True Fear (Äkta skräck)

Musta rouva.

Tule esiin.

Musta rouva.

Tule esiin.

Musta rouva.

Tule esiin!

Olemme suorittaneet "Musta rouva" -haasteenne.

Lähettäkää lisäehdotuksia, niin näemme taas pian.

Muistakaa tykätä ja jakaa postauksemme, jos seuraatte... Aitoa kauhua.

- Hei, olen Scream Queen Nour. - Olen Final Girl Linn.

Tervetuloa takaisin Aidon kauhun pariin.

Kanavalle, joka käsittelee kauhua.

Sarjamurhaajista ja pelleistä riivattuihin nukkeihin ja demoneihin.

Nyt on vihdoin aika tehdä uusi spesiaali, hieman historiallisemmalla tyylillä.

Kuten yöpyessämme kummituslinnoissa.

Täällä kreivi murhasi koko perheensä.

Pyysimme ehdotuksia seuraavan sarjan aiheeksi.

Pitkien unettomien öiden jälkeen valitsimme nämä.

AAVEET - NOIDAT - VAMPYYRIT

- Ja voittajaehdotus on... - Rummutusta.

Noidat!

Saimme viestin. Kuunnelkaa.

Kiitos ehdotuksen lähettäjälle ja teille muillekin.

Hulvatonta.

"Hei, tutkikaa Ruotsin suurinta noitien polttamista.

Kesäkuun 1. päivän yönä 1675 71 ihmistä mestattiin ja poltettiin.

Heitä syytettiin noituudesta ja taikamenoista.

Se oli yksi Ruotsin pahimmista joukkoteloituksista.

Seutua on siitä lähtien vaivannut kirous.

Paikan nimi on Noitavuori. Se sijaitsee Torskåkerissa Ångermanlandissa."

Noidat ovat todellisia.

Kiitos, "Witchhunter666".

Emme ole tehneet juurikaan juttuja noidista, joten tutkin asiaa.

Älkää kelatko ohi.

- Tämä on mielenkiintoista. - Ehdottomasti.

Koko 1600-luvun ajan noitaoikeudenkäyntejä käytiin ympäri maailmaa.

Valtavasti viattomia ihmisiä poltettiin roviolla.

- Enimmäkseen naisia. - Tietenkin.

Toisin kuin muualla Euroopassa, Ruotsissa ihmisiä ei poltettu elävältä.

Heidän päänsä katkaistiin ensin.

- Emmekö olleetkin kilttejä? - Pidätte kuvauksista paikan päällä.

Päätimme lähteä pääsiäislomalla Torsåkeriin ja tehdä -

verisen historiallisen noitasarjan.

Postaamme monta kertaa päivässä ja teemme livestriimejä.

Kirjautukaa kanavalle ja tilatkaa ilmoitukset, jotta ette menetä mitään.

Minulta tulee sensuroimatonta matskua ja ammattilais-Nourilta leikatumpaa kamaa.

Tykätkää videosta, tilatkaa ja seuratkaa meitä kaikissa medioissa. Nähdään.

- Heippa. - Moikka.

Hei, kaverit! Olen Nourin talon edessä. Hän tulee hetkenä minä hyvänsä.

Minulla on hänelle mukava yllätys.

Toivottavasti se on hyvä. Se selviää pian. Siinä hän on!

- Hei! - Hei, Nour!

Hei!

Hei teillekin! Nyt se tapahtuu!

- Missä tavarasi ovat? - Selvä. Yllätys!

- Dennis, tervehdi Nouria ja kameraa. - Hei, kaikki. Olen Dennis.

Dennis tulee mukaan, joten saamme kyydin.

Miten menee? Olen innoissani.

- Tämä on kunnia. Kannanko laukkusi? - Kiitos.

Olen kuljettajanne, palvelijanne, orjanne. Kannan tavaranne, ostan ruokanne.

- Kaikkea sellaista. - Olet kultainen.

