New York Homicide

Rakastettu poika katoaa vietettyään iltaa ystäviensä kanssa.

Yritin soittaa hänelle monta kertaa. Ei vastausta.

Se ei ollut tavallista, ettei hän ilmoitellut.

Meillä oli hauskaa.

Paljon ystäviä, hymy herkässä, naurua.

Sen muistan tuosta illasta.

Joey antoi minulle puhelimensa. Näin tiemme erkanivat.

Ilta päättyy jatkoille tuntemattomien kanssa.

He joivat rankasti. Joey oli kuulemma varsin sekaisin.

Eräs juhlijoista salaa henkilöllisyytensä, synkät taustat.

Yllätyksekseni tämä henkilö -

ei ollutkaan se, jota hän esitti.

Hän oli aivan joku muu.

Kun jäin eläkkeelle rikoskomisarion virastani 2018,

saatoin muistella tuhansia tapauksia urani ajalta.

Osaa niistä ei saa pois mielestään.

Tämä on sellainen. Järjetön ja vaikea uskoa.

Traaginen tarina nuorukaisesta,

joka oli väärässä paikassa ja väärässä seurassa.

Tutkinta oli erityislaatuinen.

Tutkijat käyttivät apunaan sekä teknologiaa -

että perinteisiä vaistoja sen suorittamisessa.

Mutta he eivät toimineet yksin.

Tässä tapauksessa apuna oli myös Joeyn ystäviä.

Manhattanin yöelämä vetää puoleensa väkeä -

kaikkialta kaupungista ja kauempaakin.

Joka viikonloppu nuoria miehiä ja naisia -

Long Islandilta Connecticutiin -

saapuu junilla, busseilla, autoilla pitämään hauskaa.

Mutta sykkivän musiikin ja kirkkaiden valojen keskellä -

on pimeys, missä vaara vaanii.

SUNNUNTAI, 13. MARRASKUUTA 2016

On hiljainen sunnuntai-iltapäivä Stamfordissa, Connecticutissa.

Pat Comunale odottaa 26-vuotiasta Joey-poikaansa -

viikoittaiselle perheaterialle.

Pojalla oli asunto muutaman kilometrin päässä.

Hän tuli aina syömään äitinsä tekemää ruokaa.

Ruoka todellakin maistui,

joten hän ei mennyt kauas.

Tyypillinen italialaisperhe. Läheiset välit.

Olimme hyvin läheisiä.

Sunnuntai oli tärkeä. Hän auttoi minua unelmajoukkueeni kanssa.

Kun ruokailu on jo ohi, eikä Joey ilmestykään,

Pat soittaa pojan kännykkään.

Soitin numeroon useita kertoja. Ei vastausta.

Lopulta joku vastaa, mutta se ei ole Joey,

vaan yksi hänen parhaimpia ystäviään, Stephen Naso.

Stephenillä oli Joeyn puhelin.

He olivat menneet kaupunkiin, eikä hän ollut kuullut pojastani.

Niinpä menin Joeyn asunnolle. Hän ei ollut sielläkään.

Olomme alkoi olla levoton.

Hain Steveltä Joeyn puhelimen.

Ei ollut tavanomaista, että Joey ei ilmoitellut itsestään.

Joey Comunalen ystävätkin tiesivät asiassa olevan jotain poikkeavaa.

Joka viikonloppu Joey meni lapsuuskotiinsa.

Joey teki töitä isälleen.

Isä perehdytti häntä yrityksensä asioihin.

Hän toimi myyntialalla ja myi erilaisia turvalaitteita.

Hän oli luotettava. Ei ikinä vaikeuksissa. Hyvä poika.

Vanhemmat kehuvat aina lapsiaan.

Minuun teki suurimman vaikutuksen se,

miten paljon hänellä oli ystäviä.

Kukaan ei sanonut pahaa sanaa hänestä.

Sellainen on uskomaton piirre ihmisessä.

Joeyn puuttuminen aterialta huolestutti Patia.

Hän pyysi Stepheniä kertomaan edellisillasta.

