Downton Abbey

Otatko sen pois sieltä?

Kas vain. Murheellinen mies.

-Kuka? -Kuningas. Robertin mukaan.

Hän joutuu kestämään työväenpuoluehallitusta.

Hän ei näytä surkeammalta kuin tavallisestikaan.

Mitä isällä on herra MacDonaldia vastaan? Että hän on torpparin poika?

Minun puolestani olkoon vaikka Fu Manchun poika.

Pelkään, että hallitustoimin tuhotaan kaltaisemme ja se, mitä edustamme.

Vielä ei ole syytä paniikkiin.

-Missä Edith on? -Tapaamassa erästä rouvaa kylässä.

Entä sinä? Onko kouluasiat jo järjestetty?

Herra Adams sai seuraajan koulun johtokuntaan. Se sujui hyvin.

-Odotin, että minua kysyttäisiin. -Minun pitäisi tukea koulua enemmän.

Jaan palkinnot tänä vuonna. Tule mukaan.

Barrow, voitteko viedä astiat pois? Lastenhoitaja tulee pian alakertaan.

-Minun on paras lähteä. -Kai tervehdit lapsia?

Kun he osaavat vastata puhutteluun.

-Sybbie osaa. -Miksi minä olen "Aasi"?

Tehän leikitte sitä aasinhännän kiinnitystä.

-Enkö voisi olla "isoisä"? -Se nimi on nyt käytössä.

Toivottavasti George ei matki siinä.

-Näkemiin, lapsukaiseni. -Näkemiin, Aasi.

Tule tänne istumaan, George.

-Minä voin ottaa sen. -Älä höpsi. Selviän kyllä itsekin.

Miksi en minä? Kaikkien on autettava, kun kyökkipiikaa ei enää ole.

-Mitä nyt? -Daisy valittaa työtaakasta.

Skelton Parkissa on vain hovimestari, keittäjä, kaksi sisäkköä-

ja siivooja, joka tulee kylästä.

-Miten ihmeessä se onnistuu? -En tiedä.

Miksi palvelusväki on lähtenyt sieltä?

Pitävät tehtaista tai putiikeista. Työajat ovat paremmat.

Olenpa minä hajamielinen.

Isäntäparin 34-vuotishääpäivää vietetään lauantaina.

Jos leivotte kakun, niin se vain tiedoksi etukäteen.

-Arvatenkin jonkinlaiset juhlat? -En tiedä sitä.

34 vuotta! Jos avioituisin tänä vuonna, millaista elämä olisi 1958?

-Aika on jo minusta jättänyt silloin. -Irtisanotaanko meidätkin?

Selviät kyllä. Työpaikka herra Masonin tilalla. Mutta entä minä?

Mitä muka tiedän maanviljelystä ja kirjanpidosta? En ehkä selviä siitä.

Ensin pitää selvitä tämän illan päivällisestä.

Aloita lohipateesta. Minä teen sitruunamajoneesia.

Meillä on hyviä uutisia. Tim valittiin palomiesten esimieheksi.

Sepä mukavaa. Onnitteluni.

-Saako olla lisää teetä? -Ei, kiitos.

Entä sinä, Marigold? Joko olet kylläinen?

On suloinen näky, kun hän on näin levollinen ja onnellinen.

Melkein on jo unohtunut, ettei hän ole oma lapsemme.

Hän on ihana. Onpa sinulla kauniit hiukset.

Mietin joskus, mistä värit tulevat. En tuntenut tytön vanhempia.

Äiti oli Timin ystävä, mutta minä en tavannut kumpaakaan vanhemmista.

Onko kello jo noin paljon? Emme viivytä teitä tämän enempää.

Reipas tyttö.

-Minun pitäisi kai lähteä. -Missä nallesi on? Sano näkemiin.

Näkemiin.

Kiitos, että... Kiitos.

-Hän on ihastunut sinuun. -Älä hulluja puhu.

-Illan valo viehättää minua. -Pitääkin kertoa se lordi Mertonille.

Kiusoitella saa toki, mutta en kaipaa hänen tai kenenkään liehakointia.

Sepä harmi. Hän pyysi apuani kosiskelua silmällä pitäen.

Hän ei halua häiritä, joten hän pyysi minua järjestämään lounastapaamisen.

Ei ole mitään velvoitetta tavata häntä.

Se ei ole niin helppoa.

On helppoa vältellä väkeä, josta ei pidä.

Ystävien välttely on vaikeampaa.

Lordi on toki miellyttävä, mutta hän haluaa jotain, mitä en voi antaa.

-Hän haluaa samaa kuin kaikki miehet. -Tuo on naurettavaa.

Puhun nyt seurasta. Toivon, että tarkoitimme samaa asiaa.

