The Resistance Banker (Bankier van het Verzet)

PERUSTUU TOSITAPAHTUMIIN

-Syytetäänkö minua jostakin? -Ei vielä.

-Tiedämme miksi olemme täällä. -Haluamme vastauksia.

Rahat, herra Van Hall. Paljonko rahaa tarkalleen oli.

Miten rahat päätyivät teille.

Ja missä ne ovat nyt.

Ette siis tiedä mitään.

Aloittakaa alusta.

Se lähti veljestäni.

Kaikki alkoi Wallysta.

-Isä, näinkö? -Olet kuin vuorikauris.

Hyvä. Nyt jalka tuonne.

Kaikki hyvin. Vedä itsesi tuolle oksalle. Hyvä.

Ei sille laholle oksalle. Hyvä, jatka ylös.

Hienoa! Nyt olet puun valtias.

Täälläkös te olettekin.

Katso kuinka korkealle uskalsimme. Attie on latvassa asti.

Hienoa. Mutta vieraat odottavat.

Tiedän. Tulemme pian.

Toinen jalka siihen. Älä pelkää.

Tule vain, Attie. Jalka alas. Tähän.

Kaipasin vähän raitista ilmaa.

-Hei, lapset. -Hei, Jaap-setä.

-Hauska nähdä taas. -Nyt isä tuli.

-Van Hall. -Henri.

-Onnittelut. -Kiitos. 25, hyvä ikä.

-Niinpä niin. Onko tuossa harmaata? -Ei, se on tämä valo.

Wally, mitä tuumit Rost van Tonningenista? -Meidän pitää tehdä jotain. -Emme voi tehdä mitään.

Se natsi panee meidät maksamaan oman miehityksemme.

-Mitä jos hän alkaa painaa rahaa? -Inflaatio?

Huolestuttaa se meitäkin.

Siksi olenkin iloinen, kun...

AMSTERDAM VALTIONPANKKI

...tästä päivästä lähtien minä johdan De Nederlandsche Bankia.

Tämä on Euroopan historian suurimpia mullistuksia.

Kapitalistinen demokratia on vuotanut kuiviin.

Eikä se ole kansallissosialistien näkemys vaan fakta.

Valtionpankkina meillä ei ole varaa poliittisiin mielenilmauksiin.

Olemme olemassa kansaa varten.

Se vaatii yhteistyötä samanrotuisten kansojen kesken.

-En kuuntele tätä. -Hiljaa.

Toiveeni on, että valtionpankin henkilökunta -

toimii esimerkkinä kansallemme.

Jokainen isänmaanystävä haluaa pitää kansan tyytyväisenä.

Sitten iltapalalle.

Ei niillä korteilla parempaa herunut.

Menetkö tänään veneelle?

Jos menen, tarvitsen reippaat apulaiset.

Hoida peräsin, Attie.

Tähystä muiden veneiden varalta.

Jos näet jotain, varoita meitä.

Näetkö tuon myllyn tuolla? Pidä suunta siinä.

Hienoa. Vedä oikein kunnolla.

Anna kaartaa hieman.

Ensi kerralla päästä keulapurje kerralla. Luovi rauhassa.

Pikku merirosvo.

Eikö sinun pappasi ollut merirosvo?

Ei minun pappani, mutta sinun isoisoisoisoisäsi veli Adriaan oli.

-Niinkö? -Niin.

Ja hänen veljensä Maurits soti Preussin kuningasta vastaan.

-Preussin? -Saksan.

-Hän soti Van Tuylin joukoissa. -Kuka Van Tuyl oli?

Mies, joka vihasi saksalaisia.

-Olisin mieluusti merirosvo. -Miksi sitten olet pankissa?

Tarkistitko tämän?

Rouva Van Veen?

-Eikö Meijerin pitänyt tulla 13.30? -En tavoita häntä.

Epätavallista.

Haloo! Meijer?

Wally täällä.

Isaak? Haloo!

Herra Van Hall?

Haluaisin keskustella kanssanne.

-Anteeksi. Kuka olette? -Turha huolestua.

En olisi lähestynyt näin kohteliaasti, jos aikeeni olisivat pahat.

Olen pahoillani, en voi...

Pian sama käy kaikkialla.

Herra Van Hall, eikö teidänkin mielestänne olisi jo aika panna hanttiin?

-Kauanko seilasitte Flandrialla? -Pari vuotta.

Etelä-Amerikassa enimmäkseen. Brasiliassa.

-Saanko kysyä miksi lopetitte? -Saanko kysyä kuka olette?

Van den Berg. Kuninkaallisen laivaston upseeri.

Nykyään vastarintaliikkeen mies.

Van den Berg ei ole oikea nimi.

-Silmäni. -Anteeksi?

Lopetin silmieni vuoksi. Olin likinäköinen.

Mitä haluatte minusta? Mitä tiedätte Merimieskassasta?

Tukikassa sodan alkamisen aikana merellä olleiden perheille.

18 000 miestä.

Juuri kukaan ei ole palannut. Purjehtivat pakolaishallituksemme lukuun.

Alkuun kauppalaivasto maksoi heidän palkkansa.

Sitten saksalaiset kielsivät sen.

Keräätte lahjoituksia kassaan.

Tulin pyytämään paljon enemmän, herra Van Hall.

Kysyn teiltä olisitteko valmis hoitamaan tehtävää...

...Amsterdamin alueella.

Minä? Miksi minä?

Teidän nimellänne...

...ja maineellanne.

Toivoin myös, että asia olisi teille tärkeä.

