The first 200 lines.
Eksyin mereen.
Olin veden alla. Käännyin väärään suuntaan, juutuin virtaukseen.
Pintaan päästyäni olin kahden ja puolen kilometrin päässä.
Luulin kuolevani.
Ainoa mahdollisuuteni oli olla antamatta periksi.
Se on hyvä vertauskuva tälle, mikä nyt on meneillään.
Sillä jos antaa periksi, kuolee varmasti.
Olemme nyt siinä tilanteessa. Periksi ei saa antaa.
15. HELMIKUUTA 2016
Livahdimme Costa Ricaan -
ensimmäistä kertaa 14 vuoteen, sitten vuoden 2002,
katsomaan, mitä eväteollisuudelle kuuluu,
ja mitä voisimme tehdä sille.
Paikalliskontaktimme on järjestänyt meille haastateltavia.
Eli Costa Rican hallituksessa tiedetään,
että olen täällä ja Sharkwater on täällä, ja nyt tehdään kakkososaa.
Meillä ei ole kuvauslupaa, eivätkä he tiedä, että olemme maassa.
On siis oltava varuillamme.
Viisitoista vuotta sitten aloitin missioni pelastaa hait haineväkeitolta,
joka on kiinalainen herkku.
Miljoonat hait joutuivat eviensä takia pyydystetyiksi vedestä,
niiden evät leikattiin, ja ne heitettiin takaisin meriin kuolemaan.
Näin kuoli kokonaisia populaatioita planeettamme tärkeimpiä petoeläimiä.
Ajattelin, että jos saisin muutettua yleisön käsitystä,
jos saisin heidät rakastamaan haita kuten minä...
Näkemään, että hait ovat kauniita, mahtavia ja tärkeitä.
Ehkä niitä sitten haluttaisiin suojella, kuten pandoja, norsuja ja karhuja.
Elokuvan tekemiseen meni viisi vuotta, ja kuusi kertaa olin melkein kuolla.
Meidän piti paeta rannikkovartioston ampuessa meitä konekivääreillä.
Siitä syntyi tämä hullu tarina,
joka todisti, kuinka isot rahat pyörivät haiden hyödyntämisessä.
Sharkwater toi haineväkeitosta johtuvan haiden ahdingon -
tietoisuuteen, ja sen seurauksena perustettiin suojeluryhmiä,
ja hallitukset muuttivat lakeja,
ja nuori sukupolvi voimaantui tietäen voivansa muuttaa maailmaa.
Nyt haiden eväpyynti on kielletty suurimmassa osassa maailmaa.
Mutta nyt hait ovat pahemmassa pulassa kuin koskaan ennen.
Tapamme jopa 150 miljoonaa haita vuodessa,
mutta tilastotieteilijät pääsevät vain 70 miljoonaan.
Siis joka vuosi tapetaan 80 miljoonaa haita,
eikä kukaan tiedä miksi, tai mihin hait päätyvät.
19. HELMIKUUTA 2016
Mikä on muuttunut Costa Ricassa 10 vuoden aikana?
Sharkwaterin ajoista muutos on dramaattinen.
Näiden sopimusten ansiosta meistä on tulossa johtavia merisuojelijoita.
Costa Rica teki hienoa työtä.
Valitettavasti valtaan tuli uusi presidentti.
HAIDEN SUOJELIJA
Yhdessä vuodessa moni säännös kumottiin kynänvedoilla.
Huomasimme Costa Rican vievän 900 kiloa vasarahain eviä -
vastoin CITES-sopimusta. He tekivät kaksi vientikuljetusta.
Tehdäkseen sen hallitus vain päätti sivuuttaa sopimuksensa -
CITESin ja kansainvälisen yhteisön kanssa.
Costa Rica vain päätti viedä hainevät, koska niille oli kysyntää.
He saivat presidentin allekirjoittamaan lausunnon, jonka mukaan -
hallitus ei enää suojele haita kansainvälisten sopimusten mukaan.
Silloin me pillastuimme, sillä 10 vuoden ja 3 presidentin ajan tekemämme työ -
pyyhkäistiin pois vain parissa kuukaudessa.
