The first 200 lines.
Lääkärini tri Edwards-
kertoi minulle kaiken tietämäni isoisän sairaudesta.
Isoisällä on Alzheimerin tauti.
Sitä sairastavat unohtavat paljon.
Unohdan joskus läksyni tai hampaiden pesun,
mutta isoisällä se on erilaista.
Hän unohtaa lähes kaiken.
Vanhempani haluavat hänet hoitokotiin,
mutta se muuttaisi kaiken pahemmaksi.
Vien hänet sen vuoksi Venetsiaan, jotta hänelle tulisi parempi olo.
Hän muistaa paljon Venetsiasta,
vaikka siitä on ikuisuus,
kun hän ja isoäiti olivat siellä häämatkallaan.
Hei, äiti ja isä.
Meillä on ukin kanssa tosi hauskaa.
Otin inhalaattorin mukaan, älkää huoliko.
Syömme juuri aamupalaa junassa.
Ukki, haluatko sanoa jotain?
- Kenelle? - Isälle ja äidille.
Haloo?
Meillä on tosi hauskaa.
Ei siellä ollut ketään. Hitot heistä.
Niin. Hitot heistä. Nähdään huomenna.
Tai ehkä ylihuomenna.
- Rakastan teitä. - Heippa!
Heippa!
Minne sinä menet?
Vessaan.
Selvä.
Hitto, ukki!
ISÄ
Ukki!
Siinä me olemme. Isoisä Amadeus ja minä.
Luulen ymmärtäväni, miksi ukki on sellainen.
Isä ja äiti miettivät koko ajan-
töitä, uutta kotia ja minua-
tai käyvät menneitä läpi uudelleen ja uudelleen.
Joskus on parasta keskittyä siihen, mitä tapahtuu juuri nyt.
Kaikki alkoi, kun isoäiti kuoli.
Margaret oli pienen yhteisömme lumoavimpia naisia.
Polttavatkohan he hänet?
Kenet?
Mummosi, höpsö.
Oletteko hulluja? Ei varmasti.
Sitten madot syövät hänet.
Mummo on arkussa.
Ne voivat järsiä arkun läpi-
terävillä madon hampaillaan.
Niin.
Puhutaanko jostain muusta?
Millainen Englanti on? Saitko uusia kavereita?
En oikeastaan.
Tapasitko kuningattaren?
Tapasin.
Hän lähetti terveisiä.
Margaretin poismeno jättää aukon sydämiimme.
Mutta kun ihminen elää muistoissamme,
hän ei koskaan unohdu.
Amadeus sanoo muutaman sanan.
Kiitos.
Maggie oli ihana ihminen.
Hänellä oli suuri sydän.
Ja rinnat.
Suuret, kauniit rinnat.
Hän nauroi aina typerille vitseilleni.
Loppuun saakka.
Mistä täistä saadaan maitoa?
Ryntäistä.
Söin aina hänen omenapiirakkaansa.
Sitä,
jossa oli kanelia ja kermaa.
Hän ei tehnyt sitä vuosiin.
Tiedän.
En ikinä pitänyt siitä.
Söin sitä silti, kun hän teki sitä.
Koska ihmiset ovat orjia.
Tapojensa orjia.
Olisin pitänyt jostain erilaisesta.
Ehkä hedelmäkakusta. Ei.
En pidä hedelmäkakusta.
Ehkä pekaanipiirakasta?
Tai miksi niitä kutsutaan...
Tuulihatuista.
Parhaat tuulihatut saa...
Siitä risteyksestä...
Siinä uudessa talossa...
He tekivät sille...
He pistivät sen kasaan...
En...
He... Antaa jumalauta olla.
Antaa jumalauta olla.
Mutta nyt pala sitä piirakkaa maistuisi.
Rakas Elizabethini.
Elizabeth?
Hänen äitinsä.
Nick, toivottavasti löydät joskus naisen,
joka on sinulle yhtä hyvä kuin äitisi minulle.
