Downton Abbey

Taidamme olla kaikki paikalla. Odotan tätä kovasti.

Sinun pitäisi olla johtokunnan kokouksessa.

-Miksi se on täällä? -En tiedä.

Kaipa heillä on jotain kerrottavaa.

He tarvitsevat lisää rahaa.

Me tästä lähdemme. Nähdään myöhemmin.

Kuka tuo on? Ei kai jonkun viljelijän vaimo?

En usko.

Ratsastatko tosiaan mieluummin noin? Sivusatula on paljon elegantimpi.

Ja paljon vaarallisempi.

Oliko äiti oikeassa? Vältteletkö sairaalan palaveria?

Vain vähän.

-Voinko olla avuksi? -Ei kiitos.

Teidän kannattaa aloitella.

-Aloitella mikä? -Jahdin seuraaminen.

Muut voivat näyttää, missä on hyvä katsoa joen yli hyppäämistä.

Selvä. Kiitosta vain.

-Saanko nuolla kulhon? -Saatte molemmat nuolla sen.

Nam!

-Oliko se ensimmäinen lihasi? -Bayswaterissa ei metsästetä.

Andy, tarkista, että kaikki on tuotu.

-Eiköhän se ole. -Aina kannattaa varmistaa.

-Hän on mukava poika. -Niin on.

Olen näyttänyt hänelle oikean tavan toimia.

Haluaisin hänen löytävän oman tapansa.

-Saanko tulla reppuselkään? -Hyvä on, mutta ei pitkäksi aikaa.

Minäkin haluan metsästämään.

-Kaikki kyytiin! Nyt lähdetään! -Nopeammin!

-Sujuuko kaikki hyvin? -Uskoisin niin.

Se on vaikeampaa ilman kyökkipiikaa.

-Oletteko päättäneet päivän? -Päivän?

Tarkoitatko hääpäivää?

Emme vielä.

-Mitä te täällä teette? -Hihastani irtosi nappi.

Ajattelin korjata sen ennen kuin tulee kiire.

-Menemmekö alakertaan? -Ennen sitä...

Kertokaa, mikä on pielessä.

Miten niin?

-Pidät minua tyhmänä. -Ehkä olettekin.

Ehkä...

-Kun suostuin kosintaan... -Ette tarkoittanut sitä.

Kyllä minä tarkoitin.

-Hän on oikein ihana mies. -Mistä sitten kiikastaa?

En ollut ajatellut-

-kaikkea, mitä avioliittoon kuuluu. Sitä, mihin olen ryhtymässä.

En ymmärrä. Mitä tarkoitatte?

Te tunnette toisenne paremmin kuin useimmat parit.

Voi luoja. Tarkoitatteko...?

Kyllä. Sitä minä juuri tarkoitan.

Ei kai siinä ole mitään kamalaa?

-Kuulemma. En tietenkään tiedä. -Katso minua.

-Olen keski-iän loppupuolella. -Älkää noin sanoko.

En ollut nuorena hullumman näköinen.

-Se on helppo uskoa. -Mutta nykyään...

En tiedä, voinko antaa hänen nähdä minut tällaisena.

-Ehkä voitte sammuttaa valot. -Tuo ei auta, rouva Patmore.

Hän miettii varmaan samaa.

Kukaan ei ole nähnyt häntäkään ilkosillaan vuosiin. Vain lääkäri.

Hyvä näkökanta. Erittäin hyvä näkökanta.

Ehkä hän haluaa jättää sen puolen kokematta.

-Eläisittekö kuin sisarukset? -Hyvin rakastavat sisarukset.

-Sitäkö te haluatte? -En tiedä, mitä haluan.

Mutta en halua tuntea itseäni noloksi ja oudoksi.

Siksikö ette ole sopineet hääpäivää?

Minusta meidän pitäisi sopia, mitä teemme.

-Tai ette tee. -Aivan. Kiitos, rouva Patmore.

En vain usko, että minä voin puhua hänelle tästä.

-Ette kai ehdota, että minä puhun? -Voisitko?

Himskatti sentään.

