The first 165 lines.
POHJOIS-MAINEN METSÄT PEITTÄVÄT YLI 12 OOO NELIÖKILOMETRIÄ.
KAUPUNKEJA TAI TEITÄ EI OLE.
TARKASTUSASEMAT VALVOVAT KAIKKIA KULKIJOITA.
RAJOJEN SISÄLLÄ SIJAITSEE ALLAGASH.
Kal? Jimmy täällä.
-En kai soita liian myöhään. -Ei hätää, Jim.
Sanoit, että pojallasi on lupa kaataa peuroja.
Niin on, mutta hän ei ole kaatanut yhtään.
Minulla ei ole lupaa, mutta kaadoin tänään peuran.
Lähetä Benji tänne, niin hän voi ottaa peuran minulta.
Kuulostaa hyvältä. Liha tulee tarpeeseen.
Muistatko, missä kalastimme keväisin Saint Johninjoella?
Muistan kyllä. Pääsemme sinne aamukahdeksaksi.
Hyvä. Nähdään aamulla. Öitä.
Nähdään aamulla.
Hemmetti!
Vointeja. Oli kiva nähdä.
-Hei, Jimmy. -Mitä kuuluu, Billy?
-Aiotko kirjautua ulos? -Jep.
Anteeksi odotus. En voinut vain jättää kaikkea.
Muistatko minä päivänä tulit?
Taisi olla kolme neljää päivää sitten.
Olisiko se kymmenes tai yhdestoista päivä?
Tässä se on. Paulie merkkasi sinut kymmenes päivä.
Aivan.
-Toimiiko kärry kunnolla? -Ajokilometrejä on jo 150 000.
Hieno homma. Miten sen mökin kävi, jota harkitsit?
Siitä ei tullut mitään. Oli miten oli. Auto on nyt kotini.
-Olen villi ja vapaa. -Kukaan ei sido sinua.
Olet totta vie oikeassa.
Mitä aiot tehdä? Lähdetkö kotiin Portlandiin?
En. Vietän yön kaupungissa.
Tulen takaisin vielä viikoksi. Haluan yhä kaataa hirvaan.
Kuulostaa fiksulta. Pidä huoli itsestäsi, Jim.
Onko Pinkhamin Roadin vaurioitunutta osuutta vielä avattu?
On, pari viikkoa sitten, mutta asemalla ei ole ketään.
Maja piti remontoida tai jotain.
Joten ajele sielläpäin varovasti. Kukaan ei löytäisi sinua.
Olen varovainen. Kiitos tiedosta.
-Voi hyvin. -Ole varovainen.
Joko söit, Reed? Saako olla lisää kahvia?
Kyllä kiitos.
Luitko eilisestä kasinoryöstöstä? Ihmisiä ammuttiin.
-Ihan hirveää. -Sellaista on maailmanmeno nykyään.
Älä muuta virka. Jäätkö pitkäksi aikaa?
Ehkä vielä viikoksi. Haluan ampua hirvaan.
Miehen ystävä ampui peuran hiljattain. Niitä riittää. On tarpeeksi kylmä.
Toivottavasti sää jatkuu.
-Pitelen peukkuja sinulle. -Kiitos vain.
Ja McGovern pelastaa, kun on kolme sekuntia jäljellä!
Kauden viimeisessä ottelussa pelaa Maine Black Bears!
He voittavat 6-0!
Moi.
Hei, Debbie.
Anteeksi eilinen kohtaukseni. Se ei ollut ammattimaista.
Ei mitään hätää.
Onko kaikki hyvin?
Tyttäreni on sairastellut viime aikoina.
Miehenkin kanssa on ollut kränää.
On se vain outoa.
Mikään ei ole mennyt niin kuin odotin.
Harvoin menee.
Kenelläkään.
Ehkä olet oikeassa.
Joskus sanon itselleni, että tänään häivyn täältä.
Voin nähdä miten lähden. Kuvittelen kaiken mielessäni.
Mutta päivän päättyessä...
Olen yhä täällä.
-Uskomatonta, että kerroin tuon. -Ei se mitään.
Ymmärrän kyllä.
