We Own This City

En aio väittää, ettette joudu tappelemaan.

BALTIMOREN POLIISI

Joskus nimittäin koittaa aika,

jolloin jokainen teistä joutuu tappelemaan...

ASEIDENETSINTÄRYHMÄ

säilyttääkseen asemansa. Niin tulee käymään.

Kaikki puheet...

LUENNOINTI / KOULUTUS

kaikki auktoriteetti, jonka luulitte omaavanne,

lentävät roskikseen, kun joku juippi päättää koettaa onneaan.

Juttu on näin.

Kun joutuu tappelemaan, on pakko voittaa.

Joidenkin mielestä -

poliisiväkivaltaa on se, että poliisi voittaa tappelut.

Eikös meidän ollut tarkoitus voittaa tappelut?

Jos siis syntyy tappelu, paskat mistään poliisiväkivallasta.

Jos häviämme tappelut, menetämme kadut.

Miettikää sitä.

En kuitenkaan tullut puhumaan tappeluista, joihin joudutte.

Tulin puhumaan niistä, joihin haluatte päästä,

ja joihin teillä on mielestänne oikeus, koska teillä on virkamerkki.

Se on todellista väkivaltaa.

Sellaista väkivaltaa ei kuitenkaan tarvita.

Ei niin, etteikö se olisi hauskaa. Ymmärrän kyllä.

Pari mojautusta jollekin päätään aukovalle ääliölle, joka ei osaa olla hiljaa.

Myöntäkää pois. Onhan se hauskaa.

Sellainen väkivalta kuitenkin -

hankaloittaa työntekoa.

Ensinnäkään kukaan ei puhu teille, jos hakkaatte heitä.

Kukaan ei kerro sitä, mikä pitäisi saada selville.

Ja juttu on niin, että jos todella haluaa käyttää valtaa kaduilla,

tarvitaan tietoa.

Tietoa siitä, kuka kukin on.

Mitä likaista kukakin puuhaa ja missä.

Kenen kanssa he likaiset hommansa tekevät. Tietoa, siis.

Siten saatte ratkaistua juttuja. Siten löydätte aseita ja huumeita.

Joku saattaa luulla olevansa kovin jätkä, jolla on virkamerkki.

Baltimore Cityn kovanaama, joka hakkaa ihmisiä.

Mutta mitä silloin saa mukaansa, kun päätyy oikeuteen?

Liudan virkavallan vastustamisia,

häiriköintiä ja muita pikkujuttuja.

Ei mitään, millä saisi vietyä jutun oikeuteen.

Mitä siis teette?

Saatte palkkaa siitä, että istutte penkillä käytävässä -

muutaman tunnin jutun takia, joka kuitenkin hylätään.

Totuus on, että väkivallalla ei saa mitään aikaan.

Sillä ei saa aseita eikä huumeita.

Sillä ei saa sellaisia ison luokan juttuja,

jotka lyövät leiville ja joista saa ylennyksiä.

Väkivaltaisuuteen liittyy toinenkin juttu.

Haista paska. En tehnyt mitään...

Paitsi, että se hankaloittaa työntekoa,

voin kertoa jo nyt, että jos hakkaa ihmisiä,

siitä tehdään valituksia sisäiselle tutkinnalle.

Jos merkintöjä ja valituksia tulee tarpeeksi, saa tietynlaisen maineen -

ja kenties jopa siirron muualle.

Ja vaikka onnistuisi kiemurtelemaan itsensä irti,

ja useimmat kunnon poliisit -

kiemurtelevat irti lähes mistä tahansa,

se vetää puoleensa sellaista huomiota,

joka vain vaikeuttaa työntekoa.

Olen kuullut ne jutut ennenkin. "En minä koskaan saanut syytettä.

En joutunut edes oikeuden kuultavaksi."

Mutta sitten parin kuukauden päästä seuraa siviilioikeudenkäynti.

Kaupunki saa maksaa puolestanne.

Kun saa sellaisen maineen, joutuu pois kaduilta.

Ja sen jälkeen on hyödytön.

Asia on niin, että jos juttuja saisi ratkaistua hakkaamalla,

käskisin teidän käydä vetämässä jokaista turpaan.

Mutta homma ei vain toimi niin.

Jos haluatte työskennellä sillä lailla,

voin sanoa jo nyt, että minun yksikkööni teillä ei ole asiaa.

Aseidenetsinnän erikoisryhmä. Emme alennu sellaiseen paskaan.

Mitäkö siis yritän sanoa?

Lähtiessänne täältä tänään kyselette,

sanoiko Wayne Jenkins teille,

ettette saa tapella, vaikka pitäisi?

Ettette saa kontrolloida asemianne,

vaikka pitäisi?

Sanon, että teidän on paras säilyttää asemanne.

"Mutta Jenkinsin mukaan kätemme ovat sidotut."

Ei niitä ole sidottu, helvetti soikoon.

Painakaa päihinne, että jos kadulla toimiva poliisi -

tuntee lain ja osaa hyödyntää sitä,

osaa kirjoittaa raportin ja saada sen näyttämään siistiltä,

ja ymmärtää oman auktoriteettinsa, hän voittaa. Ei vain joskus,

vaan joka ikinen kerta.

Teittepä kaduilla mitä tahansa,

kun astutte oikeussaliin, teidän sanaanne uskotaan.

Jos saatte hyviä juttuja -

ja takavarikoitua aseita ja huumeita ja pidätettyä ampujia...