Costa Rica ei enää toimi niin.
COSTA RICAN PRESIDENTTI
Pari viikkoa sitten minua kutsuttiin -
haiden viholliseksi.
Haluaisin vastata syytökseen.
Luonnonsuojelijoiden ja yritysten -
vastakkainasettelu on tarpeetonta.
Meillä on velvollisuus suojella -
arvokkaita meriemme luonnonvaroja.
Mutta me myös tarvitsemme -
merien luonnonvaroja,
jotta yhteisömme -
voisivat selviytyä.
Harjoitetaanko Costa Ricassa yhä haiden eväpyyntiä?
Kyllä, mutta sillä ei ole lupaa, tukea -
tai hyväksyntää Costa Rican hallitukselta.
Eväpyyntiä on vain, koska se on laitonta toimintaa.
Samoin kuin huumekauppa ja muut laittomuudet.
Sitä tapahtuu, ja olen siitä pahoillani.
Costa Rican viranomaiset tekevät kaiken tarvittavan estääkseen sen.
Niiden kanssa on aina samanlaista. Sanovat yhtä, tekevät toista.
Olemme matkalla Puntarenasiin,
sillä saimme selville, että jos haluaa tuoda laittomia eviä Costa Ricaan,
on vain tuotava ne satamaan viikonloppuna,
jolloin kaloja valvova viranomainen ei ole töissä.
Joten täräytämme Puntarenasiin, otamme kamerat esiin,
ja katsomme, saammeko mitään laitonta kuvattua viikonloppuna -
ja tapahtuuko sellaista viranomaisten näkemättä.
-Aiotko käyttää oikeaa nimeäsi? -En.
HAIDEN SUOJELIJA, AKTIVISTI
-Aion olla Laura. -Entä jos he kysyvät henkilötodistustasi?
Pitäisikö minun ottaa se mukaan?
Ole vain varuillasi, Regi.
Ihmiset eivät tajua, että eläinten ja evien kaupassa pyörivät isot rahat.
Se on miljardiala.
Multimiljonäärit pyörittävät nukkemestareina mafiaryhmiä -
yrittäen hyödyntää luonnonvaroja.
Et voi olla tosissasi.
En ole yllättynyt.
Tapaamme William Floresin, joka viimeksi Puntarenasissa käydessämme -
kertoi meille näistä mafian varastoista, joissa hain eviä kuivatetaan.
Nyt menemme tapaamaan häntä ja katsomaan,
kuinka tilanne on muuttunut, missä eviä kuivatetaan -
ja mitä voisimme tehdä haiden pelastamiseksi Costa Ricassa.
-Terve. -Hei.
-Mitä kuuluu? -Hyvää. Käy sisään.
Eväpyyntiä tapahtuu yhä, mutta sitä tehdään salassa.
Taiwanilaiset yhtiöt ostivat isolla rahalla satamia täältä.
WILLIAM FLORES KALASTAJA
Näiden multimiljoonasopimusten ansiosta -
he saavat työskennellä rauhassa.
-Kiitos. -Tuo on sinun.
Ota pelastusliivi. Se on parempi.
-Näyttääkseni turistilta? -Enemmän turistilta.
Sopii. Hyvä idea.
Heillä on tuhansia kalastusveneitä trooppisen Tyynenmeren itäosissa.
He tuovat saaliinsa Costa Ricaan näiden yksityisten satamien kautta.
Sitten evät jatkavat matkaansa ilmateitse.
Mafialla on paljon valtaa.
Heillä on -
miljoonia dollareita.
He maksoivat nykyiselle -
ja edellisille hallituksille.
-Kumpi on Varadero? -Tuo juuri tuolla, Franju.
Hait ovat tolkuttoman arvokkaita, lähinnä eviensä vuoksi.
Puoli kiloa eviä voi maksaa yli 200 dollaria.
Joten kalastajat kaikkialla kolmannessa maailmassa -
voivat pyytää hain, leikata evät, heittää ruumiin takaisin, kuivattaa evän.
Ei tarvita jäähdytysjärjestelmiä.
Surkeammatkin purkit voivat mennä tuonne tahkoamaan rahaa.
