Silo

Voi paska.

LAITA KULHO YLÖSALAISIN

MENE TORILLE POLTA TÄMÄ

- Hei. Lähden viimein kotiin. - Hei.

Halusin vain vilkaista sinua.

- Tänään oli tärkeä päivä. - Niin oli.

- Kaikki hyvin? - On.

Pärjäsit hyvin kokouksessa.

Tämä on jonkin merkittävän alkua.

Täällä haisee savulta.

En pitänyt keitosta, joten lämmitin pizzaa.

Vai niin. No…

- Öitä. - Öitä.

Huolestuttavaa ei ole viesti -

vaan hänen päätöksensä valehdella sinulle siitä.

Lääke voi poistaa vain menneen,

mutta jos hän ei luota uuteen tarinaan,

ongelma on hyvin erilainen.

Sinä olet kertoja, johon hänen pitää luottaa, Camille.

En ymmärrä, mikä tässä kestää.

Puhuit enintään kahdesta kuukaudesta.

Meillä on 352 vuoden edestä tietoja,

joiden mukaan protokolla toimii.

Yleensä.

Kun sitä käytetään oikein.

Kuusi siiloa on nollattu onnistuneesti, mukaan lukien omasi 140 vuotta sitten,

ja käsittelyssä on ollut myös yksilötapauksia.

Turhautumisesi huomioidaan.

Vaikka protokolla on todistetusti tehokas, poikkeustapauksiakin on.

Juliette Nicholsin kaltaisia poikkeamia, jotka vaativat pidempää hoitoa.

Sinä työskentelet sellaisen poikkeaman kanssa.

Nyt tuntuu paljon paremmalta.

Unen perusteella muistoja hänen paluustaan -

piilee hänen alitajunnassaan.

Jatka lääkitystä vielä kahden viikon ajan.

Kiristä hänen turvatoimiaan ja ponnistele kaksin verroin -

vakuuttaaksesi olevasi Nicholsin luotetuin liittolainen.

50 kilometriä Cartersvillestä.

Mahtava näköala auringonlaskusta Pine Mountainin yllä.

Meillä oli hevosia, ankkoja ja vuohia.

Kaksi bulldoggia.

Äksyimpiä koiria, mitä olla voi.

Ne jahtasivat meitä aina, kun poistuimme bussista.

Kun kerroin, että minusta oli tehty Georgian yliopiston Bulldogsin maskotti…

Älä huoli.

Mitä?

Nauroit niin kovaa, että…

Pissasit housuun.

En kuulosta kovin kivalta siskolta.

Äidin nimi oli Grace.

Isän…

William.

Olen…

Olen pahoillani, Donald, mutta…

- En tiedä, mitä sanoa. - Ei.

Ei. Minä olen pahoillani.

Voi hitto.

Oletko kunnossa?

En yleensä kiroile elottomille esineille.

On huonompiakin vihan kohteita.

Kapine on kerjännyt sitä kuukausia.

Tuo riittää.

Älä huoli.

Onko kaikki hyvin?

On. Siskoni on täällä.

Tai hänen kehonsa.

Olen puhunut hänen kanssaan joka päivä -

viimeisen 30 vuoden ajan, ja hän katsoo minua kuin Uber-kuskia.

Olet Daniel.

Olemme odottaneet sinua. Olen Victor Crnkovich.

Charlotten lääkäri.

- Hei. - Hei.

Mukava tavata.

On minun syytäni, ettei hän muista sinua.

PERUSTUU HUGH HOWEYN KIRJASARJAAN

SIILO

Lääke -

on kuin nostosilta hänen ja hänen muistinsa välillä.

Eräänlainen turvaväli ylä- ja alakerran välillä.

Jos sitä käytetään liikaa, silta jää pystyyn ainiaaksi -

eikä muisti palaa koskaan.

Kun hän voi paremmin, keskeytämme lääkityksen,

laskemme sillan, ylitämme sen ja valitsemme itse,

mitä muistoja palautamme ja mitä hylkäämme.

Oliko siltajuttu liian sekava?

Ei.

En tiedä. Kyllä…

En odottanut joutuvani tällaiseen keskusteluun.

Kun silta lasketaan, miten hänen muistonsa palautetaan?

Kerromme hänen tarinansa toistamiseen.

Hänen tarinansa?

Hyvä on.

Miksi ihmiset johtavat maailmaa eivätkä apinat?

En tiedä.

Vastakkaiset peukalot.

Motoriset taidot.

- Isommat aivot. Vähemmän karvaa. - No niin.

Kokeillaan tätä. Mitä teet kaiken päivää?

Juuri nyt soittelen ventovieraille ja kerjään rahaa.

Aivan. Otat ihmisiin yhteyttä ja kerrot tarinasi.

Annat tiedoille merkityksen.

Sellaisia me olemme. Tarinankertojia ja merkityksen luojia.