-On minulta kaikenlaista pyydetty... -Se olisi minulle valtava helpotus.

-Anna? Mitä on tapahtunut? -Ei mitään. Olen vilustumassa.

Oletko kunnossa?

Totta kai. Luita ei ainakaan ole poikki Fairclough'n ansiosta.

Kovin ystävällistä, herra Fairclough.

En jätä koskaan jahtia väliin.

-Saatanko teidät takaisin taloon? -Ei. Auttakaa minut vain satulaan.

En vihjaile mitään. Muistutan vain määräpäivästä.

Kiitos. Kuulemiin.

-Onko töissä ongelmia? -Se oli taas päätoimittaja Skinner.

-Mikä on ongelma? -Kaikki.

Ei, se ei ole totta. Luulen, että ongelma olen minä.

Hän ei halua työskennellä naisen kanssa. Ei sen kummempaa.

Teetkö oikein, kun et myy ja pidä rahoja?

Uskon niin.

Andrew, pyydä rouva Hughesia järjestämään teetarjoilu...

-Laske heidät, kun he tulevat. -Selvä, arvon lady.

-Milloin sait tietää tästä? -Mitä tarkoitat?

Näytät tietävän asiasta, josta me kuulemme ensimmäistä kertaa.

Mitä väliä sillä on?

Tilanne on se, että Yorkshiren kuninkaallinen sairaala-

-haluaa vallata meidän pienen sairaalamme. Se on skandaali!

-Se ei ole noin yksinkertaista. -Miksei?

Koska kylä voi hyötyä siitä.

Jos solmimme kumppanuuden-

-potilaamme saavat nykyaikaisemmat laitteet käyttöönsä.

Varainkeruu olisi tehokkaampaa.

Mutta menettäisimme kaiken hallinnan-

-ja olisimme kasvottoman yorkilaiskomitean työkalu.

Kumpi on tärkeämpää, terveys vai valta?

Tärkeintä on säilyttää valta oman terveytemme ylläpidosta!

Rauhoittukaa. Lady Grantham on oikeassa.

Emme saa luopua itsenäisyydestämme noin vain.

-Miten sait tietää tästä? -He kirjoittivat minulle.

Ketkä? Minä olen almujenjakaja, eikä kukaan kirjoittanut minulle.

Olet koko virkakautesi ajan puhunut kuin johtaisit sairaalaa.

Minähän johdan! Ainakin tiedän kaikki yksityiskohdat.

Ja minulle kuuluu kertoa muutosehdotuksista.

Teille kerrotaan nyt.

Yorkin johtokunnassa oleva ystävä kuiskasi sen minulle.

Saimme kirjeen myöhemmin.

Haluat siis suojella valtaasi potilaiden kustannuksella.

Minä haluan suojella potilaita valtani kustannuksella.

Paras mies voittakoon.

Onneksi olemme tästä yhtä mieltä.

Älä kuvittele siitä liikoja.

Olen ihan kunnossa.

Hyvää päivää.

Menen sisälle.

Olen aivan puhki. Älä kerro äidillesi.

Hiero sitä kunnolla.

Se pärjäsi hienosti.

-Kuka te olette? -Rita Bevan.

-Ettekö tunne minua, lady Mary? -En.

Oletteko unohtanut myös, mitä hotellissa Liverpoolissa tapahtui?

Kun yövyitte siellä Gillinghamin kanssa? Olin siellä siivoojana.

Olemme kai näkymättömiä teikäläisille.

-Teillä ei ole todisteita. -Ette tiedä, mitä minulla on.

-Minulla on kirjautumissivu. -Olette siis varas.

Kyllä, ja haluan tuhat puntaa vaitiolostani.

-Tuo on naurettavaa. -Sehän nähdään.

Minä menen nyt, mutta palaan vielä.

Turha vaiva. Ette ole ensimmäinen kiristäjä.

Hyvä, että tiedätte, miten se toimii. Kuten sanoin, palaan vielä.

-Penni ajatuksistasi. -Se on liikaa.

-Ei minusta. -Olen poikki. Antakaa teetä.

