Emma.

Emma Woodhouse, kaunis, älykäs ja rikas -

oli elänyt melkein 21 vuotta -

lähes vailla huolia ja harmeja.

Ei sitä. Se viereinen.

Kuinka kestän ilman sinua?

Muutan vain puolen mailin päähän, Emma.

Rouva Weston siellä on paljon kauempana -

kuin neiti Taylor täällä talossa.

Emma-rakas!

Olet ollut ystävä ja toveri -

jollainen on vain harvalla.

Kotiopettajatar, mutta -

lähes yhtä rakastava kuin äiti.

Oikein paljon onnea hääpäivän johdosta.

Neiti Taylor -parka!

Harmi että herra Weston koskaan näki hänet.

Isä, herra Weston on miellyttävä mies.

Hän ansaitsee hyvän vaimon.

Kai suot neiti Taylorille oman kodin?

Mitä etua siitä on?

Tämä on kolme kertaa niin suuri.

Täysin turhaa. Neitiparka. Isabella-parka.

Sisareni avioitui 7 vuotta sitten.

Kai olet jo toipunut? -Kauhea päivä.

Iloitsen siitä, että saatoin parin yhteen.

Westonin ei uskottu ottavan uutta vaimoa.

Et saisi järjestellä avioliittoja.

Ennustuksesi toteutuvat aina. Lopeta se.

Lupaan, etten aio avioitua itse.

Muita minun täytyy auttaa yhteen.

Se on maailman suurinta hupia.

Ja menestyksen jälkeen...

Neiti Bates. Rouva Bates.

Neiti Gilbert. Rouva Cox.

Herra Woodhouse. Neiti Woodhouse.

Herra Cole. Rouva Cole.

Neiti Woodhouse...

Neiti Woodhouse! Hyvää huomenta.

Mikä valtava ilo ja onni!

Tuskin sain hattua päähäni vapinan takia.

Siunauksia kaikkialla.

Kerrassaan täydellistä.

Jälleen minä vapisen.

Mikä valtava ilo!

Mitä nyt, Emma?

Herra Weston taitaa yllättää meidät.

Frank Weston? -Nykyään Frank Churchill.

Hän perii enonsa -

ja otti tämän sukunimen.

Tahtoisin tavata hänet.

Mistä tiedät, että hän saattaa yllättää?

Tänään on hänen isänsä hääpäivä.

Isänsä ylistämä poika ei jätä tulematta.

Neiti Taylor -parka.

Hyvät ystävät -

olemme kokoontuneet Jumalan eteen -

liittämään yhteen tämän miehen -

ja tämän naisen pyhään avioliittoon.

Kunnialliseen, Jumalan asettamaan säätyyn -

hetkenä, joka edustaa suurta viaattomuutta.

"Viaattomuutta"?

"Viattomuutta", eikö niin? No jaa...

On epäkohteliasta jättää syömättä, äiti.

Tiedätte, mitä sanon.

Miksi seisottaa vaunuja?

On sääli nähdä ne toimettomana.

Herrasmies kulkemassa jalan on tavatonta.

Hyvää iltaa, rouva Reynolds.

Viimeinkin, herra Knightley.

Hankala kävelymatka varmasti. -Ei suinkaan.

Varmasti kosteaa ja mutaista.

Mutaista? Katsokaa kenkiäni. Putipuhtaat.

Tulin iloisen tapahtuman johdosta.

Iloisen? Ai niin, ne häät. Kauhea päivä.

Kuinka käyttäydyitte? Kuka itki eniten?

Me käyttäydyimme ihastuttavasti.

Kaikki olivat hienoina.

Kukaan ei itkenyt eikä murjottanut.

Tuokaa sermi. Herra Knightleyllä on vilu.

Onko Frank Churchill komea -

kuten isänsä lupasi?

Eikö hän tullut?

Hän ei voinut jättää tätiään ja enoaan.

Kyllä hän olisi voinut tulla.

Kuinka niin?

Jos hän olisi tahtonut tulla häihin -

hän olisi kyllä keksinyt keinon.

Emme ole tavanneet Frank Churchillia.

Emme tiedä, mitä hän voi tehdä.

Mies voi aina hoitaa velvollisuutensa.

Oma isä on Frank Churchillin velvollisuus.

Samoin sairas täti.

Rouva Churchill on ollut sairaana aina.

Frank Churchill ei ole lääkäri. Hän olisi -

voinut vaatia, että...

...että hänen on päästävä isänsä häihin.

Ette voi ymmärtää toisten vaikeuksia.

Olette aina ollut oma herranne.

Ette ole toisten tunteiden varassa.

Pidän tuon mielessä, kun taas kinaamme.

SYKSY.

Rouva Goddardin koulussa on uusi oppilas.

Neiti Smith. -Tuolta se tulee.

