The Biggest Little Farm

Kuuletko, John?

Joo, kerro.

Eläimet ovat pahassa paikassa.

Siirrämme ne turvallisemmalle laitumelle.

Selvä.

Etelä-Kaliforniassa riehuu kuusi isoa maastopaloa.

Mitä teemme, John? Tuletko mukaamme?

Molly, palot ovat vielä kaukana, mutta varaudu kaiken varalta.

Vau! -Tuolla palaa. Samoin tuolla. Ja kolmas palo on tuolla.

Kun täällä on valmista, voitte mennä.

Tulkaa! - Nyt lähdetään.

Siirrämme uuhet ja karitsat yhtä aikaa samalle laitumelle.

Ei vaikuta hyvältä. Savua näkyy paljon. Me lähdemme.

En ikinä uskonut, että olisimme joskus tässä pisteessä.

Että meillä olisi niin paljon menetettävää.

Mutta olin väärässä.

Teidät tönitään kumoon.

Muistakaa nousta jaloillenne ja jatkaa eteenpäin.

Se ei ole peloissaan.

Kaikki sanoivat, että se oli hullu idea.

Maatilan pyörittäminen sopusoinnussa luonnon kanssa-

olisi edesvastuutonta, jopa mahdotonta.

Hulluinta on, että kaikki sai alkunsa koiralle tekemästämme lupauksesta.

Hei! Kokkaan kampasimpukoita.

John söi kaikki, jotka olin ehtinyt jo tehdä.

Ne olivat niin hyviä.

Asuimme pienessä asunnossa Santa Monicassa.

Halusin näyttää, miten päiväni alkoi.

Olet yhä puoliksi unessa.

John kuvasi luontodokumentteja eri puolilla maailmaa.

Kesäkurpitsat ovat eri muotoisia.

Molly oli kokki ja ruokabloggaaja.

Niistä saa loistavan keiton.

Molly keskittyy perinteisen ruoanlaiton terveysvaikutuksiin.

Luuliemessä on paljon gelatiinia, mikä tukee ruoansulatusta.

Hän tiesi perustavaa laatua olevan totuuden.

Ruoan terveellisyys riippuu sen viljelytavasta.

Lupasimme rakentaa yhdessä merkityksellisen elämän.

Molly oli vakuuttunut, että sellainen elämä löytyisi maatilalta.

Siellä olisi hedelmätarha, eläimiä...

Maatilalta, jollaisia oli lastenkirjoissa.

Kasvattaisimme aprikooseja, luumuja, nektariineja, kirsikoita...

Hän unelmoi kasvattavansa kaikkea, mistä halusi tehdä ruokaa.

Kasvattaisimme kukkia, yrttejä, vihanneksia...

Ja tekisimme kaiken sopusoinnussa luonnon kanssa.

...timjamia, basilikaa...

Kuten oli tehty ennen vanhaan.

...fenkolia, mansikoita, vadelmia, kaalia, parsakaalia...

Se kuulosti merkitykselliseltä.

Todellisuutemme oli kaukana maatilaelämästä.

Oletko valmis? Nyt. - Tomaatit alkavat olla kypsiä.

Hänen intonsa oli tarttuvaa.

Siinä ovat viljelykseni.

Unelman toteuttaminen tuntui mahdottomalta...

Löysin wasabiversoja.

...kunnes pelastimme elämän. Se muutti kaiken.

Kuvasin työkseni eläinten keräilijää.

Hänellä oli talossaan 200 koiraa. - Hiljaa!

Viranomaiset aikoivat viedä ne kaikki.

Pidän tästä kaverista.

Siellä tapasin Toddin. - Hei, kaveri.

Sitä pidettiin pienessä aitauksessa isojen pyreneittenkoirien kanssa.

Molly, se on tämä tässä. Näetkö?

Älä viitsi. Se on hölmö ajatus. - Katso sen silmiä.

200 eläintä takavarikoitiin Tehachapista.

Monet koirista piti lopettaa.

Saimme perheenlisäystä.

Todd toi elämäämme merkityksen.

Aiotko tehdä jotain hauskaa?

