Meet Wally Sparks

Senaattori Bob Dole kutsuu sitä roska—tv:ksi.

Shokeeraava radiojuontaja Howard Stern puhuu tv—sensuurista.

Hyökkäys talk show —alaa vastaan.

Sellainen roska ulos! —Halventavaa, riistävää...

Olette hieno yleisö. Minulla on epätavallinen vieras.

Karjapaimen Phil ja hänen sikansa. —Outoa.

Hän halusi pukeutua naiseksi. —Olen naisena hurja.

En voi uskoa tätä! —Keskustelemme alastomuudesta tv:ssä.

He tulivat juuri Las Vegasista, ja hävisivät kaiken.

Nouskaa ylös. —Mitä on tekeillä?

Talk show —juontaja, jota vihaatte: Wally Sparks!

Tässä tulee Wally Sparks!

Wally! Wally!

Mikä yleisö! Nyt on ihan hyvä olo, mutta aamulla tuntui pahalta.

Punnersin alastomana enkä huomannut hiirenloukkua.

Estin tytön ahdistelun: muutin mieleni.

Kulta, käy istumaan.

Aloitetaan osiolla, jonka nimi on Sitä on vaikea uskoa .

Tai kuten ex—vaimoni sanoi: Uskomatonta, että se on kova.

Mitä hän oikein puuhaa? —Älä liiku, tyttö.

Vielä yksi valitus, ja hän saa lähteä.

Hän oli villi tyttö. —Miten villi, Wally?

Kun hän teki paahtoleipää, kieli jäi paahtimeen kiinni.

Kun tapasin hänet ensi kertaa, hän punnersi kurkkutarhassa.

En ole sentään Wally Sparks.

Otan tytöt, joita Wally ei huolinut. —Otan ne, jotka otit takaapäin.

Vieraat ovat kaukana normaalista. —Nyt vuorossa on...

Mies, joka rakastui perheen koiraan: Harry Karp ja Queenie.

Ei ihme, että talk show't ovat hunningolla.

Miten se tapahtui? —Hän osti koiralle tämän.

Kaulapanta, jossa on 14 timanttia. En ikinä saanut mitään vastaavaa.

Ehkä et tee oikeita temppuja. —Pitäisikö istua ja kerjätä?

Sekin on parempi kuin leikkiä kuollutta viimeiset 15 vuotta.

Olet mahdoton! —Hän syyttää sinuakin nartuksi.

Miten pitkään tuollainen suhde jatkuu? —Koiran vuosissako?

Ihan rauhallisesti. —Toivottavasti saat rabieksen!

Älä hauku sitä! —Rauhoittukaa nyt.

Rauhoittukaa! —Ei saa tapella!

Hanki rankkuri! —Kutsukaa vartijat!

Ei kai taas tappelu? —Wally...

Voin kertoa mielipiteeni Sparksista.

Wally Sparks... —Mitäkö mieltä olen Wally Sparksista?

Hän on oikea maanvaiva. —Onko hän yhä televisiossa?

Onko hän yhä elossa? —Arvostelijat katsoivat sen.

He näyttivät yhtä sormea. —Hän vain haluaisi olla jotain.

Huonoa käytöstä. —Määräilevä idiootti.

Istun kaiken päällä, mutta minulla on peräpukamia.

Pidän hänestä tosin. —Wally Sparks on idiootti.

Ja huono sängyssä. —Sellaiset miehet kuuluvat telkien taakse.

Pysykää kanavalla!

Tauon jälkeen miehet oppivat katsomaan naisen persettä —

ilman että vaimo huomaa sen. Se on vuorossa seuraavaksi.

Olemme saaneet paljon arvostelua etelän konservatiiveilta.

Atlantasta. Georgian kuvernööri Floyd Preston kirjoitti —

mielipiteensä ohjelmasta. Tässä se kirje on.

Hän kirjoittaa: Perheenisänä minusta tuntuu —

että ohjelma uhmaa perinteistä perhemoraalia.

Olen tyylitön enkä sovi julkisuuteen .

Yleisö on ottanut minut usein omakseen —

ja välillä niellytkin minut. Mitä tulee arvokkuuteen —

tutkin kuvernöörin sukupuun, ja kaksi koiraa kusi sen juurelle.

KUVERNÖÖRIN KARTANO

Koko suku on sekaisin!

Sisällissodassa hänen esi—isänsä taisteli lännen puolesta!

Vihaan tuota miestä. —Ei hätää, herra kuvernööri.

