Earthlings

Earthlings

Download Finnish Subtitle

Release info

Earthlings
A Commentary by tamilsurfer
dokumenttielokuva

Tags

other
Published on: 2012-07-22
Downloads: 43
Hearing Impaired: Yes

Finnish subtitle preview

The first 200 lines.

Seuraavaksi näytettävät kuvat eivät ole yksittäisiä tapauksia.

Ne ovat teollisuuden standardeja eläinten käytöstä lemmikkeinä,

ruuaksi, vaatteisiin, viihteessä ja tutkimuksessa.

Elokuvaa ei suositella herkimmille katsojille.

TOTUUDEN KOLME ASTETTA

1. PILKANTEKO

2. VOIMAKAS VASTUSTUS

3. HYVÄKSYNTÄ

MAAN ASUKIT

Earthling subst.: Maapallon asukas

Koska me kaikki asumme Maassa, kaikki meistä ovat Maan asukkeja.

Termissä Maan asukas ei ole seksis- miä, rasismia tai lajisortoa.

Se kattaa meistä jokaikisen:

lämmin- tai kylmäveriset, nisäkkäät, selkärankaiset tai selkärangattomat,

linnut, matelijat, sammakkoeläimet, kalat ja ihmiset yhtälailla.

Ihminen ei siitä syystä ole tämän planeetan ainoa laji,

vaan jakaa sen miljoonien muiden elävien olentojen kanssa,

ja me kaikki kehitymme täällä yhdessä.

Kuitenkin juuri ihmislajilla on tapana hallita Maata,

usein kohdellen toisia Maan asukkeja ja eläviä olentoja

pelkkinä hyödykkeinä.

Tätä tarkoitetaan termillä "lajisorto".

HÄRKÄFESTIVAALIT, ESPANJA

Rasismin ja seksismin tapaan termi "lajisorto"

tarkoittaa ennakkoluuloa tai puolueellista asennetta oman lajin

jäsenten edun hyväksi ja toisten lajien jäsenten etuja vastaan.

Jos olento kärsii, ei voi olla moraalista perustetta

kieltäytyä ottamasta kärsimystä huomioon.

Oli olento minkälainen tahansa,

tasa-arvoisuuden periaate edellyttää, että jokaisen kärsimys

voidaan rinnastaa minkä tahansa muun olennon kärsimykseen.

Rasistit rikkovat tasa-arvoisuuden periaatetta antamalla suuremman arvon

oman rotunsa jäsenten edulle silloin,

kun heidän ja toisen rodun

etujen välillä on kiista.

Seksistit rikkovat tasa-arvoisuuden periaatetta

suosimalla oman sukupuolensa etuja.

Samalla tavoin, lajisortajat antavat oman rotunsa edun

ajaa toisen lajin edustajien suurempien tarpeiden ohi.

Jokaisessa tapauksessa peruskuvio on samanlainen.

Vaikka ihmisrodun jäsenten keskuudessa

tunnistamme kunnioituksen moraalisen välttämättömyyden,

jokainen ihminen on joku, ei jokin,

moraalisesti epäkunnioittavaa toimintaa tapahtuu,

kun ne, jotka istuvat vallan kahvassa

kohtelevat heikommassa asemassa olevia pelkkinä kohteina.

Raiskaaja tekee tämän raiskauksen uhrille.

Lapsiinsekaantuja hyväksikäytetylle lapselle.

Isäntä orjalle.

Jokaisessa näistä tapauksista

ihmiset, joilla on valtaa käyttävät sitä riistääkseen vähempiosaisiaan.

Saattaisiko sama olla totta siinä, miten ihmiset käsittelevät toisia

eläimiä, tai toisia Maan asukkeja?

Kieltämättä eroavaisuuksia on,

koska ihmiset ja eläimet eivät ole samankaltaisia kaikilta osin.

Mutta samankaltaisuuden kysymyksellä on kahdet kasvot.

Myönnettäköön, että eläimillä ei ole samoja haluja kuin meillä ihmisillä.

Myönnettäköön, että ne eivät ymmärrä kaikkea, mitä me ihmiset ymmärrämme.

Tästä huolimatta meillä ja niillä on joitakin samoja päämääriä

ja me ymmärrämme joitakin samoja asioita.

Tarpeet saada ruokaa ja juomaa, suojaa ja kumppanuutta,

vapauden liikkua ja mahdollisuuden välttää kipua.

Eläimet ja ihmiset jakavat yhdessä nämä tarpeet.

