The Colour of Madness

Pitää herätä.

Pitää mennä.

Tule.

Kiirettä nyt.

Paul Kanesin novellin "Men of the Cloth" pohjalta.

Kaikki hyvin?

-Merisairas vai aamupahoinvointi? -Voiko olla molempia?

Voi johtua kuljettajasta.

Minulla on lääkettä.

Sinullekin.

Kippis.

Kippis.

-Saari on hyvä paikka perheelle. -Toivotaan. Siis ihan hienoa.

-Lomapaikkana? -Niin.

-Osaatko kuvitella? -En.

-Onko vielä paha olo? -Ihan hyvä.

Raitis ilma tekee hyvää.

-Kukaan ei ole tainnut vallata taloa. -Sepä hyvä.

Mitä sanot?

Kunhan emme joudu putkaan murrosta.

Toimiiko se?

Sinä epäileväinen.

Kantaisin sinut kynnyksen yli, mutta...

Anna olla.

Onko muistojesi mukaista?

En tiedä.

Tavallaan. Paljon pienempi kuin muistin.

Kaikki on suurempaa lapsena.

Tämän minä muistan.

Tuijotin tätä lapsena tuntikaudet.

Ei ihan paras päivä ottaa valokuvaa.

Hän piti sateenkaarista.

Tyyliin syntykertomus.

-Jumala muistuttaa olemassaolostaan. -Selvä.

-Nukuitko pyhäkoulussa? -Jep.

Älä juo vettä, se on kamalaa. Antaa sen juosta vähän.

Mitä katsot?

Jaa...

Se on isä.

Olin melkein unohtanut, miltä hän näyttää.

Hei, puhutko englantia?

Riippuu vähän.

Riippuu?

Mistä?

-Puhutko sinä norjaa? -En puhu, anteeksi.

Ellen minä puhu englantia ja sinä norjaa, kuinka kommunikoimme?

-Mitä tämä on? -Saatanan turistit.

-Sinä siis puhut englantia? -Tietenkin. Kaikki sitä puhuvat.

Me raiskasimme naisenne. Te raiskasitte kielellisen perintömme.

Me olemme kyllä Amerikasta. Ette tainneet käydä siellä asti.

Mitä?

Häiritseekö hän?

Tietämättömyys häiritsee. Se ainakin on varma.

Oletko niitä indoktrinoituja zombeja, jotka vieläkin uskovat

Kolumbuksen löytäneen Amerikan?

Riippuu, mitä löydöllä tarkoittaa. Moni sanoo, että intiaanit...

Me painoimme cherokeepillua

kun Kolumbuksen isoisän isoisä vielä imi äidin tissiä.

Pojat, seurassamme on nainen.

Ellei kyseessä ole neitseellinen hedelmöitys,

hän tuntenee kunnon harppunoinnin salat.

En tarkoita sitä.

-Mennään jonnekin muualle syömään. -Onnea matkaan vain.

Ei mennä. He saavat nyt vain tarjota ruokaa.

-Missä ruokalista on? -Ei ole.

Totta kai on. Kalastajakylässä on varmaan tarjolla kalaa.

Ei ainakaan ole hotdogeja ja pizzaa, jos sitä odotatte.

Kala kelpaa. Onko mustekalaa?

Se ei ole kala.

Kalat ovat selkärangallisia, mustekalat selkärangattomia.

-Kalalla on selkäranka. -Mereneläviä silti.

Tehän tarjoatte merestä saatua ruokaa.

-Ellei ole mustekalaa... -Sitä meillä todellakaan ei ole.

Mitä teillä sitten herran nimessä on?

-Riippuu. -Jeesus sentään!

-Jeesus ei sinua auta. -Mennään jo.

Tottele naistasi.

Emme mene minnekään. Minulla on nälkä.

-Ja te annatte meille ruokaa. -Varo, ettette päädy hain ruuaksi.

Isaac.

Kaksi kala-annosta, iso olut ja sitruunavissyä neidille.

-Ja äkkiä. -Riittää.

-Teidän on aika mennä. -En mene minnekään.

Teidän on aika mennä.

Ei, älä. Anna hänen olla!

-Ala painua sinne, mistä tulit. -Täältä hän nimenomaan tuli.

-Miten niin? -Hän syntyi täällä.

-Mikä nimesi on? -Isaac.

Sukunimi. Mikä sukunimesi on?

Pickman!

Pickman? Tosi norjalainen.

Eihän täällä mahdu liikkumaan pickmäneilta.

Jorstad.

Se oli syntymänimi. Jorstad.

-Olet siis Johan Jorstadin poika? -Niin.

Jorstad!

Isaac Jorstad. Mikset heti sanonut?

Vuodat verta.

Ledvor, anna laastaria.

Anteeksi. Pientä leikkiä. Täällä ei ole liikaa tekemistä.

Uneliaan kaupungin levottomat yöt.

Tuopa neidille tuoli. Etkö näe, että hän on raskaana?

Olen pahoillani.

Mitä haluat juoda?

-Oluen, kiitos. -Oluen?

Ei. Akvaviittia, koko pullo. Tänään juhlitaan.

Tervetuloa kotiin.

Noin.

Sisään siitä.

Ja sitten ylös.

Ei, makuulle nyt. Mene.

-Tule tänne. -Kaikki hyvin.

Odota. Kai sinä tulet takaisin?

Mistä sait aamiaista?

Jestas, älä hiiviskele noin.

-Mikä nyt on? -Onneksi ei käynnistynyt synnytys.

-Mistä sait aamiaista? -Lähikaupasta.

Sillä eräs on uinunut yläkerrassa tuntikaupalla.

-Mitä kello on? -Enemmän kuin yleensä aamiaisella.

No, aamiainen on aina päivän ensieines.

-Kuulostat uusilta kavereiltasi. -Miten niin?

Kala on selkärankainen, mustekala selkärangaton.

Niin, vaikka mustekalaa sanotaan kalamariksi ruuaksi tarjoiltuna.

-Kuin sanoisi pihviä nisäkkääksi. -Ymmärrätkö, mihin tähtään?

Olipa ilta. Kivoja kavereita.

Tuo voi olla liioittelua. Sanotaan, että kiintoisaa.

-Tällaista vastaanottoa ei saa kotona. -Totta.

-Vaikka pää kyllä meinaa räjähtää. -Sepä yllättävää.

Kuinka nukuit?

-Kuin vauva. -Sehän hyvä.

Ilmaisun keksijä ei kylläkään tiennyt, kuinka huonosti ne nukkuvat.

Kuka nyt vääntelee merkityksiä?

Hei.

Herra Isaac Pickman?

Niin.

Tunnetaan myös nimellä Isaac Jorstad.

Niin kai.

Poliisipäällikkö Renate Nygaard. Paikallispoliisista.

Haluaisin kysyä pari kysymystä.

Olen täällä laillisesti.

Talo on minun. Omistan sen.

Niin omistat.

-Saanko tulla sisään? -Toki, anteeksi.

-Pitäisikö pukea päälle? -Ei ole tarpeen.

Istukaa, olkaa hyvä.

Haluatko itsekin istua?

Minä seison.

Jos tämä on siitä iltaisesta,

niin se oli silkka väärinkäsitys.

Vahinkoa ei tapahtunut, enkä aio tehdä ilmoitusta.

Mitä illalla tapahtui?

Baarissa oli riitaa.

Sitä en tiennyt, mutta en tullut sen takia.

Miksi sitten? Tuskin toivottamaan meitä tervetulleiksi.

Ikävä kyllä en.

Mitä halusit kysyä?

Isästäsi.

-Isästä? -Erityisesti murhasta.

Murhasta?

Kerro siitä kaikki tietosi, jokainen yksityiskohta.

Murhasiko isäni jonkun?

-Mitä? -Mitä mitä?

Kerro kaikki muistamasi illasta, jolloin isäsi murhattiin.

Murhattiinko isäni?

Oikeuteen se ei koskaan mennyt.

On vieläkin hämärän peitossa, mitä sinä iltana tapahtui.

Itse olen sitä mieltä,

että kuutta tylpän esineen aiheuttamaa haavaa takaraivossa,

joista kaksi kuoleman jälkeen,

voi pitää murhana.

Mitä...

-Kuka... -Kuka mitä?

Kuka murhasi isäni?

-Sinä et tiedä. -Näytänkö tietävän?

No, tämä on...

Kuka hitto murhasi isäni?

Etkö muista mitään illasta, kun äiti lähti kanssasi?

Äiti herätti ja me lähdimme.

Menimme laivaan ja lähdimme vain.

-Hän vei sinut Amerikkaan. -Omaan kotiinsa.

-Eikö hän kertonut syytä? -Totta kai kertoi.

-Mitä hän sanoi? -Että isä jätti meidät.

Isä löysi uuden perheen, joten hän vei minut vanhan perheen pariin.

Miten äitisi voi?

Hän on...

Hän on kuollut.

Ahaa. Otan osaa.

Siksi me tulimmekin.

Talo oli testamentissa ja minä olen lähin omainen.

Ymmärrän.

Niin...

Kuka murhasi isäni?

Herra Jorstad...

Tulin tänne tänään siksi,

että isäsi murha

on ollut ratkaisematta jo 25 vuotta.

Toivoin, että voisit auttaa meitä

saamaan sen viimein päätökseen.

Tai suostuttelemaan äitisi

antautumaan poliisille.