The first 200 lines.
Tässä Aidan.
Nyt on 42. päivä.
Olen pahoillani.
Minä yritin.
Huhuu?
Huhuu?
Kiva...
Tule isin luo...
MAALISKUUKSI, ÄITI JA ISÄ MAKSA VUOKRA
HÄTÄLÄHETYS TÄMÄ EI OLE TESTI
Tämä viesti on väestönsuojeluviranomaisilta.
Tämä on hätälähetys. Tämä ei ole testi.
Jestas. Hyvä luoja!
Apua!
Auttakaa!
Hei, kultaseni...
Minä tulen sinne.
Joku tulee hakemaan...
Ei!
Hei, mitä tämä on...
Ei hätää. Olen naapurisi.
- Mene pois! - Olen naapurisi.
Sinä tunnistat minut. Olet nähnyt minut.
Asun tuossa vieressä. Brandon. Rauhoitu...
- Mitä sinä täällä? - Ovi ei ollut lukossa.
Niin, mutta miksi tulit sisään?
- Jotain on tekeillä. - Niinpä. Mutta mitä teet täällä?
Oletko yksin?
- Mistä on kyse? - Kämppis kävi kimppuun.
Ollaan tunnettu viidenneltä luokalta.
Voi luoja!
Suurkaupungit ovat kaaoksessa.
Tartunnan saaneet ovat uskomattoman vaarallisia.
Silmistä vuotaa verta, he huutavat...
Kannibalismiakin esiintyy.
Virus leviää veren kautta.
Ensisijaisesti puremista ja naarmuista.
Tartuntojen määrä...
Tämä on väestönsuojeluviranomaisten ilmoitus.
En minä ole niitä.
Voin ihan hyvin.
Olen kunnossa.
Älä pakota minua tuonne. Ei!
- Olen pahoillani. - Minä kuolen siellä.
En voi auttaa sinua.
- Oikeasti. - Ei! Ei!
Ala mennä nyt!
Voi taivas.
Mene. Mene.
Ihmisiä alkaa kerääntyä ryhmiksi... He iskevät vastaan.
Tähän emme voi kannustaa.
On toki puolustauduttava, jos kimppuun käydään,
mutta toistaiseksi paras keino välttää tartunta
ja sen levittäminen, on pysyä erossa muista.
Etsikää piilopaikka ja pysykää siellä.
Toivon mukaan tämä menee ohi.
Puhelua ei voi yhdistää.
Tarkista numero ja...
ISÄ: OLETKO KUNNOSSA?
SSÄ. OLETKO KUULLUT SISKOSTASI?
OLEMME TULOSSA SINNE. ÄLÄ AVAA OVEA MUILLE.
EMME PÄÄSE SINNE. ÄLÄ HUOLI MEISTÄ. PIDÄ HUOLTA SISKOSTASI JA PYSY HENGISSÄ.
Mitä...
Mitä tämä on?
ÄITI: YRITIMME TAVOITTAA. SOITA MEILLE.
Kaikki linjat ovat kuormittuneita. Yritä myöhemmin uudestaan.
PYSY HENGISSÄ
Hienoa, että hän saa aloittaa.
Hän osuu joka palloon, katso nyt.
Mikään ei mene ohi. Ja hän lyö kovaa.
Mahtavaa!
Koska biologista imperatiivia ei ole, oletamme, että jokin psykologinen tekijä
saa tartunnan saaneet syömään mieluummin elävää kuin tulehtunutta kudosta.
Tapahtuu kemiallisia muutoksia,
jotka vaikuttavat aivotoimintoihin merkittävästi.
Olemme havainneet suuttumusta ja häpeää.
Jos mietit ruuan säännöstelyä, se on järkevää.
Mutta muista myös vesi.
Meillä tulee vielä juoksevaa vettä,
mutta muista suurkaupungeista kuuluu, että sekin alkaa loppua.
Ihminen selviää jopa kolme viikkoa ilman ruokaa,
mutta ilman vettä vain kolme päivää.
Hei.
Tämä on kai eka videoblogini. Kai se nyt tallentaa.
Olen Aidan, ja tämä alkoi seitsemän päivää sitten.
Uutisissa tätä sanotaan globaaliksi pandemiaksi.
Olen ollut alusta asti yksin.
Outo tunne, koska en ole ennen ollut yksin päivää kauemmin.
Joten...
Enkä voi mennä ulos.
Ja puhelimet...
Pysy kaukana!
Kuulitteko tuon? Tuo on jatkuvaa.
Koko ajan. Ja...
Ja minä...
Minä yritän...