Ette voi hävitä.

Menkää ja pankaa tuulemaan.

OLEN TÄÄLLÄ, KOSKA TÄMÄ ON KOTINI

Kauemmas! - Kauemmas!

Baltimore on malliesimerkki epäonnistumisesta lainvalvonnassa.

Ei oikeutta, ei rauhaa!

Olen kuullut vaatimuksenne. "Ei oikeutta, ei rauhaa."

Ei oikeutta, ei rauhaa!

HENKILÖKOHTAINEN YLITYÖRAPORTTI

MAANANTAI

Ei savua ilman tulta.

Ne poliisit ovat kuin 30-luvun gangstereita.

Jotten kirjoittaisi sitä joka kerta väärin,

kerro oikea etunimesi.

Oikea etunimeni on Momodu.

M, O, M, O, D, U.

Niin kuin se äännetään. - Kutsu minua "G Moneyksi".

Kerro meille Wayne Jenkinsistä.

Wayne Jenkins.

Se kyttä on ihan kahjo.

Hän pääsi pinteestä, Pete.

Hän kuitenkin ymmärtää jotain eri tavalla kuin te muut paskiaiset.

Tieto on kaikkein tärkeintä, tajuatteko?

Nämä ovat perusjuttuja.

Jos kuuluu sisäpiiriin -

ja juttelee ihmisten kanssa,

on askeleen muita edellä.

Tieto on huumehommissa tärkeintä.

Kuka sai jotain, kenelle se menee,

tajuatko?

Kyllä hän tajusi.

Lakkaa nyt jo tupeksimasta, Jenkins.

Odota nyt hetki, helvetti.

Hoidetaan tämä homma.

Mitä helvettiä odotamme?

Tykkään siitä, kun revit pelihoususi, Marcus.

Tiedät, että nautin siitä.

Oletko valmis? - Jep.

Luulen, että hän on valmis. - Jessus.

Äh, paskat. Annetaan palaa.

Baltimoren poliisi.

Ei saatana, poliisi! - Tule ulos.

Helvetti!

Poliisi! - Maahan.

Mene maahan. - Poliisi. Mene lattialle.

Mitä sanoin juuri? Maahan, saatana.

Onko sana "maahan" noin vaikea ymmärtää, taukki?

Mitä helvettiä sanoin juuri? Mennään. Onko yläkerrassa ketään?

Mutsisi on. - Onko yläkerrassa ketään?

Sammuta tuo, mulkero. Mennään.

Oletko kunnossa? Onko yläkerrassa ketään?

Vastaa. Onko siellä ketään?

Mennään. Pane hänet rautoihin. - Hei, ase.

Nyt päästiin asiaan. Nyt ollaan tasoissa.

Mene sisään tuonne. Olet minulle velkaa.

Ylhäällä ollaan. - Tullaan.

Niin. - Baltimoren poliisi!

Mennään. Kuka on yläkerrassa?

Baltimoren poliisi, kotietsintälupa.

Hoidan vasemman oven.

Ei, jätä se minulle. Hoida sinä käytävä.

Homma hoidettu.

Selvä.

Tule.

Tutki tuo komero.

Hemmetti. Juuri siellä, missä lähteesi sanoi.

Hemmetin iso-Wayne.

Taidan saada stondiksen, Hendrix.

Hemmetin iso-Wayne.

Nyt päästiin asiaan. - Hyvää työtä.

Tämä ei lopu tähän. Käy tuo läpi.

Helvetti!

Mitä löysit, Wayne?

Mitä oikein katselet, Wayne?

Kiitos. Tulen käymään tänään.

Mitä kuuluu, etsivä Suiter?

Wayne.

Hendrix.

Tee minulle palvelus. Mene jonoon talousrikososastolle.

Nähdään siellä. - Hyvä on.

Katsos sinua.

Hienostelet täällä murharyhmässä.

Muistan, kun olimme molemmat uusia. Katso meitä nyt.

Aika rientää, ynnä muuta paskaa.

Minä jään kahden vuoden päästä eläkkeelle. Entä sinä?

Viihdyn tässä hommassa. Eläkkeelle? Ei ikinä.

Synnyin tekemään näitä hommia.

Mitä sinulla on siinä?

Jättipotti, Sean.

Usko pois. Ratsasimme yhden huumekätkötalon East Sidella.

Niillä paskiaisilla oli sellaiset määrät tykkejä,

että luulisi heidän aikovan lähteä sotaan.

380-kaliiperisia, ysimillisiä ja haulikko.

Vien ne ballistiikkaan. Tiedän, että teillä on ollut -

idässä puolen tusinaa ruumista kahden viikon aikana.

Ajattelin siis käväistä ja ratkaista rikoksen tai pari.

Ja jos se onnistuu, tuon tiedot nappaamistamme tyypeistä.

Taas uusi sulka hattuusi, Wayne.

Nähdään taas, iso pomo.

Kuinka kauan olit tuntenut Antonio Shropshiren eli Brillin -

ennen kuin lähdit mukaan huumebisnekseen?

Olin tuntenut Brillin viitisen vuotta.

Kasvoitteko samalla seudulla?

Suurin piirtein.

Milloin muistelet aloittaneesi ryöstöjen tekemisen?

Ennen kuin tutustuit Shropshireen vai sen jälkeen?

Ennen. Joskus vuoden 2008 tienoilla.

Hetkinen.

Kyse ei ollut aseellisista ryöstöistä.