USA 94: Brazil's Return to Glory (Tetra: Acreditar de Novo)

Brasilia voi mennä nyt johtoon.

RANGAISTUSPOTKUT

Kapteeni asettaa pallon paikalleen.

Italia teki kaksi maalia neljästä rangaistuspotkusta.

Dunga tulee pilkulle.

Tämä on ratkaiseva hetki.

Toki hermostutti. Mietin: "Jos ammun ohi, en voi palata kotiin."

Mutta samalla muistin, että olin pyytänyt tilaisuutta.

Täältä Dunga tulee.

SÃO PAULO, BRASILIA

JALKAPALLON MAAILMANMESTARUUSKILPAILUT

Materiaalia kulisseista on kahdeksan tuntia.

Minulla on paljon tavaraa.

Tämä kertoo koko tarinan yksityiskohtaisesti.

Ne olivat erilaisia aikoja. Minulla on paljon tavaraa täällä.

Aloin nauhoittaa,

ja teimme hienon arkiston kaikesta tapahtuneesta.

Sain idean. Entä jos näyttäisimme ennen näkemätöntä kuvaa?

Sisältä päin,

pukuhuoneen yksityisyydestä, joukkueen palavereista,

hyvistä ja huonoista hetkistä, kaikesta.

Tämä ryhmä yhdistyi ja voitti vaikeat ajat,

kun moni halusi meille pahaa. Me emme anna sen tapahtua.

RIO DE JANEIRO, BRASILIA

Mikä tuo oli?

Se oli tosi viihtyisä bussimme.

Se oli tavallinen bussi. Siinä oli jopa kääntöportti.

Kaikki se, mitä koimme noina kuukausina…

Vietimme pari kolme kuukautta yhdessä…

Se piti nauhoittaa.

ENSI KERTAA 30 VUOTEEN

PELAAJIEN KUVAAMAA ENNEN NÄKEMÄTÖNTÄ MATERIAALIA

17. HEINÄKUUTA 1994

- Tehdään se! - Mitä me syömme tänään?

- Mitä? - Mitä on lounaaksi?

Makaronia!

Mitä lounaaksi? Vastassa oli Italia, joten makaronia.

Tässä me valmistaudumme. Olimme hermostuneita.

4. HEINÄKUUTA 1994

Olin viiden, melkein kuuden vanha, kun katsoin vuoden 1970 MM-kisoja.

Pelé tulee! Maali!

Olin lapsi ja ajattelin: "Olen tuolla jonain päivänä."

Olen maailmanmestari. Pelaan Seleçãossa.

Brasilia on kolminkertainen jalkapallon maailmanmestari.

BRASILIA HAKEE NELJÄTTÄ SSA 1994

On kulunut 24 vuotta, ja Brasilia ja Italia kohtaavat jälleen finaalissa.

Nämä ovat vuoden 1994 MM-kisat USA:ssa, kaksi vuosikymmentä myöhemmin.

Vain me siellä olleet voimme kuvailla sitä tunnetta.

Ei mikä vain peli, vaan Brasilia vastaan Italia.

Olemme askeleen päässä mestaruudesta…

Nelinkertaiset mestarit! Siitä saatte! Meistä tulee mestareita!

Halusin maailmanmestariksi. Halusin tehdä historiaa ja voittaa.

Aina kuin puin pelipaidan päälle, jokin muuttui.

Kovat odotukset.

Ilman mestaruutta olisimme epäonnistujia.

Paine, vaatimukset…

- Paskat eivät pelaa hyvin. - Painu kotiin!

Brasilian jalkapallo tuhottiin vuonna 1994.

Emme olleet voittaneet 24 vuoteen. Brasilialle se on pitkä aika.

Kaikki muistavat, kun suutelin tolppaa, mutta eivät tekemääni virhettä.

Se oli eka mestaruus rangaistuspotkuilla.

Kun ammuin sen rangaistuspotkun,

olin tiedottomassa tilassa.

Kansamme on uutteraa, kauan kärsinyttä väkeä.

