The first 200 lines.
Kasvoin Modestossa maatilalla.
Kuten useimmat Los Angelesissa kasvaneet, tykkäsin huviajeluista.
Vietin ison osan nuoruudestani ajellen ympäri kaupungin katuja.
Lukio uhkasi jäädä kesken touhujeni takia.
Äitini oli kovin huolissaan.
Hän pelkäsi, ettei minusta tule mitään.
Isäni uskoi, että puhkean kukkaan myöhemmin.
"Älä huoli. Hän herää vielä."
Tykkäsin paljon vauhdista.
Pidin siitä tunteesta.
Halusin olla mekaanikko ja ajaa rallia.
Lukiossa minulla oli tosi pieni auto,
tämän kokoinen, ja kerran olin
kääntymässä pihallemme maantieltä
ja siellä ajoi joku tyyppi.
Hän ajoi varmaan 140 km/h.
En nähnyt häntä.
Kuulin tööttäyksen
ja olin poissa.
Auto osui kylkeeni.
Autoni pyöri ympäri seitsemän kertaa ja rullautui puun ympäri.
Kun heräsin, kuulin ensimmäiseksi
hoitajan sanovan, että kaikki jalkani ja käteni ovat tallella.
"Mitä tarkoitat?"
Kaikki sanoivat: "Sinun pitäisi olla kuollut."
NUORI SELVIÄÄ KOLARISTA
Silloin ajattelin, että ehkä olen täällä syystä.
Isäni halusi minut toimistotarvikebisnekseen
ja myymäläpäälliköksi.
Myymälää valmisteltiin minua varten, mutta sanoin, etten halua sitä.
En ikinä voisi olla töissä jossain, missä tehdään samaa asiaa
päivästä toiseen.
Se oli varmaan suurin erimielisyytemme.
Sanoin meneväni yliopistoon.
Silloin oli Vietnamin sota.
Pääsin vain alempaan korkeakouluun.
Opiskelin yhteiskuntatieteitä,
psykologiaa ja antropologiaa, ja jäin koukkuun.
Se oli minusta mahtavaa.
Minun piti lukea Sankarin tuhannet kasvot yhtä kurssia varten.
Minua alkoi kiinnostaa, miten yhteisö rakennetaan.
Se tehdään tarinoiden, mytologioiden ja sankareiden avulla.
4 VARHAISIMMAT SANKARIT
Löysin elokuvat vasta ensimmäisenä opiskeluvuonna.
Päädyin USC:hen.
ETELÄ-KALIFORNIAN YLIOPISTO ELOKUVATAITEEN KORKEAKOULU
Yhtäkkiä näin elokuvia, jollaisia en ollut ennen nähnyt.
Se avasi silmäni. Se oli ihan uusi maailma.
Sitä syö, nukkuu ja juo elokuvia varten,
ja rakastaa joka hetkeä.
Tiesin heti, että tämä oli juttuni.
Mikä on elokuvantekijä?
En tiennyt, mikä on tuottaja tai ohjaaja.
Tiesin vain, että halusin tehdä elokuvia, mitä se sitten tarkoittikaan.
GEORGE LUCASIN LYHYTELOKUVA
Ensimmäisellä lukukaudella aloin tehdä opiskelijaelokuvia.
Valloitin elokuvataiteen osaston.
Tapasimme 60-luvulla, kun THX-1138 sai ensi-iltansa.
Lyhytelokuvan ensi-ilta oli filmifestivaaleilla.
George sai pääpalkinnon.
THX 1138 4EB. Tässä on Auktoriteetti. Pysähdy sinne, missä olet.
Ajattelin, etten ikinä osaisi tehdä yhtä hyvää elokuvaa.
Meitä yhdisti se, että teimme elokuvia yleisölle
jopa enemmän kuin itsellemme.
Kaikki ystäväni
olivat ihmisiä, jotka rakastivat elokuvia.
Kukaan ei ollut kiinnostunut rahasta.
Kaikkia kiinnosti vain tehdä elokuvia.
Lucas on nyt valmistunut ja työskentelee Francis Ford Coppolan kanssa,
joka äskettäin valmistui n elokuvakoulusta.
Coppola ohjaa Sadeihmisiä,
joka on hänen kolmas elokuvansa Warner Brosille.
Lucas tekee elokuvaa Coppolan elokuvanteosta.
Ihmisen täytyy todella...
Täytyy todella haluta tehdä jotain,
ja silloin mikään ei ole esteenä. Näin uskon.
Kertoisitko nuoresta avustajastasi, George Lucasista?
Hän ei oikeastaan ole avustajani, vaan yhteistyökumppanini.
-Selvä. -George voitti palkinnon ja pääsi
Warner Brosille tarkkailemaan elokuvantekoa.
Teimme Finianin sateenkaarta , kun näin tämän parrakkaan tyypin
katselemassa. Kysyin, kuka hän oli.
Hän sanoi: "Hän tarkkailee sinua."
Finianin sateenkaaressa
olimme kuvausten ainoat alle 50-vuotiaat
ja ainoat elokuvakoulun käyneet.
Meillä oli yhteys.
Olimme nuoria ja vastustimme systeemiä.
Vuonna 1969 menimme San Franciscoon.
Ajattelimme Franciksen kanssa kuuluvamme sinne.
Kovin monessa vastaanotossa ei ole biljardipöytää.
Totta. Toivomme, että aamukolmelta
se on pelastuksemme, kun teemme elokuvaa
viereisessä huoneessa.
Toimme sinne miksaus- ja editointivälineet.
Rakensimme pikku studion.
Teimme kaiken itse.
