1923

Odottakaa! Odottakaa.

Joudutte helvettiin, jos teette tämän.

Viekää minut seriffille hirtettäväksi.

Saatte oikeutta sulkematta taivaan portteja.

Mitä sinä taivaasta tiedät?

Väkivalta on aina vainonnut tätä sukua.

Se seurasi meitä Skotlannin ylämailta ja Dublinin slummeista.

Se tuhosi meitä irlantilaisilla ruumisarkkulaivoilla -

ja jätti meidät New Jerseyn rannoille.

Se hävitti meitä Shilohin ja Antietamin taistelukentillä.

Ja se seurasi meitä tänne.

Se väijyi mäntyjen alla ja joissa.

Ja ellei se seuraa meitä, me otamme sen kiinni.

Me etsimme sitä.

Jep.

Onko se tuo? -Sitä me jäljitimme.

Se on se.

Isäni sai kolme lasta.

Vain yksi eläisi nähdäkseen omien lastensa kasvavan.

Vain yksi kantaisi suvun kohtaloa lama-ajan halki -

ja muun helvetin, jota 1900-luku sylki heidän tielleen.

Isäni kuoltua äitini kirjoitti isäni veljelle ja aneli tätä perheineen -

tähän villiin maahan pelastamaan perheemme.

Meidän pitäisi siirtää niitä. -Minne?

Vuotta myöhemmin hän löysi äitini jäätyneenä lumikinoksesta -

kaksi poikaansa nälkiintyneinä ja tuskin puhumaan pystyvinä.

Hän kasvatti pojat kuin omansa. Hän otti isäni unelman -

ja muutti sen imperiumiksi.

Sitten imperiumi romahti.

KIELTOLAKI MONTANAAN

Kieltolaki nyt! Älkää menkö sinne juomaan paholaisen juomaa.

Kieltolaki nyt!

Sulkekaa synninpesä. -Kyltissä lukee "maitobaari".

Ilotalon kyljessä lukee "tanssisali". -Ei kai?

Astukaa sisään ja vaimonne saa kuulla asiasta, lainvalvoja!

Ei ole satanut tultuani.

Sataa vain heinäsirkkoja.

Juurioluttako? -Taidan ottaa colan.

Entä jos haluan juurioluen? Oikean juurioluen?

Sitten ehdotan, että menkää apteekkiin.

Otan sitten teiltä. -Lammaspaimenet ovat vihoissaan.

Saavat syyttää itseään.

Eivät he voi paimentaa lampaita muiden mailla.

Hyvä, etteivät tappaneet paimeniakin.

Keksi pehmeämpi tapa sanoa tuo kaupungintalolla, Jake.

Montako apulaisseriffiä on? -Ei tarpeeksi.

300 niistä peijakkaista katselee nyrkkeilyä tuolla. Ja ottavat oppia.

Minua eivät huoleta nyrkit, vaan luodit.

Öykkäreitä. Valittavat rikkomiensa sääntöjen seurauksista.

Lähdetään.

Hoidetaan se homma.

Mennään, miehet.

Pois tieltä!

He tappoivat lampaamme, helvetti.

Jättivät mätänemään ne metsään. Mitä te olette tehneet? Ette mitään.

Emme tiedä, kuka sen teki.

Kaikki sen tietävät. Nuo helvetin irkut tuolla.

Tule sanomaan se päin naamaa, skotti. -Sika!

Tämähän sujuu hyvin.

Istukaa! Muuten vietätte yön häkissä.

Ansaitsen vastauksen. Tiedätte, kuka murhasi lampaat -

koska tiedätte, kuka vuokraa maata, missä ne olivat.

Myönnätte siis olleenne jonkun toisen mailla?

Lampaat vaeltavat. Eivät tiedä, missä yhden maa loppuu ja toisen alkaa.

Miksi vuokrata maata? Lampaat syövät kaiken.

Karjalle ei jää syötävää.

Tapoitte oikeastaan hänenkin karjansa. Sen kesti kauemmin kuolla.