Olen puhunut Dennisistä, mutta tapaatte hänet nyt ensi kertaa.

- Sehän on hyvä asia. Eikö? - Okei...

Eikö? Joo, okei! No niin, mennään. Autoreissu!

Hei, kaikki!

Noin 12 000 tunnin ajon jälkeen olemme nyt... puolimatkassa.

Ja ulkona on aivan tavallinen ruotsalainen kuusimetsä.

Hei! Tie! Voi luoja...

No niin, meillä on kaksi ja puoli tuntia ajomatkaa jäljellä.

Tiedät paljon mielenkiintoisia faktoja. Kerro muutama.

Ilmeisesti Torsåker oli yksi Ruotsin viimeisistä seuduista, -

jossa järjestettiin noitarovioita ja joukkoteloituksia.

Torsåkerilla on yhä huono maine, ja siellä sanotaan kummittelevan.

Naisia on satojen vuosien aikana kadonnut jäljettömiin -

tai löydetty raa'asti murhattuina.

- Toimiiko lennokin nopeus? - Joo.

Hienoa, että Aito kauhu on niin suosittu.

Olen opiskellut elokuva-alaa, joten autan mielelläni ideoiden kanssa.

Se olisi mukavaa. Vai mitä, Nour?

Vain jos haluatte.

Voitte kokeilla uusia tapoja käyttää kameraa.

Ehkä.

Linn, kuvaa auringonlaskua.

Taidamme olla perillä.

Käänny vasemmalle, ja määränpääsi on suoraan edessä.

Pysäytä auto.

Pysäytä. Haluan kuvan, kun saavumme perille.

Linn, kuvaa ikkunan läpi, kun ajamme pihaan.

Hyvä on.

- Selvä. - Aja!

Vihdoinkin Torsåkerissa. Kesti ikuisuuden päästä tänne.

Täällä me yövymme. Brittan majatalossa.

Tässä on Britta.

Minne minun pitäisi katsoa?

Hei, kaikki! Näytän teille paikkoja.

Huoneeni nimi on Elisabet, ja se näyttää tältä.

Viihtyisä.

Missä Linn on?

Minun ja Linnin piti jakaa huone...

Mutta... enemmän tilaa minulle!

Miten meistä tuli ystäviä?

Hengailin enimmäkseen itsekseni ala-asteella.

En ollut yksinäinen, mutta... Linn aloitti kolmannella luokalla.

Hän päätyi viereeni istumaan. Hän oli niin hauska.

Me vain löysimme toisemme. Sellaista se joskus on.

Hei, ajattelin laittaa kameran huoneeseemme.

Älä tee noin. Katsojat tulevat merisairaiksi.

Anna kamera minulle. Älä kuvaa noin, saan kaksoisleuan. Anna se.

Noin.

- Lopeta. Hei, yritän olla tosissani. - Rauhoitu, kulta. Olet tosi vakava.

Kiitos, mutta haluan kuviin enemmän "Paranormal Activity" -fiilistä.

Ettekö halua tehdä jotain omaperäisempää?

- Mitä? Olemme omaperäisiä. - Se oli vitsi.

Hyvä on, pidä kamera käynnissä, mutta varoitan sinua.

Katsojat ovat kateellisia, kun näkevät, miten komea poikaystäväsi on.

- Lopeta! - Voi paska!

Kello on 03.10.

Heräsin juuri johonkin ääneen.

Haloo? Linn?

Linn, tuo ei ole hauskaa!

Linn.

Haloo?

Huhuu?

Linn.

Linn, oletko hereillä?

Linn?

Hei.

- Älä hiiviskele tuolla tavalla. - Anteeksi, olin vessassa.

Sinä kuvaat. Onko jotain tapahtunut?

Ovessa on jotain vikaa. Se vain aukeaa itsestään koko ajan.

Okei, mutta talo on vanha ja ulkona tuulee tosi kovaa.

- Se ei johdu tuulesta! - Hyvä on, sitten se johtuu jostain muusta.

