Harold and the Purple Crayon

Olipa kerran poika, Harold, -

joka lähti seikkailemaan.

Hän otti mukaansa violetin väriliitunsa.

Hän pystyi piirtämään mitä tahansa halusi.

Toisinaan hän joutui pulaan sen vuoksi.

Mutta hän selvisi aina ajattelemalla nopeasti.

Ja sitten seuraavaan seikkailuun.

Hän teki mitä kaikki tekisivät taikaliidulla.

Hän teki piiraita, ja sitten ystäviä.

He olivat Hirvi ja Piikkisika.

Tulkaa, kaikki.

Ilmiselvistä syistä.

Ei taas!

He olivat erottamattomia.

He löysivät toisensa silloinkin, kun he eksyivät.

Olivatpa he missä tahansa,

Harold muisti aina, missä hänen makuuhuoneensa ikkuna oli.

Aivan kuun ympärillä.

Hyvää yötä, Harold.

Hyvää yötä.

Loppu.

Hyvää yötä kaikille.

Vitsi, vitsi. Tietenkään tarina ei loppunut tähän.

Tulkaa, kaikki!

Minun pitää mennä alas!

Hänen maailmansa kasvoi,

kuten hänen mielikuvituksensakin.

Naulan kantaan, kertoja.

Vatsani loiskuvat ympäriinsä!

Varo, Harold! -Mitä?

Hei, kaikki!

Ja hän joutui yhä pinteeseen,

mutta selvisi ajattelemalla nopeasti.

Saisinko vähän apua!

Nopeammin.

Harold! -Onnistuin!

Ai, hei.

Kaikki oli mahdollista violetilla väriliidulla.

Sainpas sinut!

Varovasti. -Anteeksi, Hirvi.

Olen ajatellut.

Jos minä piirsin teidät, kuka piirsi minut?

Syvällistä.

Minä piirsin sinut.

Piirsitkö?

Todellakin.

Miltä sinä näytät?

Näytin samalta kuin sinä,

mutta olen nyt vanha mies.

Tavallaan olen kai ukkosi.

Ukkoni.

Miksi sitten en näe sinua?

Koska olen jossain muualla.

Tosimaailmassa.

Tosimaailma.

Mikä se on?

Se on kuin sinun maailmasi,

mutta värikkäämpi.

Ja paljon monimutkaisempi.

Se kuulostaa mahtavalta. Voinko vierailla luonasi?

Olisipa se mahdollista.

Kaikkihan on mahdollista väriliidulle, eikö vain?

Hyvää yötä, Harold.

Odota. Vielä yksi kysymys.

Miksi piirsit minut? -Öitä, Harold.

Hyvä on.

Hyvää yötä, ukko.

Olen miettinyt,

ja minulla on paljon jatkokysymyksiä.

Ukko?

Oletko siellä?

Ukko! Huhuu!

Ukko!

Ukko!

Tyyppi hiljenee yllättäen.

En usko.

Hän piti puhumisesta.

Ehkä hän on tosikiireinen Tosimaailmassa.

Olen syvällinen.

Siinä se! Lähdetään Tosimaailmaan!

Ei. Emme halua sitä.

Liidulla kaikki onnistuu.

TOSIMAAILMA

Ei se toimi niin. Et voi vain...

Jee! Mennään!

Kuulit, mitä ukko sanoi. Tosimaailma on monimielinen.

Kuka tietää, mitä se tarkoittaa?

Hyvä on. Jääkää tänne siltä varalta, että ukkoni palaa.

Hyvä ajatus.

Minä etsin häntä tuolta. Älkää murehtiko.

Homma hoituu! -Odota!

Katso noita vaatteita.

On kovin kirkasta.

On kovin kaunista.

Mitä te teette?

Tämä on hämmentävää. Olen uusi täällä, mutta...

Hei.

Erittäin luovaa.

Lähellä.

Kaukana.

Lähellä. Kaukana. Kolme ulottuvuutta.

Se on hienompaa kuin kuvittelinkaan.

Kaikki nämä ystävälliset ihmiset.

Anteeksi. Missä me olemme? -Suksi suolle, smurffi.

Mehän seuraamme häntä. -Ei.

Älä viitsi. Pieni vilkaisu vain.

Hyvä on. -Jes!

Pelkkä vilkaisu.

Miltä se näyttää?

En erota. Se on salaperäinen ja sumea.

Ehkä sinun pitäisi katsoa lähempää.

Älä viitsi!

Tosimaailma.

Miksi sorkkani tuntuvat pehmeiltä?

Hei.

Ketä me pakenemme?

Potkupukuista aikamiestä.

ILMAISIA

Tosimaailman vaatteita.

Erilainen.

Jätti minut jälkeensä.

Et selviä päivääkään.

Älä huoli.

Piikkisika on tulossa.

Kyllä!

Ei peukaloita.

Tämä ei ole hyvä.

Siinä hän on! Ukko!

Ukko!

Harold?

Minä tässä. Hirvi!

Hirvi? -Niin.

Hei.

Hei, kaveri. Näytät erilaiselta.

Näytän oudolta. -Et, näytät todella hyvältä.

Oletko varma? -Olen.

Tämä Tosimaailma on todellinen.

Tosi todellinen. Arvaa mitä?

Se vain paranee tästä, koska löysimme hänet.

Ukon. Hän on tuolla.

Mennään.

Ukko! Harold tässä! Lopultakin!

Jätä minut rauhaan!

Miksi teit noin?

Ehkä meillä on väärä henkilö.

Saatat olla oikeassa.

Hyvää päivänjatkoa, ei-ukko.

Tosimaailma on suuri.

Täällä on ainakin 10 - 20 vanhaa miestä.

Aivan. Tutkittavaa on paljon.

Tosimaailma, täältä tullaan!

Peukalot!

Kyllä!

Katso näitä jalkoja.

Varo, maailma.

Olen iso.

Hei. Olen Piikkisika.

Minä olen pupu.

Ihanko totta.

Hei.

Pois tieltä! -Mukava päivä ajelulle.

Hei, Prasad.

Tiedän. En jätä enää vuoroa välistä.

En jätä vuoroa välistä. Minä vain...

Älä viitsi, Prasad.

Minun piti viedä lapseni koulun juttuun.

Hän ei saisi käyttää puhelinta ajaessaan.

Harold? -Niin?

Emme kai tee tätä oikein.

Okei. -Varo!

Suo anteeksi!

Prasad. Odota. -Äiti!

Oletko kunnossa? -Olen.

Oletko kunnossa, Carl? Kaikki on hyvin.

Hetken aikaa olin vanha itseni.

En tiedä johtuiko se pelosta.

Herran jestas. Oletteko kunnossa? Olen pahoillani.

En huomannut teitä.

Luulin nähneeni hirven. Näittekö te sellaista?

Kyllä. Olen hirvi.

Sinulla taitaa olla aivotärähdys.

Sisukseni tulee minusta ulos!

Haen laastarin. Laukussani taitaa olla niitä.

Hitsi.

Minulla on rengasrikko. Hetkinen.

Odota hetki.

Hei. Tarvitsen renkaan.

Rengas puhkesi eikä ole vararengasta.

Voin odottaa. Kiitos.

Miten teit tuon? -Hei, olen...

Olet todella hyvä tuossa.

Hän ei oikeasti vaihda rengasta.

Hän vain kiinnittää sen autoon.

Niin rengas vaihdetaan. -Niin rengas vaihdetaan.

Mikä tuo on?

Se on Carl-pillini.

Sepä on äänekäs.

Kuka Carl on?

Lohikäärlisgaattorini. Se on tuossa.

Onko hän todella pieni?