Curiosa

Mikset katso minua? Katso.

Oletko ujo?

Tuolla lailla.

Ole aloillasi.

Ole oma itsesi. Itsevarma.

Pian tämä on ohi.

Tuo on hyvä.

Oikein hyvä.

Hei, Pierre.

curiosa: luonteeltaan eroottinen esine, kirja tai valokuva

Siitä on aikaa.

Liian kauan. Olen kaivannut sinua.

Aina yhtä näyttävä.

Hei, Pierre. Mitä kuuluu?

- Ajatelkaa, jos olisimme vaaleita. - Meitä palvottaisiin.

- Kuka laittoi narsissit tuohon? - Kukat rakastavat omaa peilikuvaansa.

- Vähän kuin sinä, rakas sisko. - Loulouse!

Lopeta nyt. Tiedät, että Loulouse on kuin kaktus.

- Millainen minä sitten olen? - Sinäkö?

Ruusunnuppu.

Puhkeamassa kukkaan.

- Jo on aikakin. - Rauhoitu, Hélène.

- Henristä on kiva tonkia puutarhaa. - Viherpeukalo?

- Pierrellä? - Niin varmaan.

- Puutarhaa tulee vaalia. - Tämä näytös ei ole teille.

Anteeksi, etten pyytänyt faraolta lupaa.

- Myöntäkää, että se houkuttelee. - Nähdään myöhemmin.

- Hän tuskin haistaa nenäkarvoiltaan. - Kasvokarvoitus kutittaa.

Ai, oletko jo suudellut?

Isän viiksiä vain.

Pierre...

- Jäättekö teelle, Jean? - Toki.

- Enkö saisi suukkoa? - Saat kaiken haluamasi.

Kaiken haluamasi.

Miten onnellinen tuleva aviomies.

Pierre...

Tytöt, antakaa Pierren olla.

- Hän on kasvanut lapsellisuuksistanne. - Minä pidän niistä.

Olet parantumaton.

Henri, kirjoitatko runokokoelmaa?

- Kyllä vain. - Lausu jotain.

- Mielihyvin. - Olen pelkkänä korvana.

Haikara suolla ja joutsen joella

Oli sitten kevään kukoistus tai syksyn haikeus

ovat nuoleni läpäisseet joka hetken

- Aika on poiminut... - .kaikki sen höyhenet.

Suipot rinnat, yhtä alastomat kuin äidin

- Niiden silkinpehmeä tappio - ...lojuu lattialla

Ja alasti

Revitty mekko aivan vinksallaan

- Ei se niin mennyt. - Ei suinkaan.

Osasin sen ulkoa.

Suokaa anteeksi.

Me naimattomat tytöt olemme aina mielin kielin

Kuin talo, jota ei saa vuokraksi ja odottaa ostajaa.

Käske Antoninen tarjoilla tee.

Saatamme saada vieraita, mutta emme joka kerrokseen.

Uskallapan kuvitella hänet alasti.

Marie, odota minua.

Antonine tarvitsee apua.

Rakas Henri, olen rakastunut Mariehen.

Ainoa tapa säästää hänet tältä tarpeettomalta kilpakosinnalta-

on kertoa hänelle yhteisestä rakkaudestamme.

Ystäväsi Pierre.

Olet niin suloinen.

Hän on hyvä. Hän kohtelee sinua aina hyvin.

- Minä pidän hänestä. - Se on hyvä alku.

Marie?

Tulisitko tuonne.

Halusin vain tietää, kuinka voit.

- Olet sentään ystäväni. - Ystäväsi?

Vaikka lähetit sähkeitse mullistavan päätöksesi.

Minä rakastan Marieta. Mistä kiikastaa?

Meillä oli sopimus, mutta käytin tilaisuutta, koska et toiminut.

- Epäurheilijamaista. - Minun rakkauteni on suurempaa.

- Sinä valehtelit. - Olin epätoivoinen.

- Jopa pettääksesi ystävän? - Niin.

Jopa pettääkseni parhaan ystäväni.

Rakastan häntä järjettömästi.

Kuinka sinä tästä selviät? Täytyy myöntää, että pärjäät hyvin.

Rakkaus. Sinä siis uskot siihen?

Minulle rakkaus on aistien tyydyttämistä.

Sitten et ole koskaan rakastanut.

Rakkaus, Henri,

on vasta-ajeltu pikku pimpsa. Puhtaaksi pesty ja parfymoitu,

valmis myös muihin leikkeihin, jos niin pitää. Pyöreä, kiinteä ja kunnollinen.

Erittäin tiukka ja herkullisen kostea.

Järkytänkö sinua?

Se kai lieni tarkoituksesi.

Aloin jo huolestua.

No?

Millainen näytelmä oli?

Sardou keksi ovelan otsikon: "Erotkaamme!"

Teatteri oli täynnä naisia.

Tarjosin siskoilleni juotavaa. Nyt ei ole enää yhtään rahaa.

- Näin hatun, johon ei ole varaa. - Mutta Marie...

Naiset eivät mene yksin kahvilaan.

Paitsi kurtisaanit.

"Vasta-ajeltu pimpsa..."

Henri? Mitä on tapahtunut?

Tapasin Pierren.

Onko hän palannut?

Eikä yksin. Toi mukanaan algerialaisen tytön.

Ihastuttava tyttö, kuulemma.

Sanoo häntä muusakseen. Vaikutti noidutulta.

Ei voi lakata kuvaamasta häntä.

- Madame. - Monsieur.

- Päivää. - Iltaa.

- Minulleko? - Ole hyvä vain.

Sinun vuorosi.

Hieno asento.

Varovasti, se on herkkä.

Ensimmäinen näytös.

- Uudestaan. Valmiina? - Valmiina.

- Pidätkö tästä? - Rakastan.

- Lisää. - Kerran vielä.

Äkkiä nyt, Jean!

Valmis.

- Niin? - Onko Pierre kotona?

- Hän on töissä, ei halua häiriöitä. - Se on minulle tuttua.

Marie.

Henri kertoi sinun palanneen mukanasi...

Zohra Ben Brahim.

Hän on kaunis.

Tässä on Marie de Heredia. Siis De Régnier! En ole vielä tottunut.

Outoa kutsua sinua sillä nimellä.

Täällä on kaunista.

Kaipaisi vähän kukkia. Pyydä jotain paikallista ostamaan narsisseja.

Näin torilla hienoja.

Sinähän pidät narsisseista, Pierre?

Oletko mustasukkainen?

Kuvaatko häntä tällä?

Sinut minä halusin.

Olin raivoissani, kun hän varasti sinut.

Älköön se koskaan tapahtuko syysyönä...

Säästitkö itseäsi minulle?

- Älköön se tapahtuko syysyönä... - Kun syleilen sinua täällä...

...ei lahjoita sinun...

...viattomuutesi kultaa, mirhamia ja suitsukkeita.

Ja Afroditen verta.

Ja Afroditen verta.

Ja Leton verta.

Riittää.

Saanko katsoa?

- Oletko kiinnostunut politiikasta? - Haluaisin oppia.

Sovin tapaamisen ilmoitusosastolla.

Koodinimi: MLH.

Nimesi etukirjaimet: Marie, Louise, Hélène.

Kiintoisaa.

Pierre, haluan tulla kuvatuksia moraalisesti tuomittavissa asennoissa.

Sisään, Marie!

Haluat siis tulla kuvatuksi?

Tuntuu, kuin olisin valokuvaajan ateljeessa.

- Saanko istua tuohon? - Pidä hattu.

Ensin otan sinusta muotokuvan.

Kuin muukalainen, jonka näin kadulla.

Istu.

Marie, istu ihan aloillasi.

Leiki olevasi omena. Liikkuvatko omenat?

Käännä päätä oikealle.

Leuka alas.

Hyvä.

- Vähemmän hymyä. Keskity. - Olen keskittynyt.

Riisu hattu.

Miehesi en voi olla, joten olen rakastajasi.

Opetan sinulle paheita, joita et osaa edes aavista.

Kirjoita minulle ja kuvaile nautintosi. Sopiiko?

Minuahan sinä rakastat?

Rakastan?

Teen tätä vain saadakseni nauraa.

Tai itkeä.

Sanon sinua "Kärpäseksi",

Lennokkaiden mustien hiustesi tähden, niin pitkät, kauniit, siniset.

Ja kultaiset renkaat pupilliesi ympärillä-

silmiesi syvissä varjoissa.

Asennutimme myös vesiklosetit.

Nyt rakkauskirjeet ajelehtivat paskan mukana.

- Siinähän sinä. - Pierre, sinäkö täällä?

- Palasin matkalta. - Olet myöhässä.

Olin rakastajan luona. Ei halunnut päästää pois.

Näetkö? Huumori on tallella.

No, Pierre. Miten matkasi meni?

Taisi olla niin hauskaa, ettet päässyt häihini.

Marien tapa ilmaista, että kaipasimme sinua.

Me olemme koti-ihmisiä.

Arjen pienet nautinnot Marien kanssa tekevät minut onnelliseksi.

Arki on tylsää.

Kerro matkastasi. Se on viihdyttävämpää.

Sitä on mahdotonta kertoa lyhyesti. Vaikutteet, värit, kuvat.

Olisin halunnut kuvata kaiken.

- Hän on kiintynyt Kodakiinsa. - Kodakiin?

Mekin otimme kuvia.

Kävisitkö hakemassa ne?

Mikäs siinä.

- Olet hullu. - Saanko tulla ateljeeseesi?

Lupaan olla kunnolla.

- Teetkö kaiken, mitä käsken? - Ihan kaiken.

Tässä ne ovat.

No niin...

Koko suku oli koolla.