Vaaratontahan se ei ole.

Ymmärrän kyllä, jos kieltäydytte. Teillä on perhettäkin.

En halua.

En tietenkään.

Mutta sinun on tehtävä se.

Maanalainen pankki? Oletko seonnut?

-Kuulitko Meijerin perheestä? -Kuulin.

Tilly soitti Emmylle. Kamala juttu.

Löysin tämän heidän kotoaan.

Jaettu Zaandamin juutalaisperheille.

"Ohjeet Zaandamin evakuoinnista.

Jättäkää kotinne avain poliisille. Mukaan vain kantamuksellinen tavaraa."

"Irtisanokaa vuokrasopimuksenne. Katkaiskaa kaasu, vesi ja sähkö."

-Eivät he palaa. -Kassasi ei auttaisi noita perheitä.

Meidän on tehtävä jotain. Meillä on suhteita.

Voimme toimia yhtä järjestäytyneesti kuin saksalaiset.

Lainataan myötämielisiltä pankkiireilta.

-Hallitusko maksaa sodan jälkeen? -Nimenomaan.

Olisi oltava kirjanpito. Kuka sellaiseen lähtisi?

Kaikki nimet saksalaisten löydettäviksi?

Mikä tämä on?

-Arvoton. -Tsaarin ajalta. Täydellinen.

Kaivamme rahat jostain.

Merimieskassalle lainaavat saavat yhden osakkeen.

Täysin arvoton.

1 000 guldenin osakkeen.

Kirjoitamme sarjanumeron ylös ja sen perään esimerkiksi "x50".

Sodan jälkeen haltija voi näyttää lainanneensa 50 000.

Saksalaiset pitävät sitä arvottomana.

Tai tyhjänpäiväisenä numerojonona.

-Hieno suunnitelma. -Eikä riskiä.

Miksi vastustat?

-Emmy ja lapset. -On minullakin perhe.

-Mieti sitä sitten. -En muuta mietikään.

En voi suostua.

Olemme pankkiireita, Wally, emme vastarintamiehiä.

Wally.

Emme nähneet kahteen kuukauteen. Hyvin epätavallista.

Tiesin, että hän jatkaisi ilman minua.

Yritin olla huolehtimatta.

Mutta kaipasin häntä.

-Herra Van Hall. Painaako työtaakka? -Lounastauko.

Niin, tietenkin. Halusin vain varoittaa.

Poistan 500 ja 1 000 guldenin setelit kierrosta ensi viikolla.

-Jaa. Miksi? -Nujertaakseni mustan pörssin kaupat.

Aina on ihmisiä, jotka yrittävät hyötyä vaikeista ajoista.

Suuria seteleitä vaihdetaan vero-osastolla kahden viikon ajan.

-Jos teille sopii. -Totta kai.

Sähke lähtee vasta maanantaina, mutta me pankkiirit pidämme yhtä.

Arvostan elettänne.

Ehkä voitte tehdä vastapalveluksen.

Jos kuulette jonkun pyrkivän eroon suuresta määrästä tonnin seteleitä...

Ilmoitan välittömästi.

Hienoa.

Herra Van Hall, veljeänne ei saa häiritä.

Herra Van Hall.

Ei hätää, rouva Van Veen.

Jaap. Hän siis sai sinut mukaan.

Mitä tarkoitat? Hankin uuden puvun.

Toteutit suunnitelmasi.

Kolmessa kuukaudessa 500 000.

-Puoli miljoonaa? -Jaap auttaa jakelussa.

En pysty tähän yksin.

Antakaa olla.

Rost van Tonningen julisti suuret setelit mitättömiksi.

-Ei voi olla totta. -Miksi?

-Kiusatakseen mustaa pörssiä. -Ja vastarintaliikettä.

Paljonko teillä on jäljellä?

-200 000. -Vaihtoaikaa on kaksi viikkoa.

Sinun pitää pyytää ystäviä ja tuttavia apuun.

En pysty siihen yksin.

-Ei. Tulin vain varoittamaan, Wally. -Isoin työ on jo tehty.

Raha on jo kerätty. Sinulla on isompi verkostokin.

Muuten tämä on arvotonta paperia.

De Vroedt lähtee mukaan.

Beers. Van Manen.

Elckenbout.

Beers on siinä ja siinä. En kysyisi häntä.

-Henri ter Meulen? -Henri, hyvä ajatus.

Miksi tällainen kiire?

-Montako tonnin seteliä ottaisit? -Ehkä tusinan.

-40. -Enintään kahdeksan.

Olen pahoillani. Oma kassakaappikin on niitä täynnä.

En pelkää sakuja vaan verokarhua.

Lupaatko, että raha menee merimieskassaan?

Sitten en kysele enempiä.

Kiitos avusta.

Ja siinä, 50.

-Siinä kaikki. -Kiitos.

Kyllä.

-Hoidatko kirjanpidon? -Miksi minä? -Pitää lainata lisää. -Lisääkö?

Pystymme vaihtamaan paljon enemmän kuin 200 000.

Melkein 600 000 enemmän kuin viimeksi.

Ja pieninä seteleinä.

-Pitäisi kiittää Rost van Tonningenia. -Annahan olla.

-Tämä on vasta alkua, Gijs. -Autoin vain tämän kerran.

Emme voi lopettaa nyt. Tämä ei riitä.

Kuka takaa näiden takaisinmaksun?

-Oletko yhteyksissä Lontooseen? -Myöhemmin. Nauti nyt tästä.

-Hei... -Niinpä.