Tarkoitukseni ei ollut häiritä.

-Lady Anstruther kirjoitti taas. -Kylläpä on sitkeä tapaus.

Niin, "vastustamaton" on toinen nimeni.

Oliko tilanne sama siellä työskennellessä?

Hän oli hienotunteisempi muun palvelusväen edessä.

-Eikö kannattaisi lähteä Lontooseen? -Kiusaus on suuri.

Jos annan periksi, joudun maksamaan siitä.

Tällaista poikain jutustelua minä en salli täällä.

Jos maltatte jättää ruokottomat rupattelunne tällä erää tähän-

tarvitsen kumpaakin yläkerrassa.

Missä hän on?

-Olenko myöhässä? -Carson ei ole vielä täällä.

Siitä tuli mieleeni. Kylästä tulee delegaatio tänne huomenna.

Tapasin postineidin. Hän kysyi, sopisiko heidän tulla vierailulle.

-Mistä se tuli mieleen? -Hän halusi Carsonin olevan läsnä.

He haluavat pystyttää jonkinlaisen sotamuistomerkin.

Ei merkiksi sodasta vaan siinä kaatuneiden kyläläisten muistoksi.

Minut halutaan ehkä johtamaan hanketta.

Tony Gillingham soitti. Hänellä on asioita täällä ja hän yöpyy luonamme.

-Milloin? -Sehän siinä onkin - 16. päivä.

-Niin? -Se on hääpäivämme.

Ei se haittaa. Ilmoita ja suostu.

-Ei ole pakko. -Haluankin nähdä hänet.

Nyt on päivällisen aika.

-Ei kai se haittaa? -Ei, jos sinä haluat sitä.

Haluan herätellä Tony Gillinghamissa kosinta-aikeita.

Voittaako lordi Gillingham ja herra Blake häviää?

"Varakreivitär Gillingham" kuulostaa hienolta.

Se on hyvä asia nuoren George-herran kannalta.

On iso tehtävä kasvattaa jonkun toisen poikaa.

Se ei ole huolenaihe. Lordi on kovin ystävällinen mies.

Voisitte kertoa, mitä tiedätte tuosta kaksikosta.

-En tiedä mitään. -Mitä epäilette, sitten?

Kieltäminen on hyödytöntä. Ette saa katsettanne irti heistä.

-Saako liittyä seuraan? -Onko välttämätöntä?

Miten Yorkissa sujui? Löysittekö sen, mitä etsitte?

Kyllä vaan. Hiukan etsimistä se toki vaati.

-Mitä se oli? -Ei mitään erityistä.

Saamme vieraita kylältä huomenna.

Pyydättekö lakeijaa tuomaan kahvin kello yhdeltätoista?

-Voitte sanoa siitä silloin. -En voi. Olen itsekin tapaamisessa.

-Mitä asia koskee? -En tiedä. Minua pyydettiin mukaan.

Hienoa. Nimetkää pääministeri, joka on ymmärtänyt työväestöä.

Sellainen meriitti on merkityksetön, kun on kyse maan johtamisesta.

En ole samaa mieltä. Mielestäni se on tärkeää.

Herra MacDonaldilla on itsellään kokemusta vaikeista ajoista.

-Työläiset, liittykää yhteen! -Onko James vallankumouksellinen?

Hän vain uskoo oikeudenmukaisuuteen. Mitä pahaa siinä on?

Ei mitään, mutta kai hän voi itse puolustaa itseään?

Ei mitään riitelyä, jos saan pyytää.

Haluatko johtaa työtä sotamuistomerkin osalta?

Minua nolottaa hieman. En saanut edes osallistua sotaan.

Kenraali McKee tai Johnnie Raymond olisi parempi siihen tehtävään.

Olet johtaja, ja he haluavat että rukoilet ja suret heidän kanssaan.

Minun pitäisi rukoilla takana, ei etupenkissä. Siinä kaikki.

-Emmehän ole liian suorasukaisia? -Ei suinkaan. Osallistun mielelläni.

Emme vielä tiedä muistomerkin tarkkaa sijaintipaikkaa.

Jos annatte meille maata, haluatte varmaankin tietää sijainnin ensin?

Asia hoituu varmasti. Sen vuoksiko tulitte tänne?

Halusimme puhua teille siitä. Puheenjohtajan paikkaa tarjoamme...

Minä jatkan tästä.

Haluaisimme, että herra Carsonista tulisi puheenjohtajamme.

Mutta... Arvon herra varmaankin...

He eivät halua minua vaan Carsonin.

En ilmaisisi asiaa noin. Carson kuitenkin tunsi useat kaatuneista.

Olette varmaankin oikeassa. Hän tunsi heidät paremmin.

Hän on myös arvostettu henkilö kylässä.

Teetä, kiitos.