Haluatko, että nukun kanssasi? Voin tehdä sen, jos haluat.

- Ei, ei tarvitse. - Selvä. Pärjäätkö sinä?

Tekstaa, jos et pärjää. Jooko?

Mitä helvettiä?

Lukitsen ovet.

Huomenta kaikille. Selvisin yöstä, kuten näette.

Mutta kaiken tapahtuneen jälkeen minun on kokeiltava jotain.

Saatte tietysti tulla mukaan.

Yök.

Laatikot voisi tyhjentää vanhojen vieraiden jäljiltä.

Voinko auttaa jotenkin?

Minä vain... Mitä tiedät noitarovioista?

Teemme niistä dokumenttia, kuten kerroimme.

Unohtakaa ne.

Katsokaa valvontakameraamme livenä ja muistakaa seurata meitä.

- Älä pelleile kameran kanssa. - Se on hyvä.

Elokuvallinen kamera-ajo.

- Se on kuvaformaatti... - Tiedän, mikä se on.

- Voimmeko tehdä tämän loppuun? - Antaa mennä.

Katsokaa valvontakameraamme livenä ja muistakaa seurata meitä.

Valmis. Hyvä, hienoa.

- Voitko pysähtyä? Otan promokuvia. - Selvä.

Katsokaa, tuolla on joku.

Hei!

Okei...

Pysähdy tähän. Täydellistä.

Pastori Laurentius Hornaeus.

Tämä mies aloitti seudun noitaoikeudenkäynnit.

Takanani olevassa kirkossa hän piti viimeisen rangaistussaarnansa.

Ulkona oli miehiä, lapsia ja muita kyläläisiä odottamassa...

Anteeksi! Mitä te teette?

- Me kuvaamme. - Huomaan sen.

Dokumentoimme noitaoikeudenkäyntien taustoja.

- Voimmeko haastatella sinua? - Valitettavasti ette.

- Se merkitsisi paljon. - Ei onnistu.

Emme kannusta tällaiseen toimintaan.

- Hyvää työtä, tytöt. - Lopeta.

- Ettekö tarkistaneet tätä aiemmin? - Voisitko lopettaa?

Pakatkaa tavaranne ja lähtekää.

- Ihan sama. Linn. - Niin?

Kirkko yrittää yhä peitellä julmuuksiaan, -

mutta me, Aito kauhu, lupaamme selvittää, -

mitä näille viattomille tapahtui.

"Noitavasara, Malleus Maleficarum.

Sen kirjoitti kaksi katolista munkkia vuonna 1487.

Siinä neuvotaan, miten noitia vastaan taistellaan."

Ihan sekopäistä. Teidän pitää kuulla tämä.

- Linn, kuuntele. - Kuuntelen.

Tässä kerrotaan, miksi lähes kaikki naiset olivat noitia.

Munkkien mukaan naisilla on estoton seksuaalisuus ja alhainen älykkyys.

Siksi he lankeavat helpommin paholaisen houkutuksiin.

- Oikeasti? - Mitä?

Eivätkö kaikki munkit olleet pedofiileja?

Siksi suurin osa teloitetuista oli naisia. Miesten telottamia.

- Miehet, jotka vihaavat naisia. - Eivät kaikki miehet.

Mitä?

Kaikki miehet eivät vihaa naisia. Kuulosti siltä, että tarkoitit sitä.

Ihan sama.

- Haluaako joku jotain baarista? - Tuo yksi olut.

Joo, yksi kalja.

- Maksan takaisin. Kiitos. - Kiitos, Nouris.

- Et syönyt loppuun. - En halua enempää.

- Syötän sinua. - Ei.

Anteeksi. Odota. Hei, saanko katsoa?

Löysin haastateltavan.

Voitko kertoa noitaoikeudenkäynneistä ja teloituksista?

Niistähän meille opetettiin koulussa.

Mutta isoäitini tapasi sanoa: