Anne with an E

Eikö näin kirpeä ilma suorastaan ruoki sydäntäsi?

Jokainen hengähdys on täynnä elämää!

Täydellinen päivä traagiselle romanssille.

Tennyson olisi samaa mieltä.

Elainea esittävän pitää maata veneessä -

ja lipua Camelotiin, kun muut surevat hänen kuolemaansa.

Se on helpompaa, jos ajattelette jotain surullista.

Sinun on oltava Elaine, Anna.

Olisi naurettavaa, jos Elaine olisi punapää.

Ruby on sopiva. Hänellä on ihanan kultaiset hiukset.

Elainen hiukset virtasivat alaspäin.

En voisi. Kuolisin pelosta, jos esittäisin kuollutta.

Tämä oli sinun ideasi, Anna.

Elaine on pakkomielteesi.

Se on totta.

Joka kerta sen runon lukiessani minua kalvaa se, etten syntynyt Camelotissa.

Ne ajat olivat paljon romanttisempia.

Minä olen sitten Elaine.

Diana!

Minä en...

Diana!

Ruby, olet kuningas Arthur.

Jane on Guinevere ja Dianan on oltava Lancelot.

Tarvitsen kukan.

Hän näyttää oikeasti kuolleelta.

Äitini mukaan näytteleminen on turmiollista.

Älä puhu äidistäsi. Se pilaa koko jutun. Tämä tapahtui ennen äitisi syntymää.

Meidän on suudeltava hänen otsaansa.

Hyvästi, sisko.

Hän on valmis.

Hyvästi, rakastettava Elaine.

Diana!

-Äiti. -Tule heti pois sieltä.

Huusin sinua. Sinun piti olla harjoittelemassa,

mutta sinä vain puuhailet jonkin järjettömän minkä lie parissa.

Me harjoittelimme tavallaan.

Opiskelemme "Lancelot ja Elaine" -runoa. Päätimme esittää sen...

Heti kotiin.

Muutkin menevät heti kotiin.

-Mutta he tulivat... -Nyt!

Sinä tottelet minua!

Menehän jo, Anna. Tule nyt, Diana.

Se siitä romantiikasta.

NETFLIX-ALKUPERÄISSARJA

HAAVEIDEN HAUTAUSMAA

VANNOTKO, ETTÄ OLET AINA YSTÄVÄNI?

ISOJEN AJATUSTEN KUVAILEMISEEN TARVITAAN ISOJA SANOJA

NUKKUA PUUSSA KUUNVALOSSA

Onko se osoitettu Anna Shirley-Cuthbertille?

Valitettavasti ei.

Saimme postia. Luulin, että se olisi Gil... Siis minulle.

Mutta avaa se.

Se on varmasti tärkeää.

-Tuo on toinen kirjeesi Jeannie-neidiltä. -Kolmas.

En tiedä, mitä teen ilman Dianaa. Rouva Barry on ankara.

Emme olleet missään vaarassa, toisin kuin alivuokralaisten kanssa.

Esitimme maailman romanttisinta runoa.

-Voi Luoja, etkö sinä koskaan opi? -Älä pyydä Luojalta.

On erittäin mahdollista, että minä opin vihdoin.

Olen tajunnut, että Avonleassa on aivan turhaa olla romanttinen.

Se oli helppoa Camelotissa satoja vuosia sitten,

mutta romantiikkaa ei enää arvosteta.

Tulit järkiisi hieman liian myöhään.

Rouva Barry oli oikeassa kutsuessaan sitä vaaralliseksi.

Saat keskittyä sisäaskareisiin, koska et pysy erossa ongelmista.

-Mutta... -Siitä on jo pari päivää.

Emme voi luulla, ettei täällä voisi tapahtua mitään pahaa!

Älä luovu romantiikasta. Pieni määrä sitä tekee hyvää.

Ne on ripustettava ylemmäs.

Siirtäkää tankoa.

Niin. Täällä olikin liian rauhallista.

Mikset menisi kävelylle, kulta? Et ole poistunut talosta päiviin.

Ei tarvitsekaan. Vaikka joudunkin katsomaan noita verhoja,

joihin käytit pesämunamme.

Ei tarvinne muistuttaa, että ostin verhot, ennen kuin menetit rahamme.

Samoihin aikoihin kielsit puuttumasta raha-asioihimme.

Minun piti luottaa siihen, että rikastumme.

Suotteko meille hetken?

Emme enää palaa Englantiin, vai mitä? Jäimme jumiin tänne!

Entä tytöt? Entä heidän tulevaisuutensa?

Tämä tapahtui koko perheellemme. Et voi olla...

Minä sentään yritin tehdä jotain. Sinä olet aina toimettomana.

"Matthew, olen varmasti tehnyt selväksi, että olen ajatellut sinua -

viime vuoden tapaamisesta asti.

Jos voisit vastata minulle, arvostaisin sitä kovasti.

Olet erityinen mies. Sinun, Jeannie."

Oletteko kuulleet mitään romanttisempaa?

Mitä se tarkoittaa?

Etkö tajua? Leski, joka uskoo, että rakkaus on jo jäänyt taakse,

tapaa yhtäkkiä uudestaan kiltin, ihanan miehen, jonka hän tunsi koulussa.

Hän saa tietää, että mies on elänyt koko elämänsä ilman tosirakkautta.

Tunsivatko he toisensa koulussa? Minä ja Gilbertkin tunsimme.

-Ehkä Matthew on odottanut Jeannieta. -Miksei hän vastaa hänelle?

Hän ei tiedä sopivia sanoja.

Olisi kamalaa elää ilman tosirakkautta.

Ryhdyn romantiikan edustajaksi.

Miten tiedät, että he rakastavat toisiaan?

