Romulus

ROOMA 753 EAA.

Uusi vuosisata on koittamassa.

Sodan aika on ohi.

Oikeuden aurinko nousee meille kaikille.

Nämä maat kuuluivat Velialle,

mutta Velian nimi putoaa ihmisten sydämistä.

Samoin kuin sen kuninkaiden nimet.

Sen sijaan muisto meistä kahdesta -

ja teoistamme elää ikuisesti.

Sinä ja minä olemme veljiä, Wiros.

Olemme kuningas Numitorin lailliset perijät.

Naarassusi löysi meidät metsästä ja kasvatti meidät.

Rumia teki meistä lapsiaan.

Olemme saaneet enteitä ja valinneet tämän paikan.

Kaivoimme yhdessä vaon, jonka päälle muurimme nousevat.

Suljetun maan, joka on jumalille pyhä.

Vannomme puolustavamme sitä kuolemaan asti.

Kaupunki on pyhitetty sinulle, äiti Rumia.

Pyhä maasi saa aina suolaa ja viljaa.

Kaupunkinne tulee olemaan turvapaikka -

niille, joilla ei ole varallisuutta, maata tai perhettä.

Susien neito, olet äitimme ja jumalatar.

Tästä syystä kaupungin nimeksi tulee Rooma!

-Rooma! Rooma! -Rooma! Rooma!

Rooma!

Rooma!

CURES. SABIINILAISTEN MAA

Löysimme heidät päivän kävelymatkan päästä.

He pakenivat Curesista latinalaisten uuteen kaupunkiin.

Rooma, kahden kuninkaan kaupunki.

Kun Rumin pojat perustivat sen, 30 kansakuntaa jakaantui.

Alban kuningas luovutti Velian vanhan kaupungin uusille kuninkaille,

ja menetti liittolaistensa luottamuksen.

Nyt kukaan ei määrää, ja Rooma jatkaa kasvuaan.

Milloin tapaan kuninkaat?

Viestinviejät ovat jo toimittaneet kutsusi. He tulevat pian.

Et ole pessyt niitä, ne ovat likaisia.

Kertokaa, mitä tiedätte tästä uudesta kaupungista.

Älä satuta heitä, Sabos!

Pyydän anteeksi. Älkää satuttako minua.

Älä pelkää.

Haluan vain, että olet rehellinen. Mitä etsit Roomasta?

Meille sanottiin, että siellä orjat voivat olla vapaita.

Mitä tiedät heidän Jumalattarestaan?

Hän suojelee niitä, joilla ei ole mitään.

Sinun ei tarvitse enää paeta. Isäni, jumala Sancus -

vapauttaa sinut nyt.

Etkö halua olla vapaa? Mene, mene.

Mene.

Mene.

Tehdään heidät onnellisiksi.

He haluavat olla vapaita.

Etsitään suoja yöksi. Huomenna saavumme Curesiin.

Sanotaan, että Titus Tatius on jumala Sancuksen poika.

Etkä sinä nuku koskaan.

-Kuka niin sanoo? -Sotilaasi.

He ovat sinun sotilaitasi.

Öisin jumalat lähettävät unia.

Pysyn mieluummin hereillä.

Miksi olet kanssamme?

Albasta lähdettyämme olet halunnut kouluttaa sotilaitamme.

Tunnistimme sinussa voiman, jota yhdelläkään naisella ei ollut.

Mutta et ole näyttänyt mitään. Et kyyneliä, et iloa.

Näet sen, mitä olen.

Ei ole mitään muuta.

Jos et puhu siitä, mitä sisälläsi on, ajatukset myrkyttävät veresi.

Menetin jumalattareni, äitini.

Isäni ja rakkaani.

Minulla ei ole enää mitään.

En itke enää.

Minut on tehty raudasta, kuin terä.

Se antaa minulle voimaa.

Raudasta?

Puhut verestä, Ilia.

Minun verestäni, kuten kaikkien muidenkin.

Sancus, taivaan Jumala.

Kun taivas pimenee, äänesi valaisee pimeyden.

Näytä meille tie. Kuuntelemme ääntäsi.

Poikasi kuuntelee sinua.