Se on ainoa supervoimamme.

Sinä, minä ja Charlotte olemme vain kertomustemme kokoelma.

Muisti on sisäinen omaelämänkertamme.

Vahvistamme tietoa merkityksellä kertoaksemme, keitä olemme.

Lääke on pyyhkinyt Charlotten kirjan tyhjäksi.

Kuten sanoin:

lopetamme lääkityksen, ja muisto muistolta -

täytät kirjan hänen tarinoillaan.

- Muisto muistolta? - Muisto muistolta.

Rakastavan siskon.

Nerokkaan lentäjän.

Jopa tehtävän Iranissa, mutta nyt saat valita.

Voit valita, rampautatko hänet koko totuudella.

Traumalla siitä, mitä hänen laivueelleen tapahtui.

Voit jättää sen pois.

Voinko valehdella?

Uskoisiko hän sitä?

Miksi valehtelisit?

Ei haittaisi, jos hän unohtaisi mielipiteensä minusta.

Itse asiassa voisit istuttaa valheen.

Se vaatisi paljon aikaa ja suuria ponnistuksia.

Todelliset muistot ovat jo kirjan sivuilla,

vaikka hän ei näe niitä.

Tarvitset esineitä palauttaaksesi vanhoja muistoja.

Jotain hänen elämästään ja lapsuudestaan.

Muisto asuu sekä kehossa että aivoissa.

Se on…

Se on menneisyyden tuoksuissa ja lapsuuden esineiden merkityksessä.

Käytämme niitä oikopolkuina herättääksemme hermopolut.

Vanhempamme kuolivat nuorina.

Muutimme tätimme luo.

Lapsuudestamme ei jäänyt muistoja.

Olen pahoillani, mutta datan joukosta löytyy muutakin.

Ei vain neuroneja ja aksoneja vaan jotain salaperäistä.

Sielu.

En minä eikä kukaan muukaan hallitse sitä.

Ehkä kymmenen prosenttia ajasta se ei toimi,

mutta hän reagoi hoitoon hyvin, joten sinulla on syytä toivoon.

Onko selvä?

SOPIMUS

Anteeksi keskeytys, pomo. Täällä on joku nainen.

Hän teki tavallisen katoamisilmoituksen, mutta vaatii tavata sinut.

Se ei ole mikään tavallinen ilmoitus.

Kadonneen nimi?

Orla Kent.

Hän on siskoni.

Varusteosaston päällikön varjoko?

Näin hänet eilen Siilon neuvostossa ja puhuin hänelle.

- Onko hän kadonnut? - Hän käy luonani joka ilta.

Eilisiltana hän ei tullut.

Ehkä hän meni kotiin nukkumaan.

Hän olisi lähettänyt viestin.

Vanhempani ovat vanhoja.

He huolehtivat. Niin me teemme.

Jo lapsesta asti.

Kerromme, missä olemme, eikä huolta synny.

Sinulla on tärkeämpääkin tekemistä, mutta jokin on vinossa.

Tunnen sen luissani.

Valehtelin vanhemmilleni.

Sanoin, että Orla yöpyi luonani.

En voi valehdella heille tänäänkin.

Hyvä on.

Hyvä on.

CARLA MCLAIN VARUSTEOSASTO

Kiitos.

Orla Kentiä pyydetään ottamaan yhteyttä siskoonsa.

Ihan kuin Frankenstein.

Crnkovichko?

Ei, vaan minä. Hän pyytää minua -

shoppailemaan Charlotten aivoissa -

ja valikoimaan osasia hänen sieluaan varten.

No…

Mehän olemme muistojemme summa.

Niin kai.

Ajattelin käydä katsomassa häntä, jos sopii.

En ollut armeijassa, mutta voin ainakin viedä karkkeja ja lehtiä sotaveteraanille.

Toki.

Daniel.

- Hei. - Helen.

- Hei. - Hei.

Oletko tavannut Anna Thurmanin?

Helen Drew.

En virallisesti.

Äitisi puheet ovat olleet luodinpitäviä sinun tulosi jälkeen.

Kävin vahingossa treffeillä Helenin kanssa.

Et treffeillä.

Kävin toimistollasi ja kuulin siskostasi.

- Halusin kertoa, että olen pahoillani. - Kiitos.

Onko hän Walter Reedissä?

Ei. Hänet siirrettiin Heidi Stensen -klinikalle.

Vau.

Joku taisi vedellä naruista.

Laivaston lentäjällä tuskin olisi varaa sellaiseen.

Tri Crnkovich on hoitanut veteraaneja ilmaiseksi jo joitakin vuosia.

Niin kai.

Ensimmäiset kokeilut tehtiin vangeille Yhdysvalloille velkaantuneissa maissa.

Toiset tehtiin ensimmäisen vuoden alokkaille,

jotka eivät saa päättää hoidostaan.