Man with a Plan

No niin, maiskiset. Perhepalaveri. Isällä ja minulla on uutisia.

Katie, puhelin pois. Emme, älä kaiva nenää.

Teddy, älä hiplaa itseäsi. - En hiplannut.

Kumpikin käsi oli pöksyissä kuin taittelisit origamia.

Ei käsiä pöksyihin. Olkoon se perheen motto.

Kesä päättyy, ja koulu alkaa.

Perheeseen tulee muutos. Sain juuri tiedon: palaan töihin.

Mitä teet työksesi? - Samaa kuin ennen teitä.

Otin sairaalassa verinäytteitä ja selvitin ihmisten sairauksia.

Oletko lääkäri? - Ehei. Ei hän ole lääkäri.

Mutta hän tekee tärkeää työtä.

Isä vie ja hakee teidät koulusta ja vahtii teitä.

Urakoitsijana olen itseni pomo. Teen aikataulut teidän mukaanne.

Muistakaa, että isä johtaa nyt.

Juuri niin. Tulkaahan tänne. - Rakastan sinua, isä.

Voi teitä. Pidämme hauskaa.

Saammeko koiranpennun? - Toki.

Ette saa. - Ette.

Eli kumpi? - Kysy äidiltäsi.

Ei nyt. Kysy, kun en ole paikalla.

Olet rakas, isä. - Katien mielestä pärjään hyvin.

Ei 13-vuotiaaseen voi luottaa. Tyttö on sekaisin hormoneista.

Hormoneistako? Äidilläni oli niitä.

Hän käytti hormonilaastaria, ettei repisi naamojamme irti.

Uskomatonta, että teen tämän. Olen niin innoissani.

Ja tunnen syyllisyyttä. Ja iloa. Ja huolta.

Tuohonkin on laastari.

Rentoudu. Hoidan homman. Minä ja lapset pidämme hauskaa.

Olen hassun hauska isä.

Totta. Ja tulen illalliseksi kotiin. Enhän sentään ole lääkäri.

Tätähän me suunnittelimme, kun Emme aloittaisi koulun.

Lisäraha on tarpeen yliopistoa varten.

Heidän kykynsä vetää vessa ei enteile stipendejä.

Ei hätää. Olet hyvä isä. On hienoa, että otat osaa.

Teen sen ilomielen. Enkä odota edes palkintoa.

Ellet sitten harkitse jotain. Mikäpä minä olen kieltäytymään?

Ei hätää. Saat palkintosi. - Puhummehan samasta asiasta?

Se selviää sinulle illalla.

Vielä yksi kuva. Pitäkää Emmea kuin olisitte saaneet ison kalan.

Äiti, emme tee niin.

Napanuora poikki ja töihin siitä.

Rakastan sinua. Rakastan sinua. - Samoin.

Olen ylpeä sinusta, kulta. Hyvää ensimmäistä koulupäivää.

Isä... - Mitä, mussukka?

Lastentarha pelottaa.

Voi, kulta. Kannattaakin pelätä.

Lapset ovat ilkeitä.

Mutta muista, että jos jännittää, niin ala vain mätkiä.

Nyrkki nekkuun ratkoo ongelmat.

Heippa, isä. - Hei, kulta.

Hei, vanhemmat.

Minä olen rouva Rodriguez, johtava opettaja.

Tervetuloa tutustumispäivään. - Mitä?

Onko rouva Burnsia näkynyt? Onko rouva Burns täällä?

Taidatte puhua vaimostani. Olen Adam. Herra Burns.

Hienoa. Vaimonne lupautui apuopettajaksi.

Hän ei pääse. Hän päätti palata töihin.

Selvä. Lisään teidät tilalle.

Se olisi hienoa, mutta minullakin on työ.

Älkää kirjoittako nimeäni sinne.

Upea ryhmä. En malta odottaa, että saan tutustun teihin.

Herra Burns, nähdään pian.

Sinäkin olet jumissa täällä. Olen Adam.

Lowell, koti-isä. Neljä vuotta. Se ei ole muuttanut minua.

Tuossa on jotain. - Hei!

Sanoisin, että on muuttanut.

Anteeksi, olen vähän kiihtynyt. Täällä ei tarjota vieraita kieliä.

Miten lapsemme pärjäävät globaalitaloudessa -

osaamatta toista kieltä?

Tiedät kai, että tämä tarha on ilmainen?

Ilmaiset jutut eivät ole hääppöisiä.

Vesi on ilmaista, mutta kaljasta pitää maksaa.

Kaljastako?

On niin hienoa löytää yhteys maskuliinisella tasolla.

Missä perusäidit ovat?

Taidan tuntea sinut. Toit taskumatin koulunäytelmään.

Aivan. Marie Faldanado. Poikani on Teddyn luokalla.

Saiko Teddy kutsun Bradyn syntymäpäiville?

Minun Victoriani ei kutsuttu.

Victor oli meillä viime vuonna. Ai niin, Victor. - Mitä?

Hän veti Teddyn leluja vessasta ja vikitteli vaimoani.

Hän oli melkoinen nutipää.

Uskomatonta, että käytit lapsestani tuota sanaa.

Eikös siinä ole kaksi sanaa?

Kaksi sanaa, eikö?

Rahoituksen puutteen takia turvaudumme vapaaehtoisiin.

Teen lasten eteen kaikkeni. Ajattelette varmasti samoin.

En ajattele.

Kaikki muut kieltäytyivät jo. - Kiva, pankaa minut sille listalle.

Onpahan sääli.

On myös sääli, jos en opeta tytärtänne lukemaan.

Mitä sanoitte? - Että onpahan sääli.

Sanoitte jotain sen jälkeen. - Tuskinpa.

Kyllä sanoitte. - En.

Kyllä sanoitte. - En sanonut.

Hyvä on, minä suostun. - Ihanaa.

Huomenna järjestetään jäätelö- ja hupipäivä.

Opetattehan Emmen lukemaan? - Katsotaan juhlien jälkeen.

Adam, ovatko lapset kunnossa? - Ei lapsilla ole hätää.

Et sanonut olevasi vapaaehtoinen. - Kulta, unohdin.

Ai unohdit? Arvaapa, kuka nyt on vapaaehtoinen.

Nauratko minulle? - Lujaa.

Nyt riitti puhe.

Ymmärrän. Rakastan sinua. - Samoin.

Sääliksi käy.

Et sulkenut. Kuulen sinut.

Miten koulussa sujui? - Minulla on nälkä.

Janottaa. - Samoin.

En tuonut mitään. - Mitä?

En ole ikinä ollut janoisempi.

Äidillä oli aina välipalaa ja kylmää vettä.

Iisisti nyt. Minä tässä, hassun hauska isä.

Tässä. Ota Listerine-purkkaa.

Mitä...

Kuulokkeet pois. Kaikki jonoon. - Mitä?

Jonoon. Yksi, kaksi, kolme. Pitääkö teille selittää jono?

Miksi levititte tavaranne? - Teemme aina niin.

Kuka ne siivoaa? - Äiti.

Eikö hän suutu siitä? - Ei hajuakaan.

Jatkossa ripustatte reput naulaan, siivoatte auton lähtiessänne, -

ja suljette oven. Näin on näreet.

Onko kysyttävää?

Minulla on. Mitä hittoa elämälleni tapahtui?

Isi sanoi rumasti. - Sen sitten kuulit.

Millainen eläin länttää purkan tuoliin ja jättää siihen?

Missä lapset ovat? - Pesulla.

Miten päiväsi sujui? - Ihan uskomaton.

Ensin hätäilin, koska olen ollut lasten kanssa niin kauan.

Sovin hyvin joukkoon.

Yritin tosin leikata jonkun leivästä reunat.

Muuten oli mahtavaa.

Eikä se olisi mahdollista ilman sinua. Kiitos.

Hienoa. Ole hyvä. En halua jatkaa tätä.

Mitä? Mitä tapahtui? - Se oli kauheaa.

Nuo eivät ole ne lapset, jotka näin aina iltaisin.

Ne lapset tuoksuivat hyvältä ja olivat ihania.

Se vei minulta koko päivän. Sait nauttia hiteistä. - Niin!

Nyt tarjolla on karaokeversioita, tai basisti laulaa biisit.

He eivät edes siivoa jälkiään. Kuin asuisi rekkakuskien kanssa.

Kulta, ymmärrän kyllä, että päiväsi oli raskas.

Yritä kuitenkin muistaa, että sait jo palkintosi.

En ole kokoaikaisä. Olen hassun hauska isä.

Olen ihan kuin Johnny Cash.

Tulen sisään, leikin vankilaa, ja minusta tykätään.