Kannattajanne eivät katso sitä, eikä se vaikuta vaaleihin.

En kirjoittanut saadakseni ääniä. Isänä ja aviomiehenä en halua —

että perheeni, osavaltio tai maa altistuu tuolle mediarohmulle.

Ymmärrän, mutta...

Hän ansaitsisi porttikiellon läntiselle pallonpuoliskolle.

Isä? Halusin vain sanoa, että vaikka jotkut hullut pitävät —

Wally Sparksia hauskana, minusta hän on kammottava.

Hän sanoo Sparksia kammottavaksi. —Olen ylpeä kirjeestäsi.

Jos hän nyt edes osaa lukea. —Aivan.

Olemme pettyneitä, kun et pääse tänne juhliin.

Jos aion päästä kuvernööriksi, opinnot on hoidettava.

Alat jo kuulostaa ihan poliitikolta.

Rakastan sinua, isä. —Samoin. Tule pian kotiin.

Hei sitten.

Hän ei ole kuulemma täysin varma siitä, osaako Sparks lukea.

Mikä tuo on?

Arvelin teidän haluavan teetä.

Kas tässä. Kaadanko teille? —Ei tarvitse, rakas.

Gallupin tulokset ovat huonot. —En tiedäkään sitä kaupunkia.

Käyn hakemassa lusikat. —Ei tarvitse.

Miten sekoitat teetä? Menen nyt. Sanokaa, jos tarvitsette jotain.

Kiitos, Emily. Haluaisimme olla rauhassa...

Tottahan toki. Kuten haluat, Floyd.

Hän on melkoinen nainen.

Seuraavassa vaalimainoksessa Prestonin perhe esitellään —

tyypillisenä ja normaalina amerikkalaisperheenä.

Voinko syödä banaanin ja olla silti herrasmies? Mitä luulette?

Tee se, Wally! —Mitä täällä tapahtuu? Kello on...

Montako kertaa olen kieltänyt katsomasta tätä ohjelmaa?

Se loppuu ihan kohta, ja Wally on loistava.

Ja täysin sopimaton lapsille.

Älä laita enää tv:tä päälle. Kuuntele minua!

Robby... Nyt riittää.

Olet kotiarestissa viikon. Etkä tule juhliini lauantaina.

Olen täysin murtunut, herra kuvernööri.

Isäsi suuttui. —Niinkö?

Odotahan kun hän näkee, kenet kutsuin hänen typeriin juhliinsa.

Hän oli todella villi tyttö. —Miten villi, Wally?

Todella villi. Kun hän nuoli postimerkkiä, Elvis alkoi hymyillä.

Siinä kaikki. Nähdään maanantaina, aiheena on:

Seksi kymmenen vuoden liiton jälkeen. Pitääkö vaimon tietää?

Valitettavasti kaikki pannaan joskus ahtaalle.

Valitettavasti ongelmia on enemmän kuin panemista.

Ja... loppu.

Se oli hieno jakso.

Menen puhumaan Wallyn kanssa.

Hei, isä. —Dean, mikä yllätys!

Eikö ollutkin hullu jakso? —Se kuvaa sitä aika hyvin.

Bändillä on keikka viikonloppuna.

Villit hevosetkaan eivät estäisi minua.

Paitsi jos ne ovat laukkaradalla. Miten teillä menee?

Hyvin. Managerimme uskoo meihin.

Varo heitä. Yksi manageri järjesti keikan niin korpeen —

että arvostelu oli eränkävijöiden lehdessä. Mennään syömään.

Minulla on tapaaminen.

Tähän aikaan? Kun pääset kivaan osuuteen, ajattele minua.

Tarvitsetko rahaa? —En.

Ei sinun tarvitse huolehtia koko maailmasta, isä.

Nähdään viikonloppuna. —Miller on taas sotajalalla. Tule.

Luuletko, että poikani pitää minusta? —Kyllä.

Hän ei aina kunnioita työtäni.

Kuinka moni lapsi voi sanoa, että isä syö banaanin rintojen välissä?

Hyvä pointti. Oikeastaan kaksi. —Tule.

Sinulle tuli erikoislähetys, Wally.

Taasko vihapostia Georgian kuvernööriltä?

Ei, se on kutsu hänen vaalitilaisuuteensa.

En halua nähdä mitään jäykkiksiä. Ainoa jäykkä on minulla housuissa.

Onnistuit järjestämään jälleen fiaskon, herra Per Verssi.

Olet ainoa tuntemani valkoinen, jolla on ruskea nenä.

