Ghosts of War

Tämä sota ei pääty. Joka kilometri murtaa ruumiini ja henkeni.

Joka tärähdys murtaa mieleni. Joka askel johtaa minut kauemmas kotoa,

kunnes olen varjo miehestä, joka hyvästeli äitinsä ikuisuus sitten.

Olen jatkuvasti jännittynyt, enkä tiedä, kumpi tulee ensin,

luoti, joka vie henkeni vai viimeinen tilaisuus pelastukseen.

D. Werner, 18 vuotta Sotamies 2. maailmansodassa

NATSIEN MIEHITTÄMÄ RANSKA

Maahan!

-Perääntykää! -Radio ei toimi!

-Perääntykää! -Varo!

-Niitä on kaikkialla! -Eugeneen osui.

Kranaatti!

Mitä haluat?

Butchie, olisiko ylimääräisiä sukkia? Tämä kutina tekee minut hulluksi.

-Olisit pakannut kaksi paria. -Niin pakkasinkin.

Tuli reiät ensimmäisiin kolmessa päivässä.

Hitto. Olisinpa syntynyt lättäjalkana.

Serkkuni pikkuveljellä oli. Kuullessaan, ettei pääse armeijaan,

hän hirttäytyi enoni ladossa.

Puhut paskaa, Kirk.

Serkkusi pikkuvelihän on myös serkkusi. Miksi sanot häntä muuksi?

-Totta kai hän on serkkuni. -Kuka sellaisesta valehtelee?

Tiedätkö edes, miksi valehtelet?

Kenelle viisastelet?

Etuvartio on kukkuloiden takana 50 kilometrin päässä. Lähdetään.

Jeeppi tulossa.

Montako sinkoa meillä on?

Olisiko pitänyt säästää jeeppi? Vielä pitkä matka edessä.

Juu, noillehan kävi hyvin.

Nyt ette enää ole niin polleita, natsit.

Tätä et enää kaipaa.

Butchie, etsi karttoja tai koodiviestejä, joita voi käyttää näitä vastaan.

Mitä luulet minun tekevän?

Butchie, tämä on hengissä.

-Kelaanko maihin vai heitänkö takaisin? -Hän on majuri. Saa kelvata.

Nyrkkiä pystyyn, saku.

Kun hymyilet, kun sä hymyilet

-Maailma kanssasi hymyilee -Antakaa miesteni olla!

Mitä?

-Ystäväni haluaa nyrkkeillä. -Pää kiinni, Eugene!

Sakemanni tietää, mitä tarkoitan.

Kirottu sika.

-Lopettakaa tuo hulluus. -Tämä?

Vai tämä?

-Tämä vai tämä? -Selvä.

Katsokaa Rocky Grazianoa!

Hitto soikoon, hän on hyvä.

Lähin risteys on kolme kilometriä tuon kukkulan jälkeen.

Jep.

Sinä lyöt kuin rouva.

Sori, mutta olemme jäljessä. Taisin mennä harhaan. Pakkaa kamasi.

En tee sinulle pahaa.

Kaikki hyvin.

-Kohta lähtevät jalat irti. -Perillä saatte nukkua monta päivää.

-Kenen lapsenlikoiksi menemme? -Ei kenen. Se on kartano tai linna.

Oli iso juttu, kun laskuvarjomiehet ajoivat natsipäälliköt pois.

Me pidämme sen, kunnes vaihto tulee.

-Kauanko siihen on? -Niin kauan kuin pitää.

Hieno homma. Puhtaat lakanat ja vessapaperia.

Ei ihme, että natsit ottivat sen haltuunsa.

Niin. Ei hullumpi.

-Ehkä hän vain nukkuu. -Niin, ei ole tarpeeksi huoneita.

-Ei hätää. Vahdinvaihto. -Nukahditko tähtiä tuijotellessa?

Majuri Gibb, vaihtomiehet tulivat!

-Tämähän on taivas. -Onko tämä totta?

-Paikka on suuri kuin Roseland. -Isompi kuin korttelini Queensissa.

Kerätkää kamppeenne. Lähtö kahden minuutin päästä.

-Mikä kiire teillä on? -Ei mikään.

Miksette nuku sängyissä? Onko lutikoita?

On, lutikoita. Veimme melkein kaikki patjat kellariin.

Mitä kuuluu? Onko rakkine kertonut uutisia?

Ei, se on ollut aika hiljaa. Varmaan rikki.

Rikki? Jätä se meille. Eugene osaa käyttää ruuvimeisseliä.

Selvä.

Selvä.

-Voinko nyt mennä? -Et vielä.

Missä sapuska?

Kun tämä oli sakujen tukikohta, heillä oli makkaraa, juustoa, viiniä ja konjakkia.

Kuorma-auto tuo kerran viikossa tuoretta leipää ja muonaa.

Mikä paikassa on vikana?

Jos täällä on näin hienoa, mikä kiire teillä on pois?

Tulitte myöhässä. Olemme jäljessä ja osa meistä haluaisi lomille.

Mennään.

Yhdeltä jäi reppu.

Miten niin et ole syönyt fondueta? Bordellissako kasvoit?

Antakaa hänelle patoja ja pannuja, ja hänestä tulee pikku lordi.

Missä lähin ilotalo on? Ranskalaistytöillä on kuulemma pillu sivuttain.

Japanilaisilla on, hölmö.

Miksi pitäisi olla eristyksissä? Täällä voi mennä koko viikko.

Katselen vähän taloa.

Fondueta?

Eugene! Juusto!

Buu.

Tämä se on elämää, pojat.

-Mitä? -Onko hyvä?

On. Kertoo koneesta, jonka pitäisi olla portti ulottuvuuksien välillä,

mutta se onkin myös portti eri aikakausien välillä.