Mitä ymmärrykseen tulee, monet eläi- met, ihmisten tavoin,

ymmärtävät maailman, jossa ne asuvat ja elävät.

Muutoin ne eivät selviäisi hengissä.

Joten kaiken erilaisuuden alla piilee samankaltaisuus.

Kuten me, nämä eläimet ilmentävät

tietoisuuden arvoitusta ja ihmettä.

Kuten me, ne eivät vain ole maailmassa, ne ovat tietoisia siitä.

Kuten me, ne ovat psykologisia keskuksia

elämässä, joka on ainutkertaisesti niiden oma.

Näissä perustavanlaatuisissa suhteissa ihmiset seisovat samoilla

jalansijoilla sikojen ja lehmien, kanojen ja kalkkunoiden kanssa.

Mitä nämä eläimet ovat meille velkaa, miten meidän pitäisi kohdella niitä,

ovat kysymyksiä, joiden vastaaminen

alkaa psykologisen sukulaisuutemme tunnustamisesta.

Siispä tämä elokuva kertoo viidellä eri tavalla

kuinka eläinten täytyy palvella ihmiskuntaa...

... jotta emme unohtaisi.

RUOKIN SINUT JA PUEN SINUT.

Nobel-palkittu Isaac Bashevis Singer

kirjoitti menestysromaanissaan Vihassa ja rakkaudessa

seuraavaa....

"Niin usein kuin Herman oli todistanut eläinten ja kalojen

teurastamista, hänellä oli ollut aina sama ajatus:

käyttäytymisessään eläimiä kohtaan

kaikki ihmiset olivat natseja.

Ihmiset kykenivät kohtelemaan toisia lajeja niin omahyväisen

piittaamattomasti, että se kävi esimerkistä rotuoppien äärimuodoista,

periaatteesta, jonka mukaan valta antaa oikeuden."

Vertaus juutalaisten joukkomurhaan on sekä tahallinen että ilmiselvä.

Yksi ryhmä eläviä olentoja kärsii tuskissaan toisen käsissä.

Vaikka jotkut voivat väittää, että eläinten kärsimystä ei voi verrata

juutalaisten tai orjien kärsimyksiin, selvä samankaltaisuus on olemassa.

Ja tämän joukkomurhan vangeille ja uhreille

kärsimys ei ole lähelläkään loppua.

Kirjassaan The Outermost House kirjailija Henry Beston kirjoitti:

"Tarvitsemme uuden ja viisaamman

ja ehkä mystisemmän käsityksen eläimistä.

Loitontuneena luonnosta ja eläen monimutkaisten nokkeluuksien avulla,

sivistyneessä maailmassa elävä ihminen tarkkailee luontokappaleita

oppineisuutensa lasin läpi

ja näkee täten koko kuvan suurennettuna ja vääristyneenä.

Suhtaudumme niihin alentavasti niiden epätäydellisyyden vuoksi, ja siksi,

että niiden surullinen kohtalo on ollut kehittyä meitä alemmiksi.

Ja tässä me olemme suuresti väärässä.

Koska ihmisen ei pitäisi mitata eläimiä.

Vanhemmassa ja täydellisemmässä maailmassa kuin omamme

ne elävät viimeisteltyinä ja täydellisinä...

...kykeneviä aistimaan tavoilla

jotka me olemme kadottaneet tai joita ilman olemme jääneet...

...elävät äänimaailmassa, jota me emme ikinä pysty kuulemaan.

Ne eivät ole veljiämme. Ne eivät ole alamaisia.

Ne ovat toisia kansakuntia,

meidän kanssamme kietoutuneita elämän ja ajan verkkoon...

...Maan ihmeiden ja ahdingon kanssavankeja."

OSA YKSI LEMMIKIT

Useimmille meistä suhteemme eläimiin

muotoutuu yhden tai useamman lemmikin omistamisen kautta.

Mistä siis lemmikkimme tulevat?

Totta kai yksi selvimmistä tavoista, jolla eläimet palvelevat ihmistä

on seuralaisina.

Näiden lemmikkien tarina alkaa kasvattajalta.

Vaikkakaan kaikkia kasvattajia ei voi pitää ammattilaisina.

Itse asiassa tämän ammatin osalta

oikeastaan kuka tahansa ja kaikki voivat olla kasvattajia.

lemmikkieläinkaupat ja pentutehtaat

Lemmikkieläinliikkeisiin suurin osa eläimistä hankitaan pentutehtaista,

vaikka ne eivät välttämättä itse tiedä sitä.