Rooma on kuin sudenpentu. Älä odota sen kasvavan.

Sido se itseesi verellä, jos et halua pennun kasvavan -

ja upottavan hampaitaan suoniinne.

Tämä on Jumalan viesti.

Oletko huolissasi?

Tiesin, että se on iso kaupunki, mutta en uskonut, että näin iso.

Kuningas Titus Tatius, Sancuksen poika -

ja kaikkien sabiinikansojen herra -

tervehtii Rooman kuninkaita ja kiittää heitä kutsusta.

Mekin kiitämme kuningas Titusta.

Toimme hänelle ohraa ja viiniä rauhan merkiksi.

Olen Sabos, pyhän vartioston komentaja.

Voitte jättää lahjanne tänne. Kuningas ottaa ne mielellään vastaan.

Jätämme vaunut tänne ja irrotamme hevoset.

-Mitä katsot? -Eräs mies tuijottaa minua.

-Kuka heistä? -Hänen kasvonsa oli peitetty.

Ei ole ketään, jonka kasvot on peitetty.

Laki kieltää ottamasta muukalaisia kotiimme.

Täältä saatte ruokaa ja suojaa.

-Milloin näemme kuningas Tituksen? -Aamulla juhlimme liittoa -

kansojemme välillä, ja rauha on hyväksytty.

-Hän kysyi, milloin tapaamme hänet. -Hyvin pian, lupaan sen.

Puhdista kätesi, muukalainen.

Ei ole kiirettä.

Maa, jolla kävelet, on pyhä.

En pidä heidän käytöksestään.

-Heillä on liikaa hunajaa huulillaan. -Hunaja ei ole tappanut ketään.

Olet liian älykäs ollaksesi ymmärtämättä.

Saapumisestamme asti meille on esitelty sotilaita ja aseita.

Meille sanotaan, että meidän pitää pelätä,

että heitä on enemmän ja he ovat vahvempia kuin me.

Pelkäätkö heitä?

En pelkää ketään, eikä sinunkaan pitäisi.

Olet päässyt tänne omin voimin.

Nyt mikään ei voi pysäyttää meitä.

Jonain päivänä muut kansat tuovat meille lahjoja.

En halua lahjoja, Wiros.

Rakastan sinua, Deftri.

Mitä haluat?

Seuratkaa minua. Valmistaudutaan juhlimaan liittoa.

Naiset puhdistetaan uskollisuusrituaalia varten,

erillään miehistä.

Roomalaiset naiset eivät eroa miehistä.

Se on lakimme.

Jos haluatte olla tervetulleita, kunnioittakaa sitä.

-Sinä myös. -Ilia kouluttaa sotilaitamme.

-Häntä ei saa erottaa minusta. -Vain miehet taistelevat täällä.

Mennään.

-Mitä he haluavat? -En tiedä.

Olemme täällä yhdistääksemme kaupunkimme.

Jumala Sancus haluaa tutustua teihin.

Jos ette halua tätä, jättäkää temppeli ja palatkaa kaupunkiinne -

ja katkaiskaa siteet meihin.

-Mennään. -Odottakaa!

Jos he yrittävät vahingoittaa meitä, osaamme puolustautua.

Meille ei tapahdu mitään.

Lihavin lammas tapettiin sinun vuoksesi.

Syö kädestäni.

Hyväksykää tämä ystävyyden ele.

He olivat orjia ja halusivat Roomaan ilman lupaani.

Kysyin miksi, ja he sanoivat haluavansa olla vapaita.

Tiedän, että se voi vaikuttaa julmalta,

mutta tämä ei toistu. Huomenna -

kaupunkimme ovat yhtä.

Hyväksyimme kutsunne. Mitä haluatte meistä?

Istukaa.

Minä en halua mitään.

Jumala Sancus, isäni, puhui minulle salamoillaan.

Sabiinilaisten ja latinalaisten on elettävä rauhassa.

Kuningas Numitor on aina kunnioittanut Curesia.

Nyt sanotaan, ettei latinalaisten yhteyttä ole,

ja että kaupungistanne on tullut kaikkein mahtavin. Onko se totta?