Olisit voinut sanoa "ei".

Tauko päättyy.

Mikä helvetti se on?

Mitä saatanaa?

Kolme, kaksi, yksi...

-Mikä hitto se oli? -Näitkö sinäkin sen?

En tiedä mitä näin.

Maistuuko Earl Grey?

Se on totta. Serkkuni kirjoitti: "Sotavankeja kohdellaan hyvin.

Ruoka ei ole hassumpaa, ja saamme pelata baseballia päivät pitkät.

Rakastan sinua ja odotan innolla, että nähdään sodan jälkeen."

Ja lopuksi hän kirjoitti: "P.S. Säästä postimerkki Harold-sedälle."

Paitsi että suvussa ei ole Harold-setää.

Minä ja Alice höyrytimme merkin irti. Olimme uteliaita.

Ja sen alle oli kirjoitettu pienin kirjaimin viisi sanaa:

"He leikkasivat minulta kielen irti."

-Mikä se on? -Löysin kellarista.

Kuului yhdelle talon vallanneista natseista.

Dieter Werner, 18 vuotta.

Kusipäänatsi.

Muistatteko Louien B-komppaniasta, sen sikafarmin punapään?

Ja huoran, joka vei hänen rahansa ja sulkeutui vessaan?

-Mitä siitä? -Louie kuuli lasin särkyvän. Nainen huusi.

Louie yritti murtautua sisään, mutta ovi oli vankka.

Sitten hän pääsi sisään, näki särjetyn ikkunan ja naisen korvan altaassa.

Pukeutumispöytään on kirjoitettu huulipunalla:

"Tervetuloa tippurin ihanaan maailmaan."

On sinulla jutut, Butchie.

Kuulitteko?

Toivottavasti se ei jatku koko yötä. Pitää nukkua ulkona.

-Siistiä, että osaat lukea sakemannia. -Niin.

Ymmärrän, miksi tämä jätettiin. Se kertoo, mitä täällä asuneille tapahtui.

Pojat. Taidan olla sekoamassa. Onko tuo morsetusta?

M-I-N...

...U-L-L-A-E-I-O-L-E...

-Ja paskat. -...J-A-L...

...K-O-J...

-...A... -"Minulla ei ole jalkoja."

Herranen aika.

-Heitä pois. Siinä on tauteja. -Oletko äitini?

-Lopeta. -Pelkkää paskaahan se oli.

Tappert, vartioi ullakkoa. Paras paikka, jos tulee taistelu.

Nukutaan sängyissä. Pysytään huutoetäisyydellä, kunnes tilanne selviää.

Aukene nyt jo.

Hitto.

Haluaako joku puhua viime yöstä?

Pojilla tuntui olevan kiire pois.

-Saitteko selville, kenen reppu oli? -Tappert penkoo sitä.

Löytyyköhän kultahampaita?

-Hän on karmiva. Pariisin jälkeen... -Anna olla, Eug.

Sinä et löytänyt häntä verilätäköstä paloiteltujen teinien keskeltä.

-Hitlerjugend. -Sisälmykset lattialla.

Ja hän istui siinä omituinen virne naamallaan.

Hän sanoi heidän salakuljettaneen timantteja.

-Näyttikö hän timantit? -Mitä luulet?

Tätä en ole kertonut. Hän nosti kätensä.

Sormien ympärillä oli narut. Se kuvio nimeltä kissankehto.

Ja hän sanoi vain...

"Sinun vuorosi."

-Unenomaisesti. -Okei, aika omituista.

Ja toinen huolestuttava juttu: Se ei ollut ensimmäinen liike.

Kissankehdossa ensimmäiset 10 ovat helppoja, sitten se menee vaikeaksi.

Kuka auttoi häntä tekemään viisi liikettä huoneessa täynnä kuolleita nuoria?

Onneksi hän on omia.

Taisin keksiä, mikä pelästytti meitä edeltäneen porukan.

Radiossa sanottiin, että Nürnbergistä on tulossa saksalaisia

jonkinlaiseen leiriin Strasbourgissa.

Muutama auto ja muutama kymmen miestä.

Hitto.

Kannattaisi ottaa kamppeet mukaan ja odotella niitä tuolla metsässä.

Täällä olemme helppo saalis.

-Emme voi lähteä. -Viisi vastaan 50. Se on itsemurha.

Pysymme täällä.

Selvä. Minä menen sitten ullakolle tähystämään.

Haluaako joku auttaa?

Eugene?

Tule.

Voidaan pelata kissankehtoa.

-Puhutko usein muista selän takana? -Mitä?

-Mikä hitto tuo on? -Mustaa magiaa.

Uhrialttari.

Sanovat, että Hitler on kova okkultisti.

Vai niin sanovat?

Natsit varmaan rituaalimurhasivat Helwigit.

Sairaita tyyppejä.

Hei. Autatko vähän?

-Siirretään se tuonne. -Selvä.

-Nyt on ote. -Valmis?

Yksi...

Saatanan kusipää!

-En se minä ollut. -Pysy kaukana!

Kuulitteko?

-Mitä se on? -Odota.

En usko noitiin, mutta jos vanha ämmä lentelee luudalla...

-Mitä tälle keskustelulle tapahtui? -Luulin jo seonneeni.

Samoin. Nyt tajuan, miksi edelliset halusivat pois. Tämä paikka...

Täällä kummittelee. Ellei joku keksi parempaa sanaa.

Pitäisi häipyä hippulat vinkuen ennen natsien tuloa.

Mitä tuo on?

J-O-S...

.L-Ä-H-D-E...

...T-T-E-...

"Jos lähdette..."