Laaksossa ei voi laiduntaa ennen kuin sataa.

Meillä on vain vuorten ruoho. Jos lampaita on liikaa, myykää ne.

Myykää? Kenelle?

Sota on ohi, ei ole ostajia. -Kaikki ovat samassa veneessä.

Pitää tehdä yhteistyötä tai se vene palaa Isoon-Britanniaan.

Taistelemme kaikki yhdessä täällä jokaisesta ruohonkorresta.

Teillä on kokonainen vuorijono.

Teillä on maa, teillä on sopimus, teillä on kaikkea.

Minulla on se, mistä sukuni taisteli. Haluatteko taistella siitä?

Sitä minäkin. Jos olisitte halunnut lisää maata -

olisitte vuokrannut enemmän.

Eikö tavoitteena ollut rauhoittelu? -Sinun tavoitteenasi.

Minun tavoitteena on välttää aluesota.

Lammaspaimenet odottavat ulkona.

Mitä haluat tehdä, Banner? Tapella kadulla, vai?

Lampaatkin ovat karjaa. Minäkin olen jäsen, ihan kuin karjanomistajat.

Jäsenyys ei tarkoita sääntöjen sivuuttamista.

Laidunsit kaiken ruohosi ja veit lauman toisen maalle.

Heinäsirkat söivät ruohoni. -Ne söivät kaikkien ruohon.

Kaikki kärsivät. Aja lauma ylemmäs. -Karhut tappavat ne siellä.

Mitä voin sanoa, Banner? Sellaista maatilan elämä on.

Neljä ei voita kahtatoista, Jacob. -En mieti muita yhtätoista.

Vain sinua. -Creighton! Helvetti!

Tällaista en suvaitse täällä. Hän on valtion miehiä.

Jos uhkaat häntä vielä, nukut betonilla kuukauden. Ymmärrätkö?

Jos varastaa ruohon, se on kuin varastaisi härät.

Jos laidunnat vielä muiden mailla, otan koko laumasi.

Ja minä olen sanani mittainen mies.

Ruohon varastaminenko?

Ihminen ei omista ruohoa. Vuoret omistavat ruohon.

Jumala omistaa ruohon. Ja sinä et ole Jumala, Jacob Dutton!

Sinä et ole Jumala!

Entä jos karja menisi hänen maalleen?

Hän ampuisi ne ja lähettäisi omistajalle laskun luodista.

MONTANAN KARJAYHDISTYS

McLoud vei hevosensa Crazyvuorille.

Ei ole ruohonkorttakaan täältä Miles Cityyn.

Eivät mene kaupaksi näillä hinnoilla.

Miten sodan päättyminen saattoi sotkea markkinat?

Sotilaathan tulivat kotiin. Eivätkö syö täällä, vaan ulkomailla?

Syövät omia lihojaan, eivät osta meiltä.

Laidunnetaan uudistiloja. Pankki omistaa ne nyt, eikä välitä.

Pankki tuskin huomaisi. -Pankki tietää aina.

Minulla on maata. Se on korkealla.

Karhut ja sudet piinaisivat meitä, joten pitää vahtia koko kesä.

Kootaan laumat yhteen, ajetaan ne sinne ja ollaan siellä syksyyn.

Tiedätkö, montako karjapaimenta se vaatisi kesäksi?

Tiedän sen. -Karjapaimenia on vähän.

Ilman ruokaa pian on vähän karjaa.

Miten ruokimme niitä talven? -Selvitään ensin kesästä.

En ota vuokraa, kunhan hankitte yhdessä heinää.

Oregonissa ei ole heinäsirkkoja, toistaiseksi.

Puolet omistani ei selviäisi matkasta.

Ajetaan hitaasti, annetaan syödä joen varrella.

Ajetaan ne ylös puiston viertä.

Ilman helppoja vuosia en tuhlaisi aikaani koviin.

Olen ollut täällä vuodesta 1894, Clive.

En muista helppoa vuotta. Muistatko sinä? Et.

Jatka vain.

Ei tämä ole rodeo. Ohjaa sitä. Vasemmalle.