Kosiskelitko koskaan ketään?

Enpä voi sanoa, että kosiskelin.

Uskotko tosirakkauteen?

No, minulla ei ole syytä olla uskomattakaan.

Tunsitko koskaan rakkautta sydämessäsi?

-Olisiko Marilla parempi... -Haluan puhua sinulle.

Hyvä on.

No...

Anna, jos sinulla on -

tunteita poikaa kohtaan...

Ei minulla!

Suo anteeksi. Minä hieman opastan heinäasioissa, Jerry.

Oletko valmis?

Yksi rommi ja yksi babash.

-Oletko varma, ettei tuo tapa? -En. Se tekee tästä hyvää.

Kun maistaa kuoleman, tuntee olevansa elossa.

Ei sinulle, aloittelija.

Babash on paikallinen herkku. Tämä olisi liikaa sinulle.

Näen maailmaa ja kokeilen uusia asioita. Mikä voisi olla parempaa?

Kulta. Joku tyttö sanoi, että tontillasi voi olla kultaa, mutta jäit silti.

Se tyttö ei ole luotettavimmasta päästä.

Olet hullu. Jos minulla olisi nätti tyttö kotona,

kultaa tai ei, lähtisin heti.

Kyse ei ole siitä. Hän on vain ystävä.

Ystävä, joka saa sinut hymyilemään ja hölmöilemään. Ole mies.

Olenkin.

Vain poika ei voi myöntää pitävänsä neidistä.

Tuijottaisiko poika vaaraa silmiin?

-Ja nielisi sen? -Ei!

Olet tosiaankin mies, Doux-Doux.

Tulehan nyt.

Haluaako Marilla tehdä uuden mekon?

Hänen ei kannata esitellä rahojaan. Monet menettivät omansa.

En usko, että Marillan tekemä mekko näyttää kalliilta.

Mutta Jeannien kaupasta ostettu mekko...

Oli mukavaa, kun Matthew pyysi häntä tekemään minulle mekon.

-Tunsivatko he toisensa hyvin koulussa? -En muista. Siitä on kymmeniä vuosia.

Matthew saattoi hänet kotiin pari kertaa.

Mutta hänen veljensä Michaelin kuoltua kaikki loppui.

Kaikki? Mitä tarkoitat?

Se muutti kaikkien Cuthbertien elämän.

Matthew meni latoon, eikä tullut enää ulos.

Tragedia talloi rakkauden jalkoihinsa.

"Rakkain Jeannie,

olen syvästi pahoillani,

että minulla kesti näin kauan -

vastata kirjeisiisi."

Älkää liikkuko.

Minnie May, mitä sinä teet?

Lopeta!

Sosiaalinen etiketti?

Tytöt!

-Minnie May... -Diana teki sen.

Tämä kirja saapui juuri ajoissa.

Teitä opetetaan kotona, jos ette pääse kouluun Pariisiin.

On aika oppia käyttäytymään kuin leidit. Ette ole enää lapsia.

Tytöt?

No, tuohan on aikamoista.

Muutatko maailmaa yksi niiaus kerrallaan?

Et ole aikoihin käynyt ulkona. Olen halunnut kuulla,

miten Cuthbertit voivat, kun kultapoju vei säästömme.

Ymmärrän tietysti, mikset ole käynyt ulkona.

On paras pysyä kaukana kirkosta, kun kaikki ovat yhä vihaisia.

Meidät nolattiin. Väki kärsii. Eivät vain Barryt.

Lähes puolet seurakunnasta antoi rahansa Natelle.

Luuletko, että talvesta tulee helppo?

Avonleassa on kultaa... 150 dollaria testistä...

Se on lähes puolen vuoden palkka.

Olemme vaarassa, Marilla.

Ajattelin, ettei ole oikein tarjota teetä sanomatta mitään.

Syytän itseäni. Minä toin heidät tänne ja päästin heidät sisään.

Kuka tahansa taloudellisessa ahdingossa oleva olisi tehnyt samoin.

Se ei ole sinun vikasi. Kaikki antavat aikanaan anteeksi.

Paitsi pappi. Hän halusi uuden lepotuolin, josta käsin hän voisi hölöttää Herralle.

Hän antaa anteeksi parin kuukauden päästä.

Jätetään se taaksemme.

Tavaraa myytävänä. Jotain jokaiselle.

Kaunis päivä, eikö?

Mistä nämä ovat?

Odota. Venäjän tsaari Anatoli vei nämä kuolevalta veljeltään taistelussa.

Hänen pasifistiveljensä soti ainoastaan suojellakseen Anatolia.

Kuollessaan hän opetti tsaaria johtamaan rakkaudella.

Onpa mielenkiintoinen...

Mielikuvitus?

Kuulen tuota usein.

Mikä tämä on?

Se kuului vaimolleni. Hän toivoi, että näkisimme pikemmin, jos myyn sen.

Missä hän on?

Hän ja lapseni ovat Saksassa.

Työskentelen yötä päivää tuodakseni heidät tänne. Juutalaisilla on vaikeaa.

Meitä kohdellaan...

Kaipaat heitä varmasti.

Tiedän nyt, miltä tuntuu, kun on perhe, mutten voi kuvitellakaan,

etten näkisi heitä.

Voisin kuolla, jos saisin antaa tämän sydänystävälleni.

Se on rikki.

Mielestäni rikkinäisissä asioissa on surullista kauneutta.

Vuosikausien tarinat, voitot ja tragediat ovat imeytyneet niihin,

joten ne voivat olla paljon romanttisempia kuin asiat, jotka eivät ole eläneet.

-Minulla ei ole rahaa. -Se on sinun.

Sinä! Jätä hänet rauhaan!

Miten kehtaat?

Mutta...