Tunnetteko te inhottavaa vetoa?

Hän on avioton lapsi -

eikä tunne vanhempiaan edes itse.

Eikö olekin arvoituksellista?

Neiti Taylor olisi tuntenut vedon.

Epäonnisen syntyperäsi tähden, Harriet -

sinun pitää valita seurasi huolella -

jotta sinua pidettäisiin herrasväkenä.

Pyri siihen asemaan kaikin tavoin.

Tunnetteko Martinit, neiti Woodhouse?

He ovat herra Knightleyn vuokratilallisia.

He olivat ystävällisiä minulle kesällä.

Lähtiessäni rouva Martin ystävällisesti -

lähetti rouva Goddardille komean hanhen.

Se oli hienoin, jonka rouva oli nähnyt.

Martinit ovat juuri sen luokan väkeä -

jonka kanssa en voi olla tekemisissä.

Hiukan alempi väki voisi kiinnostaa.

Todella köyhiä voisin auttaa, mutta -

maanviljelijä ei voi olla apuni tarpeessa -

eikä hän sen tähden ole huomioni tasolla.

Herra Martin haki 3 mailin päästä -

pähkinöitä, koska pidän niistä.

Hän on fiksu ja ymmärtäväinen. -Kuulehan...

Emmekö kävisi rouva Westonin luona?

Hän lupasi, että tapaamme päivittäin.

Jumalanpalvelus oli hieno, herra Elton.

En olekaan päivän ensimmäinen vieras.

Olet myös erittäin tervetullut.

Herra Elton. Neiti Harriet Smith.

Tämä on minulle suuri kunnia.

Harriet, tuolta voit ihailla Enscombea -

herra Frank Churchillin maalaamana.

Kartano on kuulemma Yorkshiren hienoimpia.

Olen kuullut samaa.

Herra Churchill perii kaiken.

Onnekas mies.

Meillä on paljon yhteistä.

Menetimme kumpikin äitimme nuorena.

Hän huolehtii tädistään ja minä isästäni.

Mutta kuinka voimme ihastella maalausta -

niin ihastuttavassa seurassa?

Herra Elton on hyväluontoinen mies.

Iloinen, huomaavainen ja lempeä.

Minusta hän on hieno mies.

En voi olla ihmettelemättä -

miksi ette ole itse astumassa avioon.

Noin viehkeä neiti.

Minulla ei ole tavanomaisia syitä avioitua.

En ole vailla omaisuutta, työtä -

enkä parempaa asemaa.

Harvan miehen vaimo saa määrätä kotonaan -

kuten minä Hartfieldissä.

Tulethan käymään taas huomenna.

Kiitos, neiti Woodhouse.

Päivää, herra. -Päivää.

Kumpaa ostaisitte? -Ne ovat samanlaisia.

Tummassa ei näkyisi lika.

Mutta vaalea... -Tummaa sitten.

Vaalea on paljon nätimpää.

Mitä nyt, neiti Woodhouse?

Neiti Woodhouse. Päivää.

Päivää, neiti Smith. Näin teidät ikkunasta.

Näin teidätkin ikkunasta. Iloinen uutinen.

Aamulla saapui kirje sisarentyttäreltäni -

Jane Fairfaxilta. -Kai hän voi hyvin?

Yleensä hän kirjoittaa tiistaisin, mutta...

Hänen terveydentilansa!

Kovin ystävällistä tiedustella.

Jane-raukka oli Weymouthissa -

seuranaan eversti Campbell ja...

Missä kirje onkaan?

Jossain lähellä se on. Kovin odottamatonta.

Se oli käsinetelineessä käsineiden seassa.

...Weymouthissa Campbellien kanssa.

Janen ystävä neiti Campbell on avioitunut -

ja nykyään rouva Dixon. Ja herra Dixon -

hurmaava nuorimies, tuli Janen avuksi...

Voi, miten kauniita!

Koko seurue oli merellä -

kun jokin purjeissa yhtäkkiä pyörähti -

ja Jane oli paiskautua mereen.

Hän oli jo miltei mennyttä.

Herra Dixon suurta malttia osoittaen -

sai otteen Janen vaatteista -

ja pelasti tämän hengen.

Ajatella, että Jane olisi menehtynyt!

Vapisen ajatuksesta. Hänhän on jo orpo.

Mikä onni, että neiti Fairfax selvisi.

Jane on iloinen uskollisista ystävistään.

Taivas varjelkoon miten tylsiä tarinoita -

neiti Bates kertoo Jane Fairfaxista.

Jo pelkkä nimi Jane Fairfax kyllästyttää.

Kirjeet luetaan 40 kertaa.

Jos Jane neuloo sukkanauhat -

kuukauteen ei muusta kuulekaan.

Tuolla on Robert Martin.