-Mitä Carson sanoo? -Se on suuri kunnia minulle.

-Minun on kuitenkin ajateltava asiaa. -Toki. Mutta ei liian kauan.

Voitteko laittaa maidon ensin, jos se on minua varten?

-Tuliko se nyt postissa? -Kyllä. Lady Anstrutherilta.

Saan syyttää itseäni tästä. Miksi lähetin Valentinuksen päivänä kortin?

Lähetin toisenkin kortin tänä vuonna.

-Mistä hän tietää lähettäjän? -Laitoin nimeni. Huvin vuoksi.

Nyt tilanne on karannut käsistä.

Mutta ei huolta. Joku päivä vielä asetun aloilleni.

-Me kaikki teemme niin. -Kaikilla ei ole mahdollisuutta.

Hyvänen aika! Tämäpä yllätys.

Kävin Smitherseillä ja ajattelin piipahtaa täällä kotimatkalla.

Sepä mukavaa.

Luokseni tuli delegaatio puhumaan uudesta muistomerkistä.

-Halutaanko sinut johtamaan sitä? -Carsonista halutaan puheenjohtaja.

-Miksi ei sinusta? -Kylän väki haluaa Carsonin.

Isäsi kertoi kylän väelle, mitä he halusivat.

-Liehitteleekö Dicky Merton Isobelia? -Naurettavaa, eikö totta?

Isobel voisi nauttia tittelistään ja siitä, että saisi meidät ruotuun.

-Se voi hyvinkin olla niin. -Etkö usko hänen haluavan sitä?

Ehdottomasti ei. Hän kertoo niin alati.

-Sinulle on postia, Daisy. -Kiitos, herra Carson.

-Mikä se on? -Jotain, mitä tilasin.

-Saammeko tietää mitä? -Jotain, mitä tarvitsen!

Miksi se on salaisuus?

Olisi surullista, jos hänellä ei olisi mitään salaisuuksia.

-Päätittekö jo muistomerkkiasiasta? -En vielä.

On epämukavaa, että ylennetään sillä tavoin isännän edelle.

Olisittepa nähneet hänen ilmeensä. Hän pettyi pahemman kerran.

Komitea valitsi kuitenkin teidät.

Ja kansa valitsi työväenhallituksen. Valinta ei aina mene oikein.

-Mitä pelkäätte? -Tuntuu kuin maa tärähtelisi allani.

Aivan kuin kaikkea, mihin uskon koeteltaisiin ja pilkattaisiin.

Järjestelmiä on koeteltu jo roomalaisten ajoista, herra Carson.

Olette kaiketi oikeassa. Elämä ei ole pysyvää, vaan muutoksen kourissa.

Juuri niin. Vaikka se kuulostaakin hieman mauttomalta.

Siinähän te olettekin. Madge kertoi teidän lähtevän ulos.

Siivotessamme löysimme tämän muiden kirjojen joukosta.

-Mikä se on? -Saksalainen kirja. Se ei ole talon.

Herra Gregson on kirjoittanut nimensä kansilehteen.

Melkein jo annoin tämän rouvalle, mutta tuntui sopivammalta...

Ei. Minun pitäisi saada se.

-Laittakaa se yöpöydälleni. -Totta kai.

Hyvää iltapäivää, rouva Hughes.

-Mukavaa, että sinäkin tulet. -Tarvitsen jotain tekemistä.

-Missä äitisi on? -Kirjastossa.

Tomin vierailut koululla eivät ehkä ole hyvä ajatus.

Hän on ystävystynyt erään opettajattaren kanssa.

Mitä sopimatonta siinä on?

En selitä sen tarkemmin, mutta petyin Tomin käytökseen taannoin.

-Miksi en saa kuulla tarkemmin? -Siihen ei ole tarvetta.

-Kas, sinä. Millaisia he olivat? -Pitkästyttäviä. Tuon terveisiä.

-Entä tapaaminen? Hyväksyikö isä? -Minua ei edes kysytty.

Minulta halutaan maata, mutta Carson halutaan komitean puheenjohtajaksi.

Carson? Sepä mukavaa.

Menen yläkertaan riisumaan hattuni.

Mary ainakin on tyytyväinen.

Onnitteluni.

Kiitämme Lady Rosea palkintojen jakamisesta tänään.

Huomionne on aina tervetullutta.

Kiitos kaikille osallistumisesta. Arvostamme sitä.

Mukavaa, että Peter voitti palkinnon maantiedossa.

-Hienosti tehty. -Poika ei ole perinyt sitä isältään.

-Onko rouva Drewe mukana? -Ei. Kaitsee kotona pienempiä lapsia.

-Meidän pitäisi puhua. Ei täällä. -Huomenna kello 11 kiviladon luona.