Settlers

Entä tuo?

Se on Iso karhu. -Hyvä.

Entä tuo iso kaksoisvee?

Kassiopeia. -Niin.

Entä tuo iso kirkas?

Se on planeetta. -Oikein hyvä.

Jupiter?

Ei, Jupiter ei ole nyt näkyvissä.

Ja tuo pienempi pallo sen vieressä. Näetkö sen?

Se on kuu. -Niin.

Onko se Maa? -Oikein hyvä.

LUKU 1 REZA

Isä!

Remmy!

Remmy!

Remmy!

Älä mene pidemmäs.

Hän tulee kyllä, Remmy.

Tämä plus kahdeksan on kuusitoista. Ynnätään yksi. Seitsemäntoista.

Sitten tämä ylhäältä ja yksi tästä. Kahdeksan plus yhdeksän.

En tiedä. -Otetaan alusta.

Isä!

Isä!

Pitää selvittää, mikä se oli. Tuskin mitään ihmeempää.

Että meidät joku löytäisi on... -He voivat tietää paikan.

Katso minua.

He tietävät, mistä tulemme. -Laitan tytön nukkumaan.

Tulen pian.

Mitä nyt?

Lähistöllä on vieraita ihmisiä.

Ei ole.

Olemme ainoat täällä.

Minua pelottaa. -Ei ole mitään pelättävää.

Pärjäät ihan yksiksesi.

Pysytkö täällä? -Pystkö sinä?

Jos lähdet sängystä, ajelen sinulta kulmakarvat.

Sitten alan kirkua ja vainoan sinua, kunnes ne kasvavat takaisin.

Silloin minä sidon sinut sukilla ja jätän sinut haudoille yöksi.

Minä karkaan, varastan äidin piilottaman sytkärin ja sytytän talon tuleen.

Silloin me pidämme sinua nilkoista ja laskemme hitaasti huusin pönttöön.

Sitten kakkaan naamallesi, kun nukut. -Jestas.

Näetkö?

Sinulle ei kukaan ryppyile.

Hyvää yötä.

Jätänkö tämän päälle?

Jätä vain. -Selvä.

Isä.

Lempeästi sointuen

Lempeästi sointuen

Lempeästi sointuen

Nyt sinä.

Yritetään. Saa nähdä, muistanko.

Silmäsi vievät minut taas lapsuuteen

Ja kotiini

Ja vaikka valo lienee himmeä

Oletko nähnyt valasta?

En ole.

Entä sinä?

En. Kunpa olisin.

Pöllöä?

Entä norsua?

Ei.

Oletko nähnyt mitään eläimiä?

Koiria.

Maa ei ole enää entisensä.

Siksikö lähditte sieltä?

Lähdimme, koska halusimme jotain enemmän.

On onni, että meillä on tämä paikka.

Miksi?

Vielä jonain päivänä tämä on ihan niin kuin Maa.

Puhutaan siitä lisää huomenna. -Okei.

Jäätkö sinä?

Joo... -Hyvä.

Rakastan sinua paljon. -Minä sinua.

Hyvää yötä. -Hyvää yötä.

HÄIPYKÄÄ

Reza!

Älä mene minnekään. Pysy tässä.

Minähän sanoin! -Hiljaa!

Mitä tämä on? -Helvetti.

Mitä täällä tapahtuu?

Näkyykö mitään?

Voi saatana.

Entä jos se on hänen poikansa? -Älä aloita.

Laskin heitä kuusi.

Ei. He muuttavat ääntään.

Heitä on vain kolme.

Antaa tulla!

Antaa tulla vaan!

Antaa tulla vaan!

Antaa tulla!

Toinen possu taitaa olla vielä elossa.

Huhuu?

Anna olla, Rem.

Kaikki hyvin?

On.

Sama täällä.

Ensimmäinen sääntö?

Pysy rauhallisena.

Pysy hengissä.

Olet hyvissä käsissä.

Remmy!

Tule sisään heti!

Mene sisään!

