Anne with an E

Anne Shirley-Cuthbert, hiustesi pituudella -

ei ole väliä koulutuksesi kannalta. Sinulla ei ole syytä jäädä kotiin.

Älä pakota minua kouluun! En kestä sitä nöyryytystä.

Se ei ole läheskään niin kamalaa kuin luulet.

Minua pidetään jo kummajaisena! Entä nyt?

Lähdet kouluun. Sillä selvä.

Kaipaat varmasti kukkia talvisin, Lumikuningatar.

Tiedän, miltä sinusta tuntuu.

Hädin tuskin koskit aamiaiseesi. Juo edes maitosi.

-Se ei voi olla niin kamala. -Olen hirviö, Diana.

Unohda minut. En halua, että kärsit tästä nöyryytyksestä.

Riisu hattusi.

Lupasin, etten hylkäisi sinua koskaan.

Sitä paitsi se on pelkkää tukkaa.

-Hiuksesi kasvavat pian. -Eivät tarpeeksi pian.

Anna.

-Sinä palasit. -Kyllä.

-Hei. -Mitään kultaa ei ole.

Tiedän. Kuulin kyllä. En tullut siksi. On mukava nähdä sinut.

Avatkaa kirjat sivulta 20.

Voi luoja.

Mitä hän teki hiuksilleen?

Luokassa taitaa olla uusi poika.

Istutko varmasti oikeassa paikassa, nuorukainen?

NETFLIX-ALKUPERÄISSARJA

HAAVEIDEN HAUTAUSMAA

VANNOTKO, ETTÄ OLET AINA YSTÄVÄNI?

ISOJEN AJATUSTEN KUVAILEMISEEN TARVITAAN ISOJA SANOJA

NUKKUA PUUSSA KUUNVALOSSA

Josien sielu on tähdetöntä yötäkin synkempi!

En edes kehtaa toistaa niitä kamalia sanoja.

Kyllä toistat, jos joudun puhumaan hänen äidilleen.

Hän sanoi, että leikkasin hiukseni täiden takia.

Koska olen orpo.

Menen siis puhumaan äidille.

Miksi ihmiset nauttivat muiden kurjuudesta niin kovasti?

Olisit kuullut naurun, kun opettaja kutsui minua pojaksi.

Pahinta on, että Gilbert oli paikalla.

-Hän ei sentään nauranut. -Gilbert Blythe?

-En tiennyt, että hän palasi. -Enkä minä.

Tietysti hän palasi juuri tänään.

-Miten hän voi? -Hän näytti voivan hyvin.

Tämä ei ole varmasti helppoa. Hän on ihan yksin tähän aikaan vuodesta.

-Varoitin talvesta. -Et tällä tavalla, Blythe.

Aurinko ei ole oikea. Se ei anna mitään lämpöä.

Se vain loistaa kuin kaukainen lyhty.

Ja ilma! Miten voin työskennellä, jos ilma yrittää tappaa minut?

Tehdään olosi mukavaksi.

Isä olisi iloinen, että tätä arvostetaan.

Ja olet säälittävä.

Kiitos, herra Blythe.

Noilla ei voi edes paikata housuja.

Mihin aiot käyttää niitä?

-Taiteeseen. -Taiteeseen?

Cole maalaa meille upean metsän joulunäytelmään.

Näistä kankaista saa tehtyä vaikka mitä.

Äiti antoi mekkoja sovitettavaksi! Arvaa mitä muuta? Et arvaa!

-Saanko arvata? -Ette voi arvata.

Vauhtia, Diana! En malta odottaa.

Hyvä on.

Tiara?

Diana, näytät keijukuningattarelta.

-Haluatko sovittaa? -En. En näin.

En voisi.

Minä sovitan.

Voi taivas!

Olette hulluja.

10 hyppivää herraa 9 tanssivaa leidiä

8 lypsypiikaa 7 uivaa joutsenta

Kuusi munivaa hanhea

Viisi kultaista sormusta

Neljä laulavaa lintua Kolme ranskalaista kanaa

Kaksi turturikyyhkyä

Hienoa. Tämä riittää. Menkäähän siitä.

"Näetkö tuon omenan roikkuvan puusta?

Voisitko hakea sen minulle, poikanen?"

-Eikö ole sinun vuorosi? -Hädin tuskin kuulen hänet.

Voisitko hakea sen minulle, poikanen?

Oliko tarpeeksi kova ääni?

Heilahdamme vasemmalle. Yksi, kaksi, kolme.

Palaa niihin synkkiin vesiin, joista olet kotoisin.

Karkotan sinut... Repliikki?

-"Karkotan sinut pimeyteen..." -Älä sano!

Aloita alusta. En kuule omia ajatuksiani.

Yritetään uudestaan. Yksi, kaksi, kolme.

-Onko Matthew'ta näkynyt? -Hän juoksi itkien kuin vauva.

Vai niin. Aloitetaan.

JOULUN KAKSITOISTA PÄIVÄÄ

Katse ylös ja...

Ensimmäisenä joulupäivänä rakkaani...

Anna! Tuolla hän on!

Hei, Anna!

En malta odottaa!

Hei, keijuprinsessani. On jännää olla puu.

-Onnea harjoituksiin. -Nähdään, Anna.

-Miksi... -He päättivät, että se tuo heille onnea.

Lapsuus on täynnä haasteita. Nämä ovat ylimääräiset vaatteet,

joista Marillan pitäisi ommella kaikenlaista upeaa.

