At Eternity's Gate

Haluan vain olla yksi heistä.

Istua, juoda ja puhua mistä vain.

He antaisivat minulle tupakkaa, lasin viiniä -

tai vain kysyisivät, miten voin.

Minä vastaisin ja me juttelisimme.

Välillä tekisin luonnoksen heistä lahjaksi.

He ottaisivat sen, ehkä. Pitäisivät sen.

Nainen hymyilisi ja kysyisi, -

olenko nälkäinen. Haluaisitko syödä jotain?

Kinkkua, juustoa? Hedelmän?

Katsokaa minua.

Pyydän. - Mitä?

Älkää pelätkö. Älkää liikkuko. Siinä kaikki.

En liiku. Mitä haluatte? - Älkää liikkuko.

Miksi? - Teen teistä luonnoksen.

Luonnoksen? - Niin. Piirustuksen.

Haluan piirtää teidät. - Miksi?

VAN GOGH - IKUISUUDEN PORTEILLA

Kaikki tämä pois täältä. Heti.

Lupasit oikean ryhmänäyttelyn.

Nämä ovat kaikki sinun töitäsi.

Missä muut? Kukaan ei tule katsomaan näitä.

No, yksi vilkaisi niitä.

Piti saada asiakkaita, ei pelotella.

Kaikki tämä pois, heti. - Näyttely jatkuu kaksi viikkoa.

Se päättyy tänään! Tämä riitti!

Mistä et pidä näissä? - En mistään.

Puhutaan aluksi taiteilijayhteisömme säännöistä.

Onko sillä nimi? - Ei vielä. Ehdotuksia on 25.

Kuten? - Mehiläispesä,

Muita? - Kesanto, Pinnarit.

Joidenkin piti tulla ryhmä- näyttelyyn. Pettivät minut.

Senlis'n lähellä on vanha maatila. - Se on ränsistynyt.

Sen voi kunnostaa. - Ei! Siellä haisee.

Onko muuta? - Kuka maksaa vuokran?

Me kaikki. Sovimme viimeksi kuluista.

Kun joku myy yhden työnsä, hän antaa 20 % yhteisölle.

Jos vain muutama myy, he maksavat kulut. - Aivan.

Jos joku saa mainetta, hän lähtee.

Ei välttämättä. Minä en lähtisi. - Sinusta ei tulekaan kuuluisaa.

Entä ruoka? - Palkataan kokki.

Siinä voisi säästää. Ne, jotka eivät myy, -

voivat kokata tai hoitaa pihaa päivän viikossa.

Voisimme viljellä perunaa, sipulia ja papuja.

Mistä tämä pihvi on tehty?

Haluat rakentaa hierarkian.

Joku komentaa, toinen tottelee.

Ei suinkaan.

Tunnet hänet. - Galleriassa on hänen töitään.

Perustan yhteisön.

Gauguin!

Anteeksi!

En voi sietää heitä.

Esittävät taiteilijaa. Byrokraatit.

Jokainen on pieni tyranni.

Olen Paul Gauguin. - Tiedän.

Olet Vincent, Theon veli. Näin töitäsi kahvilassa.

Näitkö? Taisit olla ainoa. Jos sinä näit, se kannatti.

Siellä oli pari hyvää. Vaikea tila. Ja liikaa töitä.

Halusin ryhmänäyttelyn. Taiteilijoiden yhteisö, kuin perhe.

Kun muut eivät osallistuneet, pidin näyttelyn yksin.

Ripustin kaiken, mitä oli. - Sen näki.

Et halua noita ihmisiä perheeseesi.

Perhettä ei voi valita, ystävät voi. - Rakastan veljeäni.

Olet onnekas. Ja hän rakastaa sinua.

Haluan kauas näistä ihmisistä. Lähden Madagaskarille.

Madagaskarille? Entä Japani? - Ei. Madagaskar.

Se on iso saari Afrikan ja Intian välissä.

Tai lähden vielä kauemmas, -

missä ei tiedetä kuvataiteista, Pariisista tai koulukunnista.

Missä voin luoda uuden tavan maalata.

Kaukana teorioista. Oikea vapaus.

Haluan rauhoittua, olla yksin, unohtaa muun maailman -

ja vain... maalata.

Tässä ja nyt.

Hitaasti. Mitä mieleen tulee. Ei muuta.

Kuulostaa hyvältä. Inhoan sumua. Harmaata valoa.

Haluaisin löytää uuden valon töille, joita ei ole vielä nähty.

Kirkkaille töille, auringossa maalatuille.

Lähde etelään, Vincent.

Arles, Etelä-Ranska

Mitä luet tänään?

Raamattua? - Shakespearea.

Mitä? - William Shakespeare.

Englantilainen kirjailija. - Tunnetko hänet?

En. Hän eli kauan sitten.

Onko hän hyvä? - On.

Mistä hän kirjoittaa? - Kaikesta.

Miehistä, naisista, jumalista ja kuninkaista. Rakkaudesta ja vihasta.

Mitä luet juuri nyt?

Näytelmää nimeltä Rikhard III.

Kuka se Rikhard on? - Englannin kuningas.

Hyvä kuningas? - Ei, häntä pidettiin paskiaisena.

Tappoiko hän ihmisiä? - Monia.

Älä lue paskiaisesta. - Miksi ei?

Kirjoittaako hän hyvin? - Kyllä.

Kaikkea en ihan ymmärrä, mutta pidän siitä.

Miksi?

Pidän arvoituksista.

Shakespeare on arvoituksellisempi kuin kukaan muu kirjailija.

Minä haluan ymmärtää lukemani.

Millaisia kirjoja luet?

Romaaneja. Moderneja romaaneja.

Ja novelleja lehdistä.

Surullisia tarinoita.

Pidän surullisista tarinoista.

Jos olisi enemmän aikaa...

Odota, palaan pian.

Minulla on kirja sinulle. - Kiitos.

Siinä ei lue mitään. Se on tyhjä. Voit käyttää paperin.

Kiitos.

Anteeksi, on pitänyt kysyä...

Onko paikkaa tai varastoa, missä voisin maalata?

Se on joskus vaikeaa tuulessa.

Keltainen talo on tyhjillään. Voisiko hän käyttää sitä?

Kyllä. Sovimmeko veljesi kanssa?

Se on vähän rähjäinen, mutta Gaby voi siivota.

Se olisi täydellinen minulle.

Ehkä voin tehdä -

maalauksen -

sinusta jonain päivänä.

Minusta?

Kyllä.

Jos haluat. Kiitos.

Saitko tämän kuun rahat? Olet velkaa viime kuusta.

Maksan kun raha tulee.

Veljesi mahtaa olla rikas.

No, ei hän ole.

Hän myy maalauksia.

Sinun töitäsi? - Ei vielä.

Peseytyisit joskus. Edes kerran viikossa.

Näytänkö likaiselta? - Haiset.

Et ole ruma. Jos peseytyisit, olisit komea.

Pitäisitkö minusta puhtaana? - Ehkä.

Jäisitkö, jos antaisin 50 frangia?

Sinulla ei ole 50 frangia.

Huomiseen, Vincent.

Miksi maalaat tätä?

Mitä? - Miksi maalaat näitä kukkia?

Eivätkö ne ole kauniita? - Ovat.

Kauniimpia kuin mitä maalaat. - Niinkö?

Olet ehkä oikeassa. Mutta nämä kukat kuihtuvat.

Kaikki tietävät sen. - Minun kestävät.

Oletko varma?

Se on ainakin mahdollista.

Maalaisit minut. - Mikä ettei.

Pysyisin ikuisesti nuorena.

Voin tehdä sinusta nuoremman. - Se ei olisi oikein.

Tasaisessa maastossa näen vain ikuisuuden.

Olenko ainoa, joka sen näkee?

Olemassaololla täytyy olla syy.

Katsokaa tuonne!

Mikä se on? - Taidemaalari.

Mitä hän tekee? - Maalaa, kai.

Voidaanko mennä katsomaan? - Ei.

Emme ehdi. - Hetkeksi.

Taidemaalari!

Tulkaa heti takaisin!

Mitä maalaat? - Tuota.

Juuria? Miksi?

Ovatko ne kauniita? - Kyllä.

Maalaatko koko puunkin? - En.

Vain juuret? - Kyllä.

Mekin piirrämme lehtiä ja kukkia.

Ja väritämme ne.

Maalasin kerran etanan.

Näyttävät käärmeiltä. - Tai ankeriailta.

Madoilta. - Ei kosketa.

Jotkut maalaavat outoja asioita.

Ennen osattiin maalata. Ei enää.

Nyt kuka vain voi olla "taiteilija". "Maalaan juuria."

Menkää pois!

Menkää pois!

Jättäkää minut rauhaan!

Hullu!

Juoskaa, lapset!

Menkää pois!

Menkää pois!

Mitä sinä teet? - Päästä irti!

Päästä! - Mikä sinua vaivaa?

Sisälle siitä!

Theo.

Tule tänne, Theo.

Kuulin, mitä tapahtui.

Kerro, miten sinä voit.

Voin hyvin, kun olet siinä.

Niin hyvin, että haluaisin kuolla näin.

Tulin pienenä viereesi sänkyyn.

Niin tulit. Kun tuli kylmä.

Kauanko viivyt? - Vain tämän päivän.

Valitan. Pitää palata Pariisiin. Kiireitä.

Kuulin, että olet sairaalassa. Tulin saman tien.

Etkö voi viipyä pidempään?

En voi, valitan.

Matka kesti päivän ja yön. Ja olen nyt ukkomies.

Tiedän. Olen iloinen Jon ja sinun puolesta.

Vincent...

Miksi sinut tuotiin tänne?

En tiedä, Theo. En todellakaan.

Täytyy olla syy.