Mitä minä teen ilman sinua?
Arrivederci, rakkaani.
Arrivederci.
Mummo.
Hautajaisten jälkeen-
isä kysyi isoisältä, haluaisiko hän muuttaa luoksemme Englantiin.
Mutta hän ei halunnut.
Hän ei halunnut jättää isoäitiä yksin.
Niinpä palasimme Englantiin ilman häntä.
Kolme kuukautta myöhemmin-
isoisä soitti-
ja kertoi, ettei hän muistanut enää reittiä hautausmaalle.
ELÄINLÄÄKÄRI AMADEUS NICHOLAS ROSS
Tildy!
Pikku principessani!
Minä otan tuon.
Hänet olen nähnyt aiemminkin.
Tulkaa sisään.
Istu tähän.
Selvä.
- Haluatko keksin? - Toki.
Tulitteko bussilla?
Emme. Asumme Englannissa, muistatko?
Tiedän sen!
Ukki...
Miksi maitopullo on kirjahyllyssä?
Tiskikoneessa ei ole tilaa.
Margaret! Maggie! Poikasi on täällä!
Isä.
Äiti ei ole täällä.
Tiedän.
Tietenkin.
Se on vain tapa.
Etsitkö jotain?
Missä Roberta on?
- Roberta? - Kodinhoitajasi.
Annoin hänelle potkut.
Mitä?
Miksi?
Hän varasteli.
Mitä hän otti?
Siskosi koruja.
Isä, minulla ei ole siskoa.
Mutta halusit aina sellaisen, vai mitä?
Puhutko näistä koruista?
Kaikki ovat tallella.
Mukavaa, että hän palautti ne.
Kahvia?
Eikö noiden pitäisi olla lukkojen takana?
Jos neukut tulevat,
aseen ei pidä olla lukkojen takana.
Tuo ei ole oikea ase.
Katso tätä.
Onko sinulla maitoa?
Selvä. Mustana siis.
Hitsit.
Isä!
Oletko tullut hulluksi?
Anna se!
Oletko aivan sekaisin?
Mistä sait tämän?
En ainakaan ruokakaupasta.
Kulta, oletko kunnossa?
- Olen. - Voi hitsi.
Minulla on ajatus.
Mitä jos tulisit luoksemme asumaan joksikin aikaa?
Joo!
Vain, jos sinulla on minulle jotain tekemistä.
Siellä on paljon tehtävää.
Eikö niin?
Ukki voi auttaa puutarhan hoidossa.
Haluamme sinut kotiin.
Mutta tarvitsen...
Tarvitsen joitakin...
- Näistä. - Niin.
Tämän.
Voit ottaa mukaasi mitä haluat.
Järjestän tavarakontin tai jotain.
Ei kuitenkaan aseita, ymmärrätkö?
Sopiiko se Cindylle?
Kenelle?
- Äidillesi. - Sarahille.
Se sopii äidille. Lupaan sen.
Sinulla on oma kylpyhuone.
Sängyllä on puhtaita pyyhkeitä.
Voit saattaa minut kouluun.
Huoneeni on vastapäätä.
- Missä Jack on? - Kuka Jack?
Minun koirani.
Onko se ulkona hihnassa? Se ei tykkää olla hihnassa.
Jack kuoli, Amadeus.
Se taisi olla viime jouluna.
Tässä. Saat Bennyn.
Se on tosi pehmeä.
Eikä se haise yhtä pahalta kuin Jack.
Kulta, tämä on naurettavaa. Minun on mentävä. Minulla on kokous.
- En voi olla poissa. - Olen myöhässä.
Minulla on myyntipuhe iltapäivällä.
Minulla on kiire sen kanssa.
En voi olla poissa.
Lupasit muuttaa Englantiin urani vuoksi.
Sovimme niin.
Muutin Amerikkaan urasi vuoksi. Nyt on minun vuoroni.
No comments yet. Be the first to leave one.