Onko Remmy sinulla? -On.

Pidä silmällä harjua.

Näetkö mitään?

Näen hänet.

Onko hän vielä auringon suunnassa? -On.

Lukitse ovi perässäni.

Pian tulee pimeää. -Tiedän.

Isä, isä! -Pysy äidin luona.

Mene heti sisään!

Sammuta se.

Äiti.

Pitää mennä vessaan.

Käytetään tätä. Siitä vain.

Ei mitään hätää.

Mitä nyt tapahtuu? -Valot menivät.

Ole siinä.

Äiti?

Pudota veitsi.

Pudota se.

Paikka ei kuulu teille.

Se oli vanhempieni paikka.

En tiedä, mitä heille teitte. Enkä välitäkään.

Minä synnyin täällä.

Vartuin täällä, ja kuljin pitkän matkan päästäkseni takaisin.

Tuli myös jäädäkseni.

En halua sinulle pahaa.

Voit lähteä, jos haluat.

Mutta varmaan te tiedätte, mikä tuolla odottaa.

Minä tiedän, kuinka paikan saa taas kuntoon.

Ja voin suojella teitä.

Jos olette kunnolla.

LUKU 2 ILSA

Pysykää näköpiirissä!

Kyllä me voidaan lähteä, äiti.

Mennään, äiti, jooko.

Kuuntele nyt. En anna sinulle tapahtua mitään.

En anna sinulle tapahtua mitään. Ymmärrätkö?

Tulen ihan pian.

Pysy sinä täällä.

Lupaatko?

Hyvä on.

Jos liikahdatkaan, lapsesi jää kahden minun kanssani.

Mieti sitä.

Kuinka minun tappamiseni auttaa sinua?

Asia on näin.

Jos et 30 päivään tee mitään tällaista enää,

laitan tämän aseen tuolle pöydälle,

käännän selkäni ja menen ulos kuistille.

30 päivää.

Silloin saat tilaisuutesi.

Jos vielä haluat sen.

Mieheni pitää haudata.

Voitte olla täällä niin kauan kuin haluatte.

Me voimme lähteä. Voimme lähteä heti.

Ei, Rem. Emme voi.

Meidän pitää puhua.

Täällä riittää työtä.

Onneksi meillä on kaikkea, millä paikka saaadaan taas kuntoon.

Haista paska.

Kuten haluat.

Hanat muuten toimivat taas.

Remmy!

Se on vaaraton. -Älä koske.

Mikä sen nimi on? -Se on vain työväline.

Tosi hyvää.

Saanko mennä leikkimään Steven kanssa?

Steven? -Annoin robotin nimeksi Steve.

Mene vain.

Voinko ottaa lautasesi?

Ota koppi.

Hyvä!

Päästä se. Hyvä.

Ota koppi!

Olen muuten Jerry.

Puhuivatko vanhempani minusta?

Eivät kai.

Turhaa se olisi ollutkin. Tein selväksi, ette koskaan halua palata.

Anna minun olla.

En minäkään täällä halua olla.

Ei vain ollut muutakaan.

Kaupungit ja muut asutukset, kaikki poissa.

Hän on herttainen tyttö.

En tappanut äitiäsi.

Sepä kilttiä. -Hän oli kuollut tänne tullessamme.

En ole nähnyt teidän kaupunkejanne.

Aluksemme ammuttiin alas, kun tulimme ilmakehään.

Isäsi otti meidät vastaan.

Yhtenä päivänä, kun olin seitsemännellä kuulla,

hän tähtäsi meitä kiväärillä kasvoihin ja käski häipyä.

Miksi hän niin teki? -Hän tajusi, että olemme Maasta.

Viilsin hänen kurkkunsa auki veitsellä, jonka juuri pesit.

Jos kosket tyttöön, kaivan sydämesi ulos.

Voit tyhjentää aseesi minuun. Saisin sinut silti.

Oletat minusta kaikenlaista.

En näe mitään syytä koskea tyttöön.

Saako Steve nukkua meidän luona?