Ja se on... Haita pyydetään kaikkialla.
Hei, hänellä on jotain. Mikä se on?
Minusta näyttää vasarahailta.
Haluatko ostaa sen häneltä? Hän näyttää kiinnostuneelta...
Joo, hän tahtoo myydä sen.
Mustapilkkahai?
Ei, tämä on pieni vasarahai.
Onko tämä mustapilkkahai vai vasarahai?
Mustapilkkahai.
Se myös.
Ne ovat kaikki samoja kaloja.
Pieni evä on tärkeä.
Heillä on 30 näitä.
Kolmekymmentä? Pieniä mustapilkkahaitako?
Niin.
Hyvä on.
On oltava varovainen. Se on välttämätöntä. Ette voi mennä...
Etenkin, jos aiotte kuvata Puntarenasissa. Tiedätte, miten vaarallista siellä on.
COSTARICALAINEN LAKIMIES
Olette hengenvaarassa. Muistan yhden ammuskelun...
Teillä oli tapaaminen tai menitte kai johonkin varastoon,
ja näitte katolla hain eviä.
Ja kirjaimellisesti jouduitte juoksemaan.
Eli teidän on oltava varovaisia.
Costa Rica on hyvä maa.
Valitettavasti joukossa on tosi pahoja pelureita.
Valmiina, Rob.
Ongelmana on suuri paikallinen yhtiö,
jonka omistaa costaricalainen miljonääri.
Hän omistaa kaksi venettä.
Ne tuovat viisi tonnia eviä joka viikko.
He purkavat lastin yöllä, koska viranomaiset eivät ole töissä öisin.
Hän kuivattaa evät ja myy ne Singaporeen tai Taiwaniin.
Hänellä on helikoptereita, asuntoja, hotelleja.
Kaikki hankittu evien avulla.
Yksi paneeli on irti ja siellä taitaa olla eviä.
Kun tajusimme, kuinka paljon rahaa siellä oli evissä ja koko toiminnassa,
ja kuinka paljon rahaa meni Costa Rican eväteollisuudelle,
se oli valtava havahtuminen.
Vau, onpa paljon eviä.
Kun ajattelee Costa Ricaa ja lukuisia suojeluohjelmia,
ei uskoisi, että yhdessä edistyneimmistä maista voisi törmätä tähän.
En voi kertoa hänen nimeään.
En halua suojella häntä vaan itseäni.
Hänellä on valtaa, hän voi tapattaa minut.
Meidän on heti paikalla lähdettävä täältä.
Mistä on kyse?
Tämä hotelli kuuluu Mariscos Wangin omistajalle.
Diego, siis Puntarenasin yksi isoista mafioista.
Täysin järkeen käypää.
Olemme yöpyneet täällä, eli huono juttu.
Toistaiseksi ei ole ollut mitään.
Mutta eilen emme lennättäneet droneja katolta.
MERIAKTIVISTI
Mitä tarkoitat?
Herätimme tänään vähän enemmän huomiota.
KUVAAJA, DRONEKUVAAJA
Lennätimme kauko-ohjattavia koptereita katolta ja yli satamien.
Nyt muutamat ovat nähneet meidän tekevän sitä.
-Luulen, että meidän on hajaannuttava. -Ilman muuta.
Sen jälkeen sain tappouhkauksia. Minun oli lähdettävä Costa Ricasta.
Seuraavan kerran näin Robin juuri ennen viimeistä sukellusta.
Lapsena olin hulluna kaloihin.
Olin läski, änkytin ja pidin eläimistä enemmän kuin ihmisistä.
Minulla oli kultakalamalja, varmaankin jo nollavuotiaana,
ja vain rakastuin kaloihin.
Katsoessani niitä ja niiden maailmaan en ihan ymmärtänyt,
että ne voivat hengittää vettä ja lentää.
Lapsena minulla oli tilaisuus mennä veden alle ja hengailla Karibialla.
Liian nuorena en saanut sukeltaa.
Ainoa tapa olla kalojen kanssa oli pidättää hengitystä ja uida alaspäin.
Se oli kaikkein taianomaisin maailma.
No comments yet. Be the first to leave one.