Paremmin kuin arvaatkaan.
Muistutat tytärtäni.
Hän oli samanlainen kuin sinä.
Oliko?
Oli.
Debbie!
Täytyy hoitaa tuo.
ISÄÄ EPÄILLÄÄN RATTIJUOPOKSI OMA TYTÄR KUOLI KOLARISSA
Sitä on vaikea kuvailla. Ihan kuin minua syötäisiin sisältäpäin.
Ja vain viina voisi parantaa.
Osittain se juontuu ajoista ulkomailla.
Siitä, mitä näin ja tein asevoimissa.
Puran kaiken vaimoon ja lapsiin.
Rakastan heitä valtavasti ja joka päivä haluan jättää heidät.
Jotten kiusaisi heitä enää.
Käännyin Jumalan puoleen.
Käyn kirkossa ja rukoilen Herralta anteeksiantoa.
Mutta en löydä Herraa.
En vain löydä.
-Sanoit olleesi asevoimissa. -Kyllä. Kävin kaksi kertaa aavikolla.
Kolmas jalkaväkirykmentti.
En minä. Merijalkaväen 21.
-Jim Reed. -George Theobold.
Vahvaa tekstiä.
Tuttu juttu.
Olin samassa jamassa.
Se on rankkaa.
Pikku tyttöni on joutunut sairaalaan monta kertaa.
En tiedä, miten auttaisin häntä.
Lääkärit vain höpisevät.
En millään saa asioitani kuntoon.
He eivät pärjää ilman minua.
-Oletko naimisissa? -Olin.
-Onko lapsia? -On.
Osaatko sanoa, mitä pitäisi tehdä?
En. Tytär on poissa.
Poika ei ole puhunut minulle yli vuoteen.
En ole vielä siinä pisteessä. Olisiko neuvoja?
Tuskin olisin tässä, jos minulla olisi hyviä neuvoja.
Niinpä kai.
Ota päivä kerrallaan. Ei tässä muutakaan voi.
Niin.
Kyytini saapui. Täytyy mennä.
Nähdään.
Hei, Reed.
Terve, Debbie.
Ota Ella, Jeff. Menkää syömään autoon. Tulen kohta.
Oliko pitkä yö?
Näin autosi eilen illalla Wheelersin ulkopuolella.
En halua urkkia yksityiselämääsi.
Muistaakseni sanoit, että olet raitis.
Olen ollut jo kauan. En retkahtanut.
Tiedän. Näen sen.
Mutta läheltä liippasi. On tullut nähtyä samaa.
Kaupungissa on useita hyviä ryhmiä.
Tiedän.
Täytyy mennä, ennen kuin lapset listivät toisensa.
-Voihan hyvin. -Samoin.
Debbie.
Kiitos.
Helkkari!
Herraisä!
Varjele!
Ei!
Herraisä!
Miksi ihmeessä olet täällä?
Olet kuoleman oma.
Mitä se tarkoittaa?
Ei!
Jessus!
Varjele...
Mitä helvettiä?
Hyvää iltaa.
Hyvää iltaa.
Anteeksi.
En huomannut sinua. Luulin, että olit nukkumassa.
Jätin tietoni laatikkoon. Unohdin pari juttua kaupunkiin.
Mitä turhia. Maistuisiko kahvi?
Kahviko?
Ei kiitos. Minulla on aika kiire.
Keskellä yötäkö? Älä viitsi. Tule sisälle.
Minä vaadin.
Hyvä on. Mikäs siinä?
Saako olla tilkka?
Ei maistu, kiitos.
Oma on valintasi.
Yövuorot täällä ovat mahtavia. Ei turhaa paskaa.
Minulla oli koira, jonka tapasin ottaa mukaan tänne.
Mutta vaimo vaati, että koira jää kotiin hänen luokseen.
Anteeksi. Vaimo taitaa määrätä.
Kävi kai huono mäihä. Kai tajuat?
-Lisään lämpöä, jos palelet. -Ei tarvitse.
Mitä?
Onko takissasi verta?
Se näyttää tuoreelta.
No comments yet. Be the first to leave one.