-Annat lasten uuvuttaa sinut. -Kiitos.

-Kannoin Marigoldia lounaasta asti. -Se lapsi on onnentyttö.

-Miksi sanot noin? -Hänhän oli pelkkä maalaistyttö.

Kunnes lady Edith huomasi hänet.

Nyt hän saa elää hyvässä perheessä.

Se ei takaa hänelle onnea.

Lady Mary on palannut.

Tämä on nykyään Lontoossa tavallista.

-Oliko siinä kaikki, herra jaarli? -Kyllä, kiitos.

On minulla vielä yksi asia.

Tämä on osa isompaa keskustelua.

Meidän on keskusteltava Downtonin tulevista henkilöstötarpeista.

Olemme karsineet melko lailla.

Meillä on vain yksi apupoika ja kaksi sisäkköä.

Keittiöstä lähteneitä ei ole korvattu.

Tiedän, eikä mitään radikaalia tarvita.

Tila pyörii hyvin vävyjeni ansiosta-

-mutta en halua tuntea jääväni muista jälkeen.

Molemmat sisäköt ovat itse asiassa irtisanoutuneet.

Olin aikeissa kertoa siitä.

-Ovatko he tyytymättömiä? -Eivät.

Toinen menee naimisiin, ja Madge löysi töitä kaupasta.

Onko se parempaa kuin työ täällä?

Hänen sulhasensa kuulemma haluaa hänen olevan iltaisin vapaa.

Minun täytyy muistuttaa teitä, että lakeijoita oli kuusi-

-ja sisäkköjä viisi, kun aloitin täällä.

Nyt kumpiakin on vain kaksi eikä yhtään kyökkipiikaa.

Meidän on johdettava taloa oikein.

Kenellä nykyään enää on apulaishovimestareita?

Jos voisin lopettaa kehityksen, tekisin ehkä niin.

Mutta en voi, Carson. Kumpikaan meistä ei voi pysäyttää aikaa.

Ikävä kyllä.

Leskikreivitär on saapunut, herra jaarli.

Odottiko hän varmasti teitä?

Hän tietää, että olin siellä lordin kanssa.

-Aiotteko maksaa hänelle? -Tuhat puntaako? En ikinä.

Jos maksan, hän haluaa vain lisää.

-Mitä aiotte sitten tehdä? -En mitään ennen kuin on pakko.

Miksi lehtiä edes kiinnostaisi?

Jaarlin tytär ja naimisissa oleva varakreivi.

-Kumpikaan meistä ei ollut aviossa. -Se on silti hyvä juttu.

Entä sinun tarinasi? Onko mitään uutta?

Olet varmaan yhä takuita vastaan vapaana.

Kyllä, ja Bates odottaa hermona-

-kunnes tiedämme, syytetäänkö jompaakumpaa.

-Mitä ylikonstaapeli Willis sanoo? -Ei mitään. Mutta hän ei ole tyly.

-Hän olisi kertonut, jos tietäisi. -Ei ihme, että olet levoton.

-Miksi sanotte noin? -Vaikutit apealta.

-Kun tulit sisään. -Älkää minusta huoliko.

Mitä teemme hiuksillenne?

Myöhästytte ikävä kyllä.

En olisi pessyt hiuksiani, mutta ne olivat aivan mutaiset.

Tee parhaasi.

-Oletpa sinä hiljainen. -Minulla on mietittävää.

-Jaettu ongelma on puolikas ongelma. -Tai kaksinkertainen.

-Siinähän te olette. -He ovat alhaalla.

-Soitan gongia, kun olet valmis. -Olen valmis.

Ensimmäinen ruokalaji on kylmä, joten se on jo pöydässä.

Voisimmeko jutella myöhemmin, kun olette vapaana?

-Sopiiko kysyä, mistä? -Kerron sitten. Ei mitään pahaa.

Minä kerron sitten.

Tuskin Molesley tarkoitti pahaa Marigoldista.

Ei varmasti.

Reagoit siihen oudosti.

-Niinkö? -Se on ironista.