Ajattelin: "Haluan tuoda iloa kansallemme."

Maailmanmestaruuden piti tuoda iloa kansalleni.

Tekisin sen kaiken uudelleen. En kadu mitään.

Neljäs mestaruus.

"Olin paikassa X siihen aikaan", "olin isäni seurassa", "olin…"

Kaikki muistavat, missä he olivat tuon pelin aikaan.

Olimme määrätietoisin joukkue, joka halusi mestaruuden.

Tunteet on pidettävä kurissa.

Rangaistuspotku voi muuttaa elämän.

Jos Taffarel torjuu, Brasilia on maailmanmestari.

Baggio lähestyy palloa.

BRASILIAN PALUU HUIPULLE

NELJÄ VUOTTA AIEMMIN

Brasilia valmistautuu juhlimaan ottelussa Argentiinaa vastaan -

vuoden 1990 MM-kisojen neljännesvälierissä.

Jännittävää.

Brasilia ja Argentiina, kaikkien aikojen kilpakumppanit.

MM-kisoissa ei saa tehdä ainuttakaan virhettä.

Koska heillä on 11 hyvää pelaajaa,

joista pari kolme on elintärkeitä.

Jos sellaisen pelaajan kanssa tekee virheen, paluuta ei ole.

Ellemme anna maalia, me teemme maalin.

Brasilian ja Argentiinan välinen ottelu on käynnissä.

Brasilia pelasi paremmin,

ja Argentiinalla oli yksi tilaisuus. Kuka sen sai?

Maradona pääsee irti.

Nero. Ei voi tehdä mitään. Se on jalkapalloa.

Maradona jättää Dungan taakseen ja karkaa.

Nyt pitää olla tarkkana.

Hän syöttää Caniggialle.

Hän harhauttaa Taffarelin ja tekee maalin!

Brasilia tippuu MM-kisojen jatkosta.

Moni itkee tappion takia.

Nyt pitää odottaa seuraavia MM-kisoja neljän vuoden päästä.

Kun Brasilia hävisi, kansa hyökkäsi sekä Lazaronia että minua vastaan.

Miksi Dungan aikakausi?

Koska se symboloi aikakautta,

jolloin Seleção tunnettiin enemmän puolustuksestaan -

kuin kyvystään olla luova.

Olisi pitänyt vaihtaa valmentajaa.

Jos Brasilian kansa valitsisi valmentajan, hänen olisi helpompi tehdä töitä.

Kukaan ei valitse olla Seleçãon valmentaja,

siihen työhön kutsutaan.

Parreira vietti päivän hotelli Hiltonissa Roomassa.

Hän puhui pitkään Pelén kanssa, mutta ei kameroille.

Kun Parreira valittiin Seleçãon valmentajaksi, hän sanoi:

"Tulen yhdellä ehdolla. Otan Zagallon mukaan."

Olemme tunteneet vuoden 1970 MM-kisoista asti.

Hänen sanansa olivat viisauden helmiä.

Pidimme toisistamme, tulimme toimeen,

mutta ennen kaikkea teimme parhaamme Seleçãon eteen.

PARREIRA JOHTAMAAN SELEÇÃOA

SANKARIT

Valmistautuminen alkoi vuoden 1990 MM-kisojen jälkeen.

He alkoivat koota joukkuetta neljättä mestaruutta varten.

MM-karsinnat olivat tuolloin hyvin erilaiset. Jokainen peli oli tärkeä.

Monet odottivat Seleçãoa hotellilla.

Raí sai jopa suudelman faneilta.

Ajanjakso MM-kisojen välillä oli neljän vuoden mittainen.

Olin vuonna 1991 kunnossa, joten johdin "Tie vuoteen 1994" -jälleenrakennusta.

Ottelu alkaa La Pazissa.

Brasilia ei tuolloin ollut ikinä hävinnyt karsintaottelua.

Vaara. Varo, Taffarel. Älä peruuta, Taffarel.

Se oli hieno veto. Maali Bolivialle.

BOLIVIA - BRASILIA 2 - 0

Se oli Brasilian ensimmäinen tappio karsintaotteluissa.

Brasilia palaa kotiin miettimään syitä ja selityksiä epäonnistumiselle.

Siihen sukupolveen ei luotettu.

Lähes 40 vuoden karsintaotteluiden jälkeen Brasilia kokee ensimmäisen tappionsa.

Kun palasimme kotiin, kohtasimme Ecuadorin Morumbi-stadionilla.

Meille buuattiin koko pelin ajan.

Siitä kaikesta syntyi hyvin vihamielinen ympäristö.

He buuaavat tästä syystä:

Parreiran mukaan he eivät voi pelata yhdessä.

He alkoivat epäillä valmentaja-Parreiraa ja hänen tyyliään.

- En pidä Parreiran työstä. - Valmentaja vaihtoon.

En pidä Seleçãosta nyt.

Lehdistö halusi Parreiran ja Zagallon ulos.

Mutta me uskoimme heihin.

Maajoukkue uskoi heihin.

Parreira ulos!

Meillä oli myöhäinen kokous Parreiran kanssa Granja Comaryssa,

Seleçãon valmennuskeskuksessa.

"Parreira, lopeta. Miten niin luovut paikastasi?"

Se oli tapa vahvistaa sitoutumista.

"Me jatkamme, Parreira. Meistä tulee maailmanmestareita."

Se oli päätöksen hetki.

Menimme pelaamaan Recifeen ja vetosimme Pernambucon faneihin.

"Me tarvitsemme teitä."

Ja kun pääsimme Recifeen, näimme jotain erityistä.

Lentokenttä oli täynnä ihmisiä, ja vastaanotto oli todella lämmin.

Meitä juhlittiin, meitä halattiin… He olivat lämpimiä meitä kohtaan.

Tietääkseni 5 000 ihmistä odotti meitä ja huusi nimiämme.

Raí!

Kaikki on valmista sunnuntain peliin. Tunnelma täällä on lämmin.

"Olette kotona. Olette rakkaita."

Pelaajat kaipasivat kiintymystä. Perheemme…

Ystävämme Recifessä tulivat apuun.

Brasilia!

Huomisen otteluun on myyty 69 000 lippua.

Sillä hetkellä jokin muuttui.

Ricardo Rocha ehdotti, että meidän pitäisi selvästi ja äänekkäästi -

ilmaista tunteitamme kentällä.

Pidimme toisiamme käsistä.

Maajoukkue tulee kentälle uudella tavalla.

He pitelevät toisiaan käsistä ehkä vastatakseen -

Pernambucon ihmisten osoittamaan kiintymykseen.

He pitelevät toisiaan käsistä osoittaakseen, että näin he pelaavat.

Me tiesimme potentiaalimme.

Tiesimme, mihin pystyisimme.

Me näytimme sen sinä päivänä.

Anna mennä! Maali!

Katsokaa! Maali!

Maali!

Katsokaa! Maali!

Se oli täydellistä! Maali!

BRASILIA - BOLIVIA 6 - 0

Tämä oli vastauksemme valittajille.

Mutta sitten tuli ratkaiseva ottelu.

Viimeinen karsintaottelu -

oli Uruguayta vastaan Maracanã-stadionilla.

Sitten menoksi.

Maracanaço.

Vuosi 1950.

"Ei, ei taas."

Jos häviäisimme, olisimme ulkona.

Seleção voisi kirjoittaa vielä surullisempaa historiaa,

jos Brasilia jäisi MM-kisojen ulkopuolelle ensimmäistä kertaa.

Olen varma, että pääsemme kisoihin.

Ellemme me pääse kisoihin, maa voidaan sulkea.

Joka haastattelussa kysyttiin: "Entä Romário?"

Sanoin: "Hän palaa ajallaan."

Romário!

Yleisö huutaa Romárion nimeä.

Romáriolla meni hienosti Barcelonassa. Hän loisti Euroopassa.

Ja kaikki tiesivät Romárion tärkeyden.