Tämä kertoi ajaneensa Joeyn kanssa Stamfordista Manhattanille.

He tapasivat ystäviä yökerhossa,

Meatpacking District -alueella.

Meitä oli noin parisenkymmentä.

Olimme yökerhon tiloissa The Gilded Lilyssä.

Paikka on hyvin tyylikäs ja hieno.

Meillä on hauskaa.

Paljon ystäviä, hymy herkässä, naurua.

Se jäi mieleeni siitä illasta.

Aamuneljältä yökerho suljettiin.

Joey ystävineen lähti yöhön.

Siihen aikaan yöstä tuolla alueella meno on melkoista.

Satoja, ellei peräti tuhansia ihmisiä kuljeskelee ympäriinsä.

Se aiheuttaa yleensä melkoisesti hälinää.

Kaikki ovat lähdössä. Joey on vasemmalla puolellani.

Ryhmä tyttöjä seisoskelee oikealla puolellani.

He vilkuilevat suuntaamme. Joey vilkuilee takaisin.

Kiinnitämme huomiota toisiimme.

Sitten Stephen Nason tyttöystävä -

lähtee noutamaan autoa, jolla he tulivat.

Hän otti Stephenin puhelimen, koska oma ei ollut mukana.

Pian hän soitti Joeyn puhelimeen,

koska ei löytänyt heidän autoaan.

Joey antoi minulle puhelimensa. Lähden etsimään heitä.

Niin Joeyn puhelin päätyi minulle.

Ja samalla tiemme erkanivat.

Kun saavuin heidän luokseen,

Joey soittaa minulle erään ystävänsä puhelimella.

Joey kertoi heidän menevän jatkoille.

Hän sanoi noutavansa puhelimensa seuraavana päivänä.

Hänellä oli paljon seuraa,

joten en ajatellut asiaa sen enempää.

Me palasimme kotiin. Menin nukkumaan.

Joitain tunteja myöhemmin Naso heräsi puhelimen soitua useasti.

Joeyn puhelin soi useita kertoja.

Yksi soittajista oli Pat Comunale, joka tavoitteli poikaansa.

Joeyn ystävä, Max Branchinelli,

ei ollut lähtenyt kaupunkiin edellisenä iltana.

Myös hän heräsi sunnuntaina puhelimen soidessa useasti.

Minulta kysyttiin, oliko Joey kanssani.

"Ei. Joey oli ulkona teidän kanssanne."

Sitten puheluja ja kyselyjä alkoi tulla muiltakin.

Ajattelin, että jotain oli nyt pielessä.

Siinä vaiheessa aloimme etsiä häntä.

Ryhmäkeskustelu alkoi.

Kyselin perusjuttuja, kuka oli paikalla,

missä he olivat olleet. Kaikki alkoi siitä.

Menin Instagramiin.

Etsin kyseistä yökerhoa.

Eräästä kuvasta tunnistin yhden kaverin.

Hänellä oli seuranaan kolme tyttöä.

Minulla oli aavistus.

Tiedän, millaisista tytöistä Joey pitää.

Aavistelin jotain. Otin valokuvasta kuvakaappauksen.

Lähetin sen ryhmäkeskusteluumme.

"Ovatko nämä ne tytöt?"

Joku vastasi myöntävästi.

Lähetin viestin kuvassa olleelle kaverille.

Kyselin häneltä asioita. Hän antoi tyttöjen puhelinnumerot.

Otin heihin yhteyttä.

Kysyin, olivatko he Joeyn seurassa edellisenä iltana.

He sanoivat olleensa.

Tyttö kertoi, että he ottivat taksin -

Joeyn ja kahden muun klubilla tapaamansa miehen kanssa.

Nämä olivat Larry Dilione ja Max Gemma.

Heidät kaikki oli kutsuttu jatkoille Sutton Placeen,

varakkaalle alueelle Manhattanin itäpuolella.

THE GRAND SUTTON -RAKENNUS

Tyttö kertoi juhlien jatkuneen joitain tunteja.