Olen ihaillut Avonlean puita tuntikaupalla,

mutta sellaisen esittäminen tarjoaa tilaa mielikuvitukselle.

Etkö saa esittää tyttöä?

Se ei johdu hiuksistani tai niiden puutteesta.

Rouva Lynden mukaan puu on tärkeä rooli.

Mitä roolia sinä esitit nuorena?

En mitään.

-Lauloitko? -En. Hyppää kyytiin.

Matthew, oliko lapsuutesi onnellinen?

Siitä on pitkä aika. Lähdetään.

Kappas vain. Katso, kenet löysin.

Kaikista maailman pikkuveljistä sinä olet paras piiloutumaan.

Hei, toin sinulle jotain. Valmista?

Vie nämä kouluun ja hanki uusia ystäviä.

Pystyt siihen, Matteroo.

Jos viet nämä sinne, sinusta tulee helposti suosittu.

Haluatko pelata? Olet varmasti taitava.

Kiitos, Michael.

-Anna? -Niin, Marilla?

Hae nämä ainekset Carmodysta.

-Osta ruskeaa sokeria. -Lähetä Jerry.

-Anteeksi mitä? -Pyydän, lähetä Jerry.

Niin lähetänkin, mutta hänellä on omat asiansa. Lähdet hänen mukaansa.

Älä pakota minua. On kamalaa olla naurunalainen Avonleassa.

Mutta että vielä Carmodyssakin.

Jos haluat hedelmäpiiraita tai viinimarjoja, sinun on kestettävä.

Mieluummin näännyn!

Nyt riittää, Anna Shirley-Cuthbert. Menehän jo.

Se on hyvä paikka.

Vietin paljon aikaa täällä, kun olin nuori.

Toinen kaupunki alkaa nauraa minulle ja haukkua pojaksi.

Olet selvinnyt pahemmastakin. Selviät varmasti taas.

Kunpa voisin jäädä tänne lopullisesti.

Minäkin toivoin samaa.

Mutta se ei sovi sinulle, eikä se sovi minullekaan.

Olet liian rohkea piiloutuaksesi.

-Pidätkö minua rohkeana? -Ihailen sitä sinussa.

Sinä et arkaile vaan toimit.

Kiitos, Matthew.

Teen juuri niin.

Sovitaan, että emme keskustele hiuksistani.

Näin jo kampauksesi.

-Sanon, etten halua puhua siitä. -Sinähän siitä juuri puhut.

-Hyvä on. Anna olla. -En sanonut mitään.

Onko pakko?

Jään harjoituksista paitsi tämän takia.

Hyvää päivää, rouva.

Hei.

Oletko...

Olen Sebastian, Gilbertin ystävä.

-Ystävä? -Kyllä. Asun täällä.

Tapasimme laivalla matkalla Trinidadiin.

Vai niin.

-Onko Gilbert kotona? -Tietysti.

Blythe! Täällä on hyvin yllättynyt nainen!

-Neiti Cuthbert, mukava yllätys. -Tervetuloa kotiin, Gilbert.

Kiitos. Tapasitkin jo Sebastianin.

-Tuletko sisälle? -Kiitos.

Tulin vain kutsumaan sinut joulupäivälliselle Vihervaaraan.

Tämä on todella kilttiä.

Ja sinäkin olet tietysti tervetullut, Sebastian.

Se olisi ilo.

-Hyvä on sitten. -Hyvää päivänjatkoa.

Älä tuijota.

Kaikki pitävät minua poikana, joten päätin olla sellainen tänään.

Haluatko kolikon, poju? Puratko loput?

Hienoa, poika. Tässä.

-Väistä, poika. -Anteeksi.

Herra.

No niin.

-Onnistuin. -Kymmenen pistettä.

Hienoa.

Missä kuljettajani on?

Anteeksi, poika. Voisitko auttaa?

Ota siitä päästä, kiitos.

Anna?

Hei, neiti Jeannie.

Taivaan vallat. Miksi olet pukeutunut pojaksi?

-Minun piti leikata hiukseni. -Miksi? Mitä tapahtui?

Se on pitkä tarina, mutta lyhyesti sanottuna -

on ollut jännää nähdä kolikon kääntöpuoli.

-Tämä on vapauttavaa. -Naiset käyttävät housuja Pariisissa.

-Todellako? -Oui.

Olen menossa sinne. Kaipaan muutosta.

Kiitos inspiraatiosta. Taidan kokeilla.

Ja kiitos, kun vertasit minua kallaan.

Anteeksi siitä. Mutta se kohteliaisuus oli totta.

Pitäkää hauskaa Pariisissa, rouva.

Hyvästi, mekko.

Se on yhä tarkoitettu sinulle.

Ehkä joskus, kun minulla on enemmän rahaa.

Ostitko mekon? Luulin, että haluat olla poika.

Vain tämän iltapäivän.

Näytä uhkaava paholaishummeri.

Mikä ihme tuo on?

Ihan kuin yrittäisit kutittaa jotakuta.

-Sanoit "uhkaava". -Niinpä.

-Ole uhkaava. -Hyvä on.

Onko tämä tarpeeksi pahaa? Mitä mieltä olet?

-Oletpa sinä taitava, Cole. -Tuo on upea lintu.

Kukaan ei osaa maalata yhtä hyvin.

Teidän ei tarvitse katsoa, miten maali kuivuu.