Light & Magic

Istun tuolissa, tällä tavalla.

ROBERT PATRICK NÄYTTELIJÄ

En voi liikkua ollenkaan.

Minun on kontrolloitava kaikkea,

löytää tietty tunne ja lukita ilme.

Digitaalinen vallankumous on parasta, mitä elokuvalle on tapahtunut -

sadassa vuodessa.

En palaisi entiseen.

Otan uudet työkalut ilolla käyttöön.

Se, mitä digitaalisesti voidaan tehdä,

on fantastista.

Odotin pääseväni eroon filmistä.

Kun ILM aloitti siirtymän -

digitaalisiin työkaluihin, se oli löytämisen aikaa.

Keksintöjä parhaimmillaan.

Monet tekemistämme asioista -

tehtiin ensimmäistä kertaa, se oli villi länsi.

"Entä jos teemme näin?" "Kokeillaan tuota."

Kukaan ei tiennyt mihin pystyisimme.

Meidän oli rakennettava kaikki alusta asti.

Siihen liittyi paljon valitusta ja nurinaa.

Ihmiset vastustivat muutosta.

Sitä kutsuttiin "pimeäksi puoleksi."

Sanoin, että he pystyvät siihen.

Se on tehtävissä, oikeasti.

Se oli yksi vaikeimmista ajoista. Se oli myös yksi innostavimmista,

ja olin päättänyt saada sen toimimaan.

Muutos on minulle aina helppoa,

jos koen sen johtavan johonkin parempaan.

Se tapahtui tuhat kertaa nopeammin kuin olimme odottaneet,

ja juoksimme niin nopeasti kuin kykenimme pysyäksemme mukana.

WILLOW'N KUVAUKSET WALES, ENGLANTI, 1987

-Tämä on kylmä, tämä on yö. -Tämä on Wales.

-Tämä on elokuvantekoa. -Etenkin Willow'n.

-Kyllä. Tämä on Willow. -Toimintaa!

Poikki!

En ole tekninen tyyppi. En ole koskaan ollut.

Tehdessämme Willow'n oli mahdollisuus todella oppia,

RON HOWARD OHJAAJA

panna itseni peliin ja osallistua -

n kulttuuriin parin vuoden ajan.

Tuntui, kuin olisin puhunut loistavan kirjoittajan ja säveltäjän kanssa.

Keskustelumme olivat luovia.

Sain valikoiman eri mahdollisuuksia.

Matte-maalaus tai pienien brownien kuvaaminen ylisuurissa lavasteissa...

Heillä oli liikkeenohjauskamera ja malleja.

Se oli upeaa.

Teimme yhden erityisen luovan asian.

Kuvasimme Fin Razielin muutoksen, hän oli hyvä noita.

Hänet oli muutettu vuoheksi ja hänen oli muututtava strutsiksi,

kilpikonnaksi, tiikeriksi ja viimein taas 75-vuotiaaksi valkotukkaiseksi naiseksi.

Sanoin, että Rick Baker teki Ihmissusi Lontoossa -leffan.

Siksi voisimme mielestäni tehdä tämän.

AMERIKKALAINEN IHMISSUSI LONTOOSSA JOHN LANDIS 1981

Paljon prostetiikkaa ja leikkauksia.

Koin ne aina huijaamiseksi.

Ne sopivat toimintaelokuviin.

Mutta tämä ei ollut sellainen.

DENNIS MUREN TEHOSTEET

Tässä oli kyse ihmeistä.

Ehkä voisimme kokeilla tietokonetta.

Hän sanoi: "Entä jos kuvaamme sen kerralla?"

"Se olisi hitonmoinen nukke. En tiedä, miten sen rakentaisi..."

Hän sanoi: "Ei, se tehtäisiin tietokoneella."

Sanoin...

George selitti, että oli antanut Dennisin -

tutkia, miten tietokoneet -

voisivat toimia elokuvatuotannossa.

Enkä halunnut kuulostaa -

ääliöltä, joten en vastustellut.

Mutta olin epäileväinen.

Siihen aikaan tietokonegrafiikan käyttö -

oli vieras ajatus, myös minulle.

Mutta tiesin, että ympärilläni oli lahjakkaita ihmisiä,

joille voi soittaa, jos piti ratkaista jokin ongelma.

He ratkaisivat sen uudella, tuoreella tavalla.

John Knoll sanoi: "Joku teki tämän still-kuvalla,

ja kuvan muoto ikään kuin muuttuu uudeksi,

ja siinä näkee uuden muodon."

Sanoin: "Kiinnostavaa, voisimmeko... Kokeillaan."

Niinpä vein sen CG-osastolle,

Doug Smythe kokeili sitä still-kuvaan, ja se oli todella lupaavaa.

Tietokone kalibroi kaikki liikkeet kahden asennon välillä.

Se oli täysin kokeellista.

Dennis Muren pyyteli anteeksi.

Se ei ehkä toimisi.

Ja tehosteen toimimiseksi -

oli kuvattava filmille, joka laitettiin ensin koneelle.

Kaikki nuket piti tehdä käsin.

Willow 'n muutoskohtaus -

oli ensimmäinen kokemukseni n mallistudiossa.

JEAN BOLTE MALLISTUDIO

Olin Kansas Citystä, Missourista ja tajusin peruskoulussa,

että taide on hyvä pakopaikka.

Tiesin, että maailmassa oli kauneutta ja kiinnostavia asioita -

eivätkä ne tulleet Kansasiin ulottuvilleni.

Isoäitini oli taidemaalari.

Hän rakasti taidetta.

Kun olin hänen studiossaan,

istuin ja maalasin hänen kanssaan,

se oli turvapaikkani.

Siihen voi todella uppoutua.

Äitini jätti minut taidemuseolle viikonloppuisin,

ja kävelin siellä koko päivän.

De Kooningit ja muut, joita en ymmärtänyt.

Pelottava moderni taide.

Se houkutti minua, tunsin,

että minun oli etsittävä työtä, josta saisin sen tunteen.

Asetuin Lontooseen ja päädyin teatteriin.

Kävin iltaisin katsomassa harjoituksia.

Päivisin tein reksiviittaa ja puvustusta.

Sain työskennellä Jim Hensonin Labyrintissä.

LABYRINTTI JIM HENSON -ELOKUVA

Minulla oli oma pieni erikoisalani,

karvaiset olennot ja pienoismallit.

George Lucas kävi paikalla,

ja minua pyydettiin tekemään eläimiä,

jotka muuttuivat toinen toisikseen -

Willow'n käyttäessä sauvaansa.

Kun saavuin, meidän piti tehdä paikalla olevasta vuohesta malli.

Mutta sen piti olla joustava, ja sillä piti olla kaula,

jonka voisi venyttää strutsin korkuiseksi.

Sen silmät avautuivat ja sulkeutuivat.

Riikinkukon pyrstö rakennettiin sateenvarjoon, joka avautui mekaanisesti.

Se rojahti kasaan, ja sitten tein kilpikonnan.

Sen jalat kasvoivat, muuttuivat karvaisiksi -

ja alkoivat näyttää tiikeriltä, ja välivaiheessa -

teimme prosteettisen meikin naiselle,

joka oli puoliksi tiikeri. Tiesimme, että tietokonegrafiikkaosasto -

ottaisi osiot ja saisi ne sulautumaan toisiinsa.

En tajunnut, että teimme jotain merkittävää tietokonegrafiikassa.

Willow, usko sanoihin. Keskity.

Voi ei!

Se todella löi minut ällikällä. Uskoin siihen.

Näin, että se tapahtuisi.

Willow!

Sanoin: "En tiedä, miten teette sen,

mutta minun ei tarvitsekaan ymmärtää sitä."

Keksimme sanan "morf" kuvaamaan sitä, muotojen muovaamista toisiksi.

Kaikki ovat tavanneet sen M-O-R-P-H,

ja he ovat väärässä.

Jopa sanakirja on väärässä.

Se on M-O-R-F.

Ainakin meidän mielestämme.

Kaikki se raha, joka meni Nunzion limaamiseen, vapaudenpatsaaseen.

Ei sille voi mitään. Lima on todella kallista.

JANET HEALY TEHOSTEET GHOSTBUSTERS II

On vaikeaa pysyä tällä alalla.

JIM MORRIS TEHOSTEET

Monet yritykset ovat kaatuneet.

Kun saavuin 80-luvun puolivälissä ILM:lle, Roger Rabbit oli tuotannossa,

Auringon valtakunta,

ja Willow.

Digitaaliseen aikaan siirtyminen oli nopeampaa -

llä kuin muualla.

Georgelle se oli liian hidasta.

Hän vain tiesi sen. "Voimme tehdä sen näin,

on vain löydettävä ihmiset,

jotka saavat sen aikaiseksi."

Ei ole epäilystäkään siitä, että heti kun tulin -

osaksi tätä tiimiä, halusin katsella ympärilleni -

ja kokeilla kaikkea mahdollista.

Tutustuin tietokonegraafikoihin.

He olivat visionäärejä.

Heidän työnsä kiehtoi minua.

Mutta se ei kiinnostanut moniakaan.

Rakensimme mallistudiossa isoja juttuja.

Vapaudenpatsaan Ghostbustersiin, lavasteita ja patsaita -

tehtiin studiolla.

Kaikki näkivät, ketkä tekivät tärkeää ja kiinnostavaa työtä.

Ja sitten menin täysin pimeään rakennukseen,

joka oli visuaalisesti samanarvoinen.

Se oli mielestäni upeaa.

Työhön ei liittynyt egoa,

Se oli puhdasta tavalla, jossa lopputulos oli tärkein.

Renderöinti oli kaikki kaikessa.

Ja sitten tuli tiimi, joka todella muutti kaiken.

MARK DIPPÉ TIETOKONEGRAFIIKKA

STEVE "SPAZ" WILLIAMS TIETOKONEGRAFIIKKA

Huudatin Beethovenia.

Musiikissa oli niin paljon tuskaa.

En kuunnellut musiikkia, kuuntelin tarinaa.

Hänen farkkunsa oli kääritty, hänellä oli saappaat, tiukka t-paita,

vähän rockabilly.

Muistan ajatelleeni: "Kuka hitto tuo on?"

Olisin itse voinut pestä kylpyammeeni hiuksillani.

Mark Dippé oli pitkätukkainen matikkanero.

Meidät laitettiin samaan toimistoon.

Se oli äänieristetty, voimme tehdä mitä halusimme.

Asensin sinne kaiutinjärjestelmän.

Spaz tuli sisään ja sanoi: "Alice Cooper!

Tämä on lempialbumini. Se oli ehkä ensimmäiseni."

Sanoin: "Oletko tosissasi?"

Hän sanoi: "Tämä on ensimmäinen albumini," ja siinä se.

Tulimme juttuun.

Heissä oli hienoa,

että he olivat tietokonenörtin vastakohtia.

Todellisia hahmoja.

Steve osasi pitää hauskaa,

hän oli jääkiekkoilija Kanadasta, ja Mark oli Alaskasta.