Sain tehdä yhdestä opiskelijaelokuvastani koko illan elokuvan.
Yksi Coppolan tuotanto kuvattiin
San Franciscon lentokentän autotallissa.
Se oli 25-vuotiaan George Lucasin käsikirjoittama ja ohjaama scifitarina.
Lucas vaimoineen editoivat elokuvan itse.
Vaikka Warner Bros. suostui rahoittamaan ja levittämään elokuvan,
Lucasilla on täysi luova vastuu.
Minulla on elokuvani suhteen täysi vapaus
sanoa mitä haluan.
Oikein, väärin tai välinpitämätön. Ainakin voin sanoa sen.
THX on julistettu parantumattomaksi ja laitettu lukkojen taakse.
Warner Bros. ei tullut katsomaan, mitä olin tekemässä,
enkä tiedä, lukivatko he edes käsikirjoitusta.
Näytimme editoimamme version, ja he kysyivät: "Mitä tämä on?"
Evakuoikaa. Koko magna-henkilöstö...
Johtokunta ei pitänyt siitä.
He pilkkoivat sen. He leikkasivat siitä pois viisi minuuttia,
josta osa oli todella hyvää.
Ei ole pahempaa kuin turhautua
johonkuhun, joka ei tajua, mitä olet tekemässä
ja joka yrittää muuttaa sen.
Erimielisyyksien seurauksena
n leikkausvaiheessa
menetimme monia Warner Brosille sovittuja projekteja.
Yhdessä rakentamamme yritys American Zoetrope meni konkurssiin.
Francis lähti ja teki Kummisedän.
Hän sanoi minulle,
että pitäisi lopettaa outojen scifihörhöilyjen tekeminen.
Hän käski minun tehdä komediaa.
"Näytä, että osaat tehdä komedian."
SVENGIJENGI '62
Tapasin Georgen ensi kerran koekuvauksissa
Svengijengi '62 -elokuvaa varten.
En tiennyt, mikä oli graffiti,
ja Georgessa oli piirteitä,
jotka olivat minulle näyttelijänä mystisiä.
Hän ei puhu näyttelijöiden kieltä.
Hän on aika kryptinen.
Hän puhuu ilmapiiristä, maailmasta.
Koekuvauksia oli kuudesti kuuden kuukauden aikana,
ennen kuin näyttelijät saatiin valittua.
Vitsailin siitä hänelle joskus.
Hän sanoi, että autojen valinnassa oli mennyt yhtä kauan.
Kun kuvasimme Svengijengi '62 -elokuvaa, olin vaikuttunut
vapaudesta, jota hän antoi näyttelijöille, mutta myös maailman luomisen kautta.
En olisi osannut käyttää tätä termiä silloin.
Autot olivat hänelle yhtä tärkeitä.
Paljolti se johtui omista kokemuksistani.
Tuolloin en enää kruisaillut,
joten tunsin tarvetta dokumentoida intiimiä suhdetta,
joka miehen ja koneen välillä on.
Kruisailu oli ehdottoman amerikkalainen parinmuodostustapa.
Mitä sanoit?
Odota. Mitä sinä sanoit?
Jollain alitajuisella tasolla
se selvästi osui yleisöön.
PARAS ELOKUVA - PARAS OHJAAJA GEORGE LUCAS
Se oli minulle suuri hetki. Silloin istuin alas ja sanoin itselleni:
"Okei, nyt olen ohjaaja."
"Tiedän voivani olla luova tavalla, josta nautin."
Kerran seisoskelimme Mel's Dinerin luona
ja kysyin Georgelta, mitä hän haluaa tehdä seuraavaksi.
Hän kertoi pitävänsä scifistä.
"Kubrickin edistyksellisyys...
Haluan soveltaa sitä Buck Rogersin ja Flash Gordonin
kaltaisiin elokuviin, tehdä elokuvasarjan."
Hän halusi yhdistää 2001:n tehosteet
todella nopeisiin aluksiin.
Niin hän totesi.
En oikein tiennyt enempää.
Etsin hyvää tarinaa,
ja sitten muistin mytologiat.
Ajatus siitä, että yhteisö luo sankareita, joita ihailla.
Näin sen mekanismina, universaalina todellisuutena.
Halusin tehdä sellaisen, mutta modernin version.
Ensin piti tehdä tarinan synopsis.
En ole maailman paras kirjoittaja.
Vein ehdotukseni parille studiolle,
ja he olivat aivan hämillään siitä.
Robotteja ja Wookieita.
He eivät ymmärtäneet, mistä siinä oli kyse.
Scifielokuvat eivät myyneet hyvin.
Kaiken huipuksi elokuva oli suunnattu nuorille,
ja studiot sanoivat sellaisen olevan Disneyn heiniä.
"Emme me muut voi tehdä tätä."
En uskonut saavani elokuvaa lähtemään.
Kirjoitin sen uudelleen.
Vein sen joka ikiseen studioon ja kaikki hylkäsivät sen.
Olin aika epätoivoinen.
Mutta kun päätän tehdä jotakin,
en anna minkään estää minua.
Tiesin, että minun olisi myytävä se.
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Palkkasin kuvittaja Ralph McQuarrien piirtämään luomani hahmot.
Hän näytti minulle tekemänsä kuvat,
ja ne olivat juuri, mitä halusin.
"Minulla on 100 ideaa."
"Tee tämä kohtaus. Ja tämä."
Maalaukset innostivat minua jatkamaan kirjoittamista,
ja niin sain työn valmiiksi.
Elokuvasta oli tulossa
tarinan lisäksi upea visuaalinen elämys.
Siitä oli tulossa vuoristorata.
No comments yet. Be the first to leave one.