Älä tapata häntä viikko ennen häitä. -Varoitin tuosta.

Siksi hän varmaan valitsi sen.

On myöhä. -Ovat ratsastaneet pimeässä ennenkin.

Olen silti huolissani. -Voimme mennä heitä vastaan.

Kiitos, Zane. -Kunhan on valmista varsan kanssa.

Hän ei voi lopettaa juuri nyt.

En ikinä ymmärrä, miksi vaara kiehtoo miehiä.

Se riittää päivältä, Jack. Satuloi hevonen, etsimme isäsi.

Onko hän eksynyt? Miksi muuten lähdemme etsimään häntä?

Koska pyysin. Ja pyydän, että pidät varasi.

Kipsi häissä ei ilahduta ketään, vähiten morsianta.

Luoja ei luonut hevosta, joka heittäisi minut selästään.

Ei hätää, täti, viikon päästä tämän päältä voi poimia omenoita.

Pysyttelen kärryissäni, kiitos.

Hyvää työtä tänään, Jack.

Nimeä saippuan ainesosat. Luettele ne.

Öljyä, lipeää ja vettä.

Millaista öljyä? -Millaista vain.

Haluan vastaukset ilman nenäkkyyttä. Kysyn taas, millaista öljyä?

Voi käyttää kasviöljyä tai talia.

Miten talia saa? -Sulatetaan eläinrasvaa keittämällä.

Mitä lipeä on?

Se...

Sitä saa tuhkasta. -Mitä saa tuhkasta?

Alkaliinista. -Alkalista. Miten sitä saadaan?

Miten? -Minä en tiedä.

Mikset? Se oli eilisellä tunnilla.

Minä en muista. -Varmasti muistat!

Minä en muista!

Et puhut tuota jumalatonta saastaa luokassani!

Mikähän syöksi hänet kimppuunne, sisar Mary?

Ei aavistustakaan, isä.

Tämä on villieläin.

Näytä minulla kätesi, lapsi.

Tätä pitää piiskata kuin muulia saadakseen vastauksen -

jonka muu luokka on jo antanut.

Mihin kysymykseen et osannut vastata?

Hän kysyi minusta ja vastasin "alkaliini" "alkalin" sijaan.

Olkaa hyvä ja astukaa eteenpäin, sisar Mary.

Pankaa kätenne pöydälle.

Lausukaa 1. Korinttilaiskirjeen luku 13, jae 1.

"Vaikka minä puhuisin ihmisten..."

Jatkakaa.

"...ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta..."

Sanokaa se jae, sisar.

"...olisin minä vain helisevä vaski tai kulkunen... kilisevä kulkunen."

"Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja..."

Nopeampaa. -"...vaikka olisi kaikki usko..."

Nopeampaa! -"...voisin siirtää vuoria..."

"...mutta minulla ei olisi..." -Nopeampaa!

"...ei olisi rakkautta..." -Seis, seis, seis...

Olkaa kiltti, isä. -Katsokaa tuota, sisar Mary.

Piiskaatte lasta, mutta hän anelee armoa teille.

Hänen pitäisi ehkä olla opettaja, eikö?

Ymmärrän halua lyödä sisarta, joka ei koe myötätuntoa.

Mutta...

Jos teet sen, niin kaikki tekevät sen.

Tunnen myötätuntoa, lapseni. Ihan totta.

Pane kätesi hyllyjä vasten.

Tunnen myötätuntoa -

mutta en anna armoa.

Poistakaa pyyhkeet, taitelkaa ne ja pankaa ne ammeen vierelle.

Nouskaa ammeeseen.

Ottakaa saippua ja hangatkaa sitä pesulappuunne.

Aloittakaa niskasta.

Hangatkaa kainaloista.

Sitten vatsa.

Ja sitten yksityisalueet.

Ja lopuksi jalat.

Hangatkaa, kunnes käsken lopettamaan.

Lopettakaa.

Asettakaa pesulappu pesualtaan viereen.

Ottakaa pyyhkeenne.