Masters of the Universe

Mistä aloittaisin?

Oikeasti haluan kai sanoa,

että olen tällainen sen takia, mistä tulen.

Eternia, loputtoman kauneuden maailma.

Asiat, jotka ovat olemassa -

vain legendoissa ja saduissa,

ovat totta Eterniassa.

Aarnikotkat, lohikäärmeet, puhuvat tiikerit,

lumotut metsät, paahteiset aavikot,

taivaalla leijuvat saaret.

Vannon, etten ole aineissa.

Sitten on vielä Harmaakallon linna.

Isäni kertoi kerran, että Eternia -

on kosmoksen sydän.

Ja Harmaakallon linna on sen sydämen sydän.

Eli kai sitten sydämen sydämen sydän -

on Harmaakallon linnan voima.

Se voi tehdä miehestä mahtavan kuin jumala.

Voimaa suojeltiin sulkemalla se esineeseen,

vanhaan miekkaan, jota kutsuttiin Voimamiekaksi.

Joo, minä tiedän, mutta niin päätettiin.

Legendan mukaan, kun Eternia olisi pulassa,

sankari astuisi esiin, ottaisi miekan…

…ja tiedäthän, käyttäisi sitä.

Mahtavasti.

Siihen asti se olisi lukittuna linnassa -

Velhottaren valvovan silmän alla.

Velhotar oli viisas, vanha -

ja totta puhuen vähän pelottava.

Mutta hän on päheä.

Satojen vuosien ajan -

Harmaakallon linna pysyi esi-isieni suojeluksessa.

Tulen näet melko vaikuttavasta sankarisuvusta.

Jalosta, vahvasta, pelottomasta.

Äiti, en halua tapella.

Kaikki muut ovat isompia ja vahvempia.

Ja koordinaationi on surkea.

Kuka niin sanoi? -Cringer.

Se on totta. Hän on pienin ja heikoin.

Ihme, ettei hän ole murtanut luitaan tai kuollut.

Mitä prinssi sitten tekisi,

jos ei opettelisi taistelemaan?

En tiedä. Ehkä leikkisi Cringerin kanssa.

Mene vain. Voin leikkiä lankakerällä.

Sinusta ei ole yhtään apua.

Onko pakko mennä?

Harjoittelemaan siitä. Nyt.

Kuulkaa, Eternosin tulevaisuuden valiojoukot.

Patsaita ei tehdä häviäjistä,

katuja ei nimetä pelkureiden mukaan -

eikä paraateja järjestetä hyvistä yrityksistä.

Nämä maat, tämä palatsi, koko elämänne -

on rakennettu voittajien hartiavoimin.

Kuninkaanne asemiehenä -

olen voittanut paljon taisteluita.

Siksi me kaikki olemme täällä.

Pelastin vanhempienne nahat,

naapurienne nahat -

ja naapurienne vanhempien nahat.

Paljon pelastettuja nahkoja.

Yritän sanoa, että taistelin puolestanne,

ja nyt te saatte taistella nopein refleksein,

tarkoin sihdein ja voimakkain lihaksin.

Ja tämän avulla.

Tiedättekö, mikä se on? -Se on keppi.

Kiitos tarkasta havainnosta.

Tietääkö joku muu? Teela?

Se on ase. -Juuri niin, tyttöseni.

Nämä ovat aseitanne. Teidän jatkeitanne.

Ottakaa pari. Aseistautukaa.

Haluan nähdä isoja mustelmia.

Haluan verisiä neniä ja lohjenneita hampaita.

Aloitetaan. Ankkuroi paino.

Dian. Haluatko…

Kuolit juuri kahdesti.

Adam. -Katse ylös!

Katso vastustajaa silmiin, kun lyöt kasvoihin.

Torju, tai sattuu vielä kovempaa.

Istutaanko alas ja jutellaan?

Adam, yritä parhaasi.

Joo. Teela.

On siinäkin ystävä. -Joka pieksee sinut.

Duncan.

Miten aloittelijamme pärjäävät?

Kurinalainen joukko, Teidän Majesteettinne.

Kaikkiko? -Älä tanssi, Adam.

Anna tulla nyt. -Lyö!

Hän nolaa itsensä.

Teen hänestä miehen, kuten lupasin.

Niin, mutta millaisen miehen?

Adam! -Lyö nyt vain!

No, hän riisui tytön aseista.

Se ei toimi niin, ystäväiseni.

Voitin! -Olet höpsö, Adam.

Poika.

Taistele kanssani. Tämän kanssa.

Nosta se.

Nyt…

…puolusta itseäsi.

Isä.

Isä!

Tämä maailma ei ole heikoille.

Ei niin, isä. -Sano se.

Tämä maailma ei ole heikoille.

Adam. Nouse ylös!

Nouse. Kun kaadut,

on sinun tilaisuutesi seistä ylpeänä.

Näytä vahvalta.

Kun hän kääntyy, hän näkee sinut.

Haluat näyttää, että kestät osumat.

Kun hän kääntyy,

hän ei näe pelokasta pikkupoikaa.

Hän näkee miehen.

Kenet hän näkee?

Miehen. -Hyvä. Katso.

Heti kun hän kääntyy.

Kyllä se siitä.

Näytös on ohi. Takaisin hommiin.

Adam. -Mitä teet täällä?

Seurasin sinua.

Tulin tänne olemaan yksin.

Älä ole vikisijä.

En pitänyt sinua heikkona.

Tänään harjoituksissa.

Isä piti.

Onko