Tulehtuneissa aivoissa menee kaksi asiaa vikaan.
Liskoaivot yliherkistyvät.
Varsinkin alueet, jotka hallitsevat suuttumusta ja aggressiota.
Reaktio laukeaa kontaktissa terveisiin olentoihin.
Kun liskoaivot aktivoituvat,
otsalohkon luontainen aktiviteetti jää taka-alalle.
Se ei riitä vaikuttamaan toimiin, mutta saa silti...
...huutamaan.
Ja aiheuttamaan tahattomia liikkeitä.
Vaikka tahattomat liikkeet on väärä nimitys.
Nykimiset...
...ovat tartunnan saaneen viimeisiä liikkeitä...
Olet hullu!
He siis tietävät, mitä tekevät?
Jollain perustasolla kyllä.
He ikään kuin huutavat itselleen estääkseen itseään.
Mutta eivät pysty.
Hei, tässä Aidan.
Tämä taitaa olla 16. videoblogini.
Olen tehnyt yhden joka päivä...
Melkein joka päivä ensimmäisen jälkeen.
Minulta alkaa hiljalleen loppua...
No, kaikki.
Tiedän, että jossain vaiheessa on mentävä ulos, mutta...
Uutistoimitukset eivät enää lähetä väkeä kuvaamaan.
Niinpä ne näyttävät samoja videoita yhä uudestaan.
Ja toistavat samoja asioita.
Tosi outoa, kuinka ne yrittävät pysyä rauhallisina
ja käyttäytyä kuin mitään ei tapahtuisi.
Mutta kyllähän sen väkisin huomaa.
Katson niitä vieläkin, koska
saatan vaikka nähdä perheeni.
Onhan se typerää. Ei kovin todennäköistä.
Luin kauan sitten
aistieristyksestä.
Ihmiset laitettiin näihin kammioihin.
Ei ääniä, ei valoa, ei mitään.
Jonkin ajan kuluttua alkaa tulla hallusinaatioita.
Täysin terveet ihmiset alkavat nähdä kaikenlaista.
Ihan vain nähdäkseen jotain.
Aivot tavallaan kompensoivat.
Ja olen tainnut alkaa...
Näkökentän reunoilla...
Se tuntuu jonkinlaiselta...
Tuo on todellista.
Ei!
Mitä minulle tapahtuu?
Kuin olisin...
Tiedän kyllä, mitä tapahtuu. Se ei ole arvoitus.
Olen tulossa hulluksi.
Ajattelen jatkuvasti...
Ajattelen sellaisia tarinoita,
joissa tyyppi ryömii kilometrikaupalla lumessa jalat murtuneina
vain päästäkseen turvaan, ja...
En voi edes avata ulko-ovea.
On aika kamalaa
huomata olevansa pelkuri. Tajuta se.
Kolmen päivän päästä alan nähdä nälkää.
Mitä ihmettä...
Kuulitteko tuon?
Mitä...
Kaikki linjat ovat kuormittuneita. Yritä myöhemmin uudelleen.
Aidan, kulta. Oletko siellä?
Äiti tässä. Olemme isän kanssa huolissamme. Toivottavasti olet kotona.
Siskosi pääsi kaupungista ennen kuin tiet suljettiin.
- Mene hänen luokseen. - Hän menee mökille.
Me emme ehtineet.
Yritä tavoittaa hänet, hän ei vastaa puhelimeen.
En tiedä, ovatko linjat poikki. Yritä saada häneen yhteys.
- Älä turhaan huoli meistä. - Ei, isä...
Olemme jumissa toimistossa koko henkilökunnan kanssa.
- Mutta voimme hyvin. - Kunpa voisimme olla yhdessä.
Kuuntele. Älä mene ulos ja pidä ovet lukossa.
Joku on ovella. Ulos täältä.
- Mary, pysy työpöydän luona. - Mitä tämä on?
Tulen pian. Anna minun olla!
Anna minun olla!
Pysy siinä.
Ei, älä. Hän on tyttäreni!
Ei, ei!
Tom, Tom!
Pysy kaukana!
Tom, sinä vuodat...
Ole kiltti.
Älä!
Ole kiltti.
Älä.
Voin ihan hyvin!
Olen kunnossa.
Auta minua!
Olen kunnossa!
Tule tänne.
Tule tänne!
Tule!
Tule tänne.
Tule tänne.
Tule tänne.
Heti paikalla!
PYSY HENGISSÄ
Tässä Aidan.
On 42. päivä.
Olen pahoillani.
Hitto.
Tämä on viimeinen videoblogini. Akku simahtaa pian,
No comments yet. Be the first to leave one.