Pentutehtaat ovat pienen budjetin kaupallisia yrityksiä, jotka

kasvattavat koiria lemmikkieläin- liikkeisiin tai muille ostajille.

Ne ovat usein takapihatoimintaa, likaisissa, täyteen pakatuissa

tiloissa ilman eläinlääkärin hoitoa tai sosiaalistamista.

Pentutehtaiden koirilla on usein fyysisiä ja psykologisia ongelmia

isoksi kasvettuaan.

kulkurit

Kulkurit, jos niillä on onnea,

kerätään talteen ja viedään eläinsuojaan tai tarhaan,

jossa ne voivat vain toivoa, että niille löydetään uusi koti.

Arviolta 25 miljoonaa eläintä joutuu kodittomaksi joka vuosi.

Ja jopa 27% puhdasrotuisista koirista on kodittomien joukossa.

Näistä 25 miljoonasta kodittomasta eläimestä,

keskimäärin 9 miljoonaa kuolee kaduilla

tauteihin...

...nälkään...

...sääoloihin...

...vammoihin...

...tai johonkin muuhun katuelämän vaaraan.

Monet ovat karkulaisia,

monet ovat luultavasti joutuneet kadulle

oman hoitajansa hylkäämänä.

Jäljelle jääneet 16 miljoonaa kuolevat suojissa ja tarhoissa,

joilla ei ole niille kaikille tilaa ja ovat pakotettuja tappamaan ne.

Tämän lisäksi surullinen seikka on, että noin puolet suojiin tuoduista

eläimistä tulevat suoraan niiden omistajilta.

Monet ihmiset sanovat, että he eivät käy suojissa,

koska se masentaa heitä.

Mutta eläimet on tungettu näihin masentaviin paikkoihin siitä syystä,

että ihmiset kieltäytyvät steriloi- masta tai kastroimasta lemmikkiään.

Monet lemmikinomistajat, erityisesti miehet jostain syystä, ajattelevat,

että kastrointi vähentää jotenkin omistajan miehistä identiteettiä.

Tai he saattavat vain haluta lastensa kokevan joku päivä

elämän ihmeen, niin sanotusti.

Kummassakin tapauksessa, tällaiset eläinten omistajat tiedostamattaan

osallistuvat yli 60 000 eläimen eutanasiaan päivittäin.

Eutanasia, yleisesti määritelty kivuttomana tappamisena

armon nimissä,

suoritetaan yleensä pistoksena jalkaan koirille,

ja joskus vatsaan kissoille.

Se on eläimille nopea ja kivuton toimitus

ja kaikista inhimillisin.

Mutta ei aina edullisin.

Suojien lisääntyneiden eutanasiamäärien vuoksi,

ja jatkuvasti kasvava lääkkeiden, kuten Euthasolin, tarve,

pakottaa jotkut talousvaikeuksissa olevat suojat

käyttämään kaasukammioita lääkkeiden sijaan.

kaasukammiot

Kaasukammiossa eläimet pakataan tiiviisti

ja saattaa kestää jopa 20 minuuttia että ne kuolevat.

Tämä on ehdottomasti armottomampaa, traumaattisempaa ja kivuliaampaa.

Mutta toimenpide on halvempi.

Ehkäpä meidän pitäisikin kysyä itseltämme muutama vaikea kysymys

eläimistä, joita pidämme seuranamme: Pystymmekö pitämään

eläimiä seuralaisina ja silti huolehtimaan niiden tarpeista?

Onko seuraeläinten pito niiden oman edun mukaista,

vai käytämmekö niitä hyväksemme?

Näiden kysymysten vastaukset

saattavat löytyä ihmishoitajien asenteista

ja heidän mahdollisuuksistaan tarjota sopiva ympäristö

seuraeläimille.

Useimmat ihmiset ovat lajisortajia.

Tämä elokuva osoittaa, että tavalliset ihmiset,

eivät vain muutamat erityisen raa'at sydämettömät ihmiset,

vaan ylivoimainen enemmistö ihmisiä,

on aktiivisessa roolissa, myöntyy ja antaa verovarojensa

rahoittaa toimintaa, joka vaatii kaikkein tärkeimpien etujen

uhraamista toisten lajien edustajilta

jotta meidän lajimme saisi mitä turhempia hyödykkeitä.

Huomisen eläinten toivo olisi elää ihmiskulttuurissa,

More Finnish subtitles for Earthlings

Comments

No comments yet. Be the first to leave one.

Keep it about this subtitle — sync, quality, typos.500 characters left