Naura vain, mutta menetit taas yhden sponsorin tänään.

Spencer veti vuoden annoksen masennuslääkettä ja haluaa tavata.

Hei, Wally. Hauska nähdä sinua. Tiedätkö, mikä tuo on?

Terve tyttö makaa selällään.

Melkein. Ei, se kuvaa mainostulojasi.

Siinä on paljon nousuja ja laskuja. Enemmän laskuja —

koska ohjelmasi on muuttunut friikkishow'ksi —

jossa esitellään onnettomia ihmisiä, tissejä ja perseitä.

Fanit ovat hassuna siihen. —Sponsorit inhoavat sitä.

He inhoavat sitä. —Onko täällä kaiku?

Olemme puhuneet tästä jo monta kertaa.

Minun tehtäväni on pitää sponsorit tyytyväisinä, mitä he eivät ole nyt.

Ohjelmasi lopetetaan. —Mitä? Pohditaan sitä vielä.

Ei tällä kertaa. Olen pahoillani.

Hetkinen. Anteeksi nyt, mutta tämä on täyttä paskaa.

Kaikki tietävät, että ilman Wallya emme olisi tässä. Hän on pioneeri.

Hän keksi tabloidiformaatin ja muovasi tätä kanavaa.

Niinkö? —Älkää puhuko herra Spencerille noin.

Hän on vastuussa menestyksestä. Hän on ohjelmanero.

Vaiti. —Ensi viikolla mitataan katsojaluvut.

Kutsutaan suuria nimiä ja muutetaan formaattia.

On liian myöhäistä. Ei se riitä. —Ei riitä.

Miller? —Niin, sir?

Mene nurkkaan ja laske sataan.

Mutta... —Kahteen sataan.

Hyvä on.

Yksi, kaksi...

Te ja Wally olette olleet pitkään yhdessä. Olette palveluksen velkaa.

Olet oikeassa. Olemme tunteneet pitkään.

Hyvin pitkään. Saat viikon aikaa, mutta haluan täyden muutoksen.

Asia selvä. Kiitos, Spence. Perun kaikki puheeni sinusta.

Kiitos, herra Spencer.

Ette voi olla tosissanne. Sparks häpäisee koko kanavan.

Hän saa taistella asemastaan. —En ajattele...

Ethän sinä koskaan ajattele. Tyttö oli oikeassa Sparksin suhteen.

Olemme tunteneet toisemme kauan. On tietty moraali —

vanhojen ystävien kesken, jota te nuoret ette ymmärrä.

Kyse on lojaaliudesta. —Mitä jos hän epäonnistuu?

Hän lentää ulos täältä. —Per Verssi...

Ei se riitä.

Minulla on nauha siitä uudesta pornotähdestä.

Hän olisi hyvä vieras ohjelmaan.

Missä hän on? —Hän tulee kohta.

Eikö meillä pitänyt olla palaveri?

Ihan kohta, meillä on nyt muuta. Hoida hänet ohjelmaan.

Mistä tiedät, että hän on oikea? —Hän on se oikea.

Nyt riittää.

Uramme ovat vaarassa. Jos emme ryhdistäydy, olemme työttömiä.

Ei enää pornotähtiä ja lesboja Elvis—imitaattoreita.

Sehän oli yksi parhaista jaksoista. —Milloin sinä aikuistut?

Sinun iässäsi minä opiskelin ja tein töitä.

Ei ollut Nintendoa ja kävelit paljain jaloin 8 kilometriä joka päivä.

Kunnioitin itseäni vanhempia. —Koska olit sotilasakatemiassa.

Sukumme on käynyt sitä koulua siitä asti, kun esi—isämme perusti sen.

Nyt aloitetaan. —En mene sinne.

Äiti, sano hänelle. —Floyd, vietä aikaa hänen kanssaan.

Hän kaipaa opastustasi. —Hän kaipaa kunnon potkua persuuksiin.

Kamera käy! —Mitä? Päivää.

Olen kuvernööri Floyd Preston. Tässä on vaimoni Emily.

Tyttäremme Priscilla ei ole täällä.

Hän opiskelee ahkerasti jatkaakseen suvun perinteitä.

Ja tässä on upea poikamme Robert.

Prestonin suku on aina edustanut hyviä ja tervehenkisiä arvoja —

joten ääni minulle on ääni perheen puolesta.

Poikki! —Hymyile!

Pitää keksiä jotain, muuten meistä tulee tuollaisia.