The first 163 lines.
- 8, 7, 6, 5... - Sinun ei tarvitse suudella minua.
- Eipä tullut mieleenkään. - 3, 2, 1...
Maksetaanko tämä puoliksi, vai lähetänkö tilillesi rahaa...?
Ei, ei tarvitse, älä murehdi.
Hän on kuuluisa näyttelijä, sinä pieni mitätön rotta.
- Olit upea Avengersissa. - En minä.
Tuo on tylyä, mutta totta.
- Älä yritä voittaa suutelussa. - Älä itse yritä.
Siihen on syy, miksi näyttelijät tapailevat toisiaan.
Sinunlaisesi tapaileminen pilaa tytön elämän ikuisesti.
- Se on vain siivooja. - Niin, anteeksi.
Vau, olet romantikko, Cath.
Kuin labradorinnoutaja...
- ja siili ystävinä. - Olet väärässä.
Helppo sinun on sanoa, sinä olet se noutaja.
Raadan pysyäkseni kaupungissa, josta en ole edes kotoisin.
Ei minulla ole täällä perhettäkään.
Minulla ei ole ihmistä.
- Lähden kai kotiin. - Lähde Irlantiin kanssani.
- Lähde Uuteen-Seelantiin kanssani. - Ei, älä lähde. Jää tänne.
- En voi. - Mitä me sitten teemme?
En tiedä. Olemme ystäviä?
- Kippis, kamu. - Ei kestä, ystävä.
Seuraava pysäkki on Charing Cross Station.
Täältä on vaihtoyhteydet Heathrow'n terminaaleihin 1, 2 ja 3.
- Voi hyvä luoja! - En tiedä, mitä tehdä.
- Mitä voin tehdä? - Ei se mitään.
Se on todella paljon rahaa.
Olin suunnitellut kaiken.
Varasin kaksi ikkunapaikkaa molemmille lennoille-
-ja gluteenittoman aterian. En edes syö gluteenitonta-
-mutta se tulee ensin, ja aioin katsoa Dunkirkia.
Nyt en kai sitten näe Dunkirkia.
- Voimme katsoa sen. - Maassa? Talossa?
Älä nyt ole naurettava.
Voi luoja! En vain ole koskaan tehnyt tällaista.
- Haluatko yrittää vielä ehtiä? - Pitäisikö sinusta?
- Ei. - Niin, ei minustakaan.
Koska näin on hyvä. Tein päätöksen, ja olen aikuinen.
Pysyn siinä. Voin tehdä päätöksiä, koska hallitsen kohtaloani-
ja minä tein juuri hullun päätöksen.
- Onko tämä hullu päätös? - Kyllä.
- Tiesin sen. - Mutta olen iloinen, että teit sen.
Estit minua tekemästä jotain hullua. Kuten ajamasta takaa lentokentällä.
- Tiedät huonosta polvestani. - Huonolla polvella ei pitäisi juosta.
- Joten eiköhän vain... - Voi luoja.
Oteta yksi askel kerrallaan.
- Edetään hitaasti. - Niin. Minä pystyn siihen.
- Syödään aamiaista. - Niin. Kyllä.
Niin. Hyvä. Hienoa. Kiitos.
- Okei? - Hienoa. Hidas sopii hyvin.
- Kas noin. - Missä laukkuni ovat?
Missä laukkuni ovat? Minne sinä panit laukkuni?
- Okei, me... - Voi ei.
- Me varmaan... Ei hätää. - Ei, ei, ei.
- Missä se bussi on? - Minne sinä menet?
- Bussi meni tuonne. - Miksi siihen suuntaan?
Hei, pysäytä. Pysäytä. Seis, seis. Pyydän, pysäytä.
Luojan kiitos. Kiitos.
Kiitos.
Kiitos!
Juoksen huonosti lättäjaloilla.
Sinä olit kuin pingviini.
- Uskotko, ettei laukkuja varastettu? - Kyllä.
Mitä? Ne ovat hyvät laukut.
Ei, se on minun. Minä sanoin maksavani tämän.
Ei, minä maksan ensitreffeillä.
- Okei. - Kiitos.
Kiitos.
Tällaistako ensitreffeillä tehdään?
- Etkö ole ennen ollut ensitreffeillä? - En.
Haluan vain törmätä toiseen useita kertoja-
-vuoden aikana enkä sitten nouse koneeseen tämän takia.
- Pitkä huijaus. - No, silloin yleensä jutustellaan...
- ja tutustutaan toiseen. - Okei.
- Hyvä on. No, hei. - Hei.
- Minä olen Jessie, olen 21-vuotias. - 21?
Kyllä, älä kysy henkkareita, mutta en muista WTC-iskuja.
Ovatko vanhempasi vihaisia, kun lähdit vanhemman matkaan?
Eivät.
- Aiotko soittaa heille? - Tuota, kyllä.
Siellä on nyt myöhä, joten soitan heille aamulla.
Mutta hyvin se menee. He suhtautuvat siihen hyvin.
He maksoivat liput, joten se ehkä harmittaa.
Mutta kyllä se siitä. Hyvin se menee. He ymmärtävät.
Äiti vaihtoi tosin vierashuoneen lakanat.
Kumma kyllä se on jotain, mistä hän suuttuu oudon paljon.
Mutta ei, hyvin he tähän suhtautuvat.
Joten, mitä haluat tehdä? Palata takaisin asuntoosi?
- Ei. - Haluatko tulla minun asunnolleni?
Ei, koska minusta on nyt vain kivaa kierrellä Lontoossa.
Kuinka usein sitä on keskellä Lontoota?
- Aika usein. - Jatketaan vain...
tekemällä jotain. Tehdään jotain hauskaa.
Svengaava Lontoo, beibi!
Tehdään jotain ja pysytään liikkeessä-
ja jos pysymme liikkeessä-
-tämä kaikki tuntuu normaalimmalta, koska minusta tuntuu vähän...
- Mutta tehdään siis niin. - Hyvä on, lähdetään.
Voi, mitä helvettiä?
- Miksi olemme taas bussissa? - Sinä halusit kiertokäynnille.
En minä halunnut... Luoja!
Ensimmäistä kertaa Lontoossa.
Mikset soita minulle Irlantiin menevästä lentokoneesta?
Niin, kuule. Minulle tuli este. En taida päästä sinne.
Missä olet? Tulen hakemaan sinut.
- Ei, älä. - Kyllä vain.
Lähetä minulle sijaintisi. Tee se.
- Kaikki on hyvin. - Tee se.
- Älä hymyile. - Oikeasti?
Kyllä.
Mutta kai sinä silti piirrät minut hymyilevänä?
Koska haluaisin näyttää iloiselta.
Se olisi niin kuin pyyntö.
Vau.
- Älä. Katso minua kohti. - Anteeksi. Ne ovat mahtavia.
- Niin. - Voi sentään...
Älä hymyile, kädet alhaalla, katso minua, älä tätä.
- Voi hyvä luoja! - Älä.
Voi hyvä luoja. Tunnetko sinä hänet?
Olen pahoillani, mutta nyt on huono hetki.
Sinä halusit tehdä tämän taideleffan, minä halusin tienata.
Haluan tehdä sen leffan, tietenkin.
Tiedätkö, että tämä on kiusaamista? Tämä on työpaikkakiusaamista.
- Enkö voi mennä sinne heti aamulla? - Et.
Jotain on tapahtunut, enkä pääse sille lennolle.
Tunnen itseni nyt todella stressaantuneeksi.
Olet rakas.
- Mitä mieltä olet? - Hieno.
- Pidätkö siitä? - Pyysitkö vesijetin kyytiin?
En, se oli taiteilijan valinta.
Sain häneltä lisäksi liput Magic Mike Liveen. Mieletöntä.
- Lipputrokari ja pilapiirtäjä. - Niin, oikea monilahjakkuus.
- Kuka sinulle soitti? - Ei kukaan, työjuttuja vain.
- Onko kaikki hyvin? - On, kaikki kunnossa.
- Tarjoatko päivällisen ja show'n? - Show'n vain.
Käytin tähän kaikki loput rahani, joten haluan nähdä tissejä.
- Ällöä. - Ei, jos kyse on miesten tisseistä.
- Se on itse asiassa okei. - Onko se nyt sääntö, vai?
Hei.
- Sinun laukkusi! - Ai, anteeksi. Älä... Anteeksi.
- Onko sinulla avainta? - Ei.
- Onko Kate kotona? - Ei, hän on nyt töissä.
Niin on kai parasta.
- Onko teillä vara-avain? - On. En vain tiedä, missä se on.
Okei.
- Onko se tämä? - Kyllä, se se on.
Kas siinä.
- Oliko se vain tuossa? - Oli.
Oma koti kullan kallis. Raahaa se vain tästä läpi.
- Tästäkö? - Niin. Pärjäätkö?
- Jestas sentään. - Voi hyvä luoja! Ei, ei, ei.
- Minne sinä menet? Tule takaisin. - Minun selkäni!
Oletko kunnossa?
Se oli minun ideani, ei Katen.
- Mitä sinä teet? - Sinun piti olla töissä.
Sinun piti olla lentokoneessa, lentämässä pois elämästäni.
- Olen surrut koko aamupäivän. - Sitäkö se oli, minkä keskeytimme?
- Äitisi listii sinut. - Sinun pitäisi kertoa hänelle.
- Vai mitä? - Olisi helvetti syytä.
- Ei pahalla, Tom. - Voimmeko puhua tästä ulkona?
Puhutaan vain ulkona, koska minä hakkaan sinut.
- Hakkaatko minut? - Kyllä.
No comments yet. Be the first to leave one.