutsua minut,
koska hän asui meillä sen kesän.
Muistatko, kun sain sinut kiinni kokeilemasta Brianin alushousuja?
En. Äiti.
-Olemmeko vain me neljä? -Kyllä.
Missä sinä istut? Voin viedä sinut pöytääsi.
Ihan pian. Haluan kierrellä vähän.
En edes tunne ketään pöydässäni.
-Gloria ei ole täällä, ja... -Kiitos.
-Anna minä... -Tämäpä on kivaa.
-Bändi on taas kasassa. -Niin.
-Haluaako joku samppanjaa? -Haluaa.
Varmasti. Otan koko tarjottimen.
Sisäänpääsy on hankalampaa.
Vain neljä kymmenestä hakijasta hyväksytään.
Olet voittanut huonommatkin kertoimet.
Muistimme rokottaa sinut vasta kuusivuotiaana.
Yliopistosta on valmistunut monta tunnettua henkilöä,
tutkiva tiedemies, lehtimies ja aika tunnettu näytelmäkirjailija.
Aika tunnettuko?
Ajattele keksien suosiota,
jos nimeäisivät ne Amosin aika tunnetuiksi.
Sidoin kengännauhasi yhteen.
-Mikä sinua vaivaa? -Valmistan sinua.
Jos et osaa pitää huolta itsestäsi, sinusta tulee kohde.
College on villiä aikaa.
Anteeksi, Steffi.
Poikani Tim kehitti rahoitussovelluksen,
joka kiinnitti JP Morganin huomion.
Hänen täytyy tehdä sitä koulun ohella.
Ei haittaa. Monet opiskelijat työskentelevät opintojen ohella.
-Anteeksi, Steffi. -Mitä sinä teet?
Poikani, Lucas, on tunnettu amatööritrampoliinihyppelijä.
-Isä! -Oletan, että teillä -
on harjoitustilat,
jotta hän voi jatkaa hyppelytaidettaan.
-En ole varma, ymmärränkö... -Onko teillä trampoliinia?
Päivähoitokeskuksessa taitaa olla pieni.
Ei ole pieniä trampoliineja.
Me voimme jatkaa. Tätä tietä, kaikki.
Kysy häneltä, oliko esityksessä. Jos oli,
-anna kuulla kunniansa. -En voi. Jos se on hän,
hän vaistoaa yhteenoton ja kieltää sen.
Ihmiset huomaavat, kun olen hyökkäävä.
-Levinneet sieraimet. -Ei.
Tuuletat otsaasi. Laikukas niska.
Ei. Ihan vain tiedoksi, teistä on tulossa äitinne kaltaisia.
Uusi suunnitelma.
-Mitä sinä teet? -Jos hänen iPadissaan -
on video Lilyn esityksestä, tiedämme, että se on hän.
Ja voin lähettää sen itselleni ja pitää kunnon katselujuhlat.
-Minulla on menoa. -Olen töissä.
En ole valinnut päivää.
-Siinä on salasana. -Tietenkin on.
Anna se minulle.
Hän tilasi donitseja.
Suklaiset sormenjäljet -
numeroissa 8, 5, 3 ja 1.
Salasana on niiden yhdistelmä.
-Olet loistava. -Viime vuonna luin -
matematiikkaa Caltechissä.
Nyt piirrän lehtiä maitovaahtoon aikuisille skeittaajille.
Tarvitsen enemmän.
-Hän palaa. -Mitä? Hän palaa.
Jätin iPadini pöydälle, ja joku otti sen.
-Voi jukra. Minä en... -Tehnyt mitä? Työtäsikö?
Et ole niin kiireinen, ettetkö ehtisi...
Anteeksi. En voinut olla kuulematta.
Puhutteko iPadista tuossa laukussa?
Luoja. Olenpa törppö.
Olen kai hermostunut tyhmistä sokkotreffeistä.
Ei olisi pitänyt suostua niihin.
No comments yet. Be the first to leave one.