Sitten Joey ja Larry saattoivat tytöt ulos taksikyytiä varten.

Tytöt poistuivat. Joey ja Larry saattoivat heidät ulos,

laittoivat Uberin kyytiin ja palasivat sisälle.

Kysyin, voisinko saada Larryn puhelinnumeron.

Tyttö antoi minulle sen.

Soitin Larrylle ja kerroin olevani Joeyn ystävä.

Kerroin, että etsimme tätä. Kysyin, tiesikö hän olinpaikkaa.

Larry vastasi, ettei hänellä ole tietoa siitä.

"Hän taisi lähteä Uberilla tyttöjen kanssa."

Larry puhuu Uberista. Joku valehtelee nyt minulle.

Joeyn ystävä, Max, kertoo Patille kaiken, mitä oli saanut selville.

Emme tienneet, oliko Joey jossain sairaalassa. Meillä ei ollut tietoa.

MAANANTAIAAMU 14. MARRASKUUTA 2016

Maanantaiaamuna, 24 tuntia siitä, kun Joey oli viimeksi nähty,

Pat ajaa Stamfordista Manhattanille, 17. poliisipiirin asemalle.

Hän oli levoton.

Hän kertoi, ettei ollut kuullut Joey-pojastaan.

Hän pyysi apuamme pojan olinpaikan paikallistamiseksi.

Häntä huolestutti, koska pojasta ei kuulunut.

Se oli hyvin epätavallista.

Pat kertoo poliisille Joeyn ystäviltä saamansa tiedot.

Sosiaalista mediaa hyödynnettiin hyvin.

He kaikki tunsivat toisensa.

Näin saatiin runsaasti tietoa -

Joeyn seurasta, minne he menivät.

Ehkä nuoret hengailivat yhdessä, kenties sammuivat.

Tai ehkä juhlinta oli liian rajua.

Katsomme, minne Joey meni ja rauhoitamme Patia.

Etsimme pojan käsiimme. Se on parasta, mitä voimme tehdä.

Henkilö oli kateissa. Se on jokapäiväistä New Yorkissa.

Poliisin perehtyessä asiaan,

huomataan Patin huolen olevan ehkä aiheellista.

Kun tapausta alettiin tutkia,

tilanne alkaa huolestuttaa,

kun saatiin vastauksia, jotka eivät täsmänneet faktoihin.

Tulossa...

Katselin videotallennetta. Kun kelaamme sitä eteenpäin,

näemme Joeyn ja Larryn olevan hississä ja poistuvan siitä.

He menevät ulos, kohti jalkakäytävää.

Katsellessani roskia totean, että ne pitää tuoda sisälle.

Kaikki pysähtyi. Roskapusseihin ei enää kajottu.

Jotain tapahtui.

26-vuotias Joey Comunale on ollut kateissa melkein kaksi vuorokautta.

Aavistelin pahaa, sillä tunsin Joeyn hyvin.

Hänellä ei ole tapana häipyä.

Tai tehdä mitään vastaavaa.

Emme pahemmin nukkuneet.

Joey asui Stamfordissa,

vain viiden minuutin päässä vanhempiensa talosta.

Kävimme paljon urheilutapahtumissa.

Se oli meidän yhteistä aikaamme.

Paljon pelejä. Rangers, Giants, Yankees.

Se oli meidän yhteistä aikaamme.

Hän oli paras ystäväni.

Mutta myös hänen ystävänsä sanoivat samaa.

Kuvailisin Joeyn olleen kuin magneetti.

Jostain syystä hän veti ihmisiä puoleensa.

Joey oli kuin hiljainen tappaja, todella hauska,

mutta samalla ujo, jos häntä ei tuntenut.

Mutta hän oli aina valmiina kaikkeen.

Todella rento ja hurjan hauska.

Poliisin alkaessa tutkia asiaa,

Joeyn ystävät ja perhe keräävät kaiken mahdollisen tiedon.

Minä ja ystäväni käytimme koko päivän,

aamusta iltaan, etsien ympäri New Yorkia.