Mitä se tekee? - Kierii selällään.

Kieri. Hyvä! Anna tassu. Tuoli!

Hauku! Hyvä poika!

Annoimme sille lupauksen. Pitäisimme sen aina luonamme.

Hei, täällä Jacob. Asun alapuolellanne.

Ongelmana oli, että koira haukkui kaiken päivää, kun olimme poissa.

Yritimme kaikkea. - Hankimme koirankouluttajan.

Jos koirasi haukkuu, voimme auttaa.

Parikin kappaletta. - Se ei auttanut.

Hankimme haukunestopannan, joka suihkauttaa appelsiinin tuoksua.

Kotiin tullessamme talo tuoksui appelsiinilta, ja säiliö oli tyhjä.

Sitten kokeilimme rauhoittavaa liiviä.

Sinä päivänä Todd repi maton.

Testasit avustajakoiraliiviä, jotta voisit ottaa sen mukaasi.

Todd, tämä ei tunnu oikealta.

Osasimme odottaa sitä. Vuokranantaja soitti.

Toddin oli lähdettävä.

Muuttaminen toiseen asuntoon ei lopettaisi haukkumista.

Emme halunneet luovuttaa. - Silloin tajusimme.

Mollyn unelma olisi ratkaisu.

Meillä oli loistoidea...

...mutta ei varaa sen toteuttamiseksi.

Luimme kaikki opukset maanviljelystä.

Jututimme maanviljelijöitä. - Laadimme suunnitelman.

Oli aika löytää sijoittaja.

Ensin kerroimme visioistamme perheillemme ja ystävillemme.

Piippolan Mollylla oli talo Hiiala hiiala hei

Ja saimme heiltä pilkkaa osaksemme. - Nöf nöf siellä ja nöf nöf täällä...

Mutta se toimi. Tieto levisi heidän kauttaan.

Tieto visiostamme levisi yhä laajemmalle.

Viimein tieto tavoitti sijoittajan-

joka näki vanhanajan viljelyssä tulevaisuuden.

Meiltä puuttui vain maatila.

Omenatarha tulisi tähän. Ja tarvitsemme paljon kanoja.

Tarvitsemme paikan annoonnille. Tuolla olisi hyvä paikka kasvimaalle.

Voisimmekohan viljellä banaaneja?

Tule, Todd!

Perillä ollaan, Apricot Lane Farmsilla.

Todd juoksentelee tuolla. Maailman onnellisin koira.

Mollyn unelma johdatti meidät-

80 hehtaarin suuruiselle hoitamattomalle maapläntille-

tunnin matkan päähän Los Angelesista.

Tässä näyttää olleen kasteluallas.

Toddille kaikki oli täydellistä. - Tule!

Katso, mehiläispesä.

Ne ovat kaikki kuolleita.

Paikka ei tuntunut pursuavan elämää.

Tosin ei mikään muukaan täällä.

Ympärillä on maatiloja, joissa viljellään vain yhtä kasvilajia.

Pohjoispuolellamme on maailman suurimman munatuotannon rauniot.

Sen 3,5 miljoonaa kanaa munivat 2 miljoonaa munaa päivittäin.

Länsipuolella on kilometritolkulla kasvihuoneita täynnä vadelmaa.

Maanviljelystä on tullut tällaista, jotta sillä tienaa elannon.

Meidän maatilamme toimi samalla kaavalla.

Täällä viljeltiin vain sitruunaa ja avokadoa.

Meidän suunnitelmamme on siis hyvin poikkeuksellinen.

Kauanko olet ollut mehiläistarhurina? - 48 vuotta.

Vau. Oletko ollut täällä aiemmin? - En.

Mikä ne tappoi?

Kauanko olet tehnyt tätä? - Mehiläistarhaustako?

Tämä meillä on vastassamme. Se ei mene edes rikki.

Maaperä oli kuollut, emmekä tienneet, miten se herätettäisiin henkiin.

Mikä pahinta, kaikki muut viljelijät-

joille olimme kertoneet unelmastamme, pitivät meitä hulluina.

Perinteisen maanviljelyn konsultti.

Molly sanoi: "Mies nimeltä Alan York tulee tänne neuvomaan meitä."

Onko teillä kysyttävää?

Hän on maankuulu perinteisen maanviljelyn asiantuntija.

Hän ilmestyi paikalle pellavavaatteissa ja sandaaleissa.

Maa ei anna tuumaakaan periksi.

Hän puhui niin painokkaasti, että kuulosti uskottavalta.

Tämä on hulluruohoa.

Päivän päätteeksi vihaatte tätä kasvia niin paljon-

että poltatte sitä rituaalinomaisesti.

Tässä on toinen suosikkikasvini: okarennokki.

Mitä se tekee? - Kosketa sitä.

Pidätkö siitä? - En.

Vau, Molly! Vihaan sitä.

Mollyn mielestä hän on huippu.

Mutta hänen visionsa kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.

Tavoitteena on jäljitellä luonnollisen ekosysteemin toimintaa.

Sitä säännöstellään monimuotoisuudella-

jotta ei tule tuholaisia ja sairauksia.

Luonnollinen ekosysteemi kärsii nyt kuivuudesta.

Jotta tänne saadaan elämää, kaivosta on johdettava tänne jatkuva kastelu.

Oletko valmis, Molly? - Nyt pannaan kastelu päälle.

Pahus! Vettä tulee hädin tuskin. - Se menee jonnekin.

Alan lupasi, että tällainen viljely...

Nyt se lakkasi. - ...tuntuu ajan myötä kuin surffaukselta.

Löysin vuotokohdan.

Tämä ei ole surffausta nähnytkään.

Voi ei. Yritimme kastella laitumia ja panimme veden päälle...

Se pitäisi panna kiinni. - Selvä!

Alan viis veisasi laitumien kastelusta.

Hän keskittyi siihen, että aloittaisimme kaiken alusta.

Revimme pois kasveja, joita ei olisi pitänyt edes viljellä.

Siinä aukeaa mahdollisuus monimuotoisuuteen.

Kaadoimme puita 22 hehtaarin alueelta ja rakensimme kompostikasoja.

Vain viljelemällä saisimme rahaa. Ja me vain revimme kasveja pois.

Tulta perään!

Kunnostimme altaan ja korjasimme kasteluputkia 8 km:n matkalta.

Alan suostutteli meidät rakentamaan modernin matokompostorin-

joka on käytännössä iso palatsi madonkakan keräämistä varten.

Alanin mukaan se on todellista mannaa maaperälle.

Sitten uutamme kakasta teetä, jolla kastelemme maaperää.

Vuosibudjettimme ylittyi puolessa vuodessa-

eikä yhtään kasvia ole istutettu.

Sanonta kuuluu: "Aika ei riitä siihen, että tekee asiat kunnolla-

mutta asioiden korjaamiseen on aina aikaa."

Melko hyvää. - Nipin napin.

Vai niin.

Palkkasimme Flavion ja Raulin.

Raul on työskennellyt täällä 14-vuotiaasta.

Ja viidelle eri omistajalle.

Kahdesti pankille, jotka ottivat tilan haltuunsa konkurssin jälkeen.

Hän ainakin tuntee tilan kuin taskunsa.

Flavio varttui isänsä maatilalla Meksikossa.

Hänellä oli kokemusta, mutta tarvitsimme lisää tekijöitä.

Apua tarvitaan... - Molly meni taas nettiin.

...perinteisellä maatilalla.

Ja se tehosi.

Nuoret ihmiset ympäri maailmaa tulivat farmillemme-

oppimaan maanviljelyn saloja.

Iske se vinosti maahan ja anna lastin pudota. Juuri noin.

Kun lapioimme, näin liikettä. Se on pieni poikanen.

Se haluaa piiloutua. Sillä on ollut rankka päivä.

Voimme viimein täyttää vanhan kastelualtaan.

Anna mennä, Maria. - Pääsette uuteen kotiin, pikku monnit.

Laitamme ensimmäiset madot 12-metrisiin säiliöihin.

Avaa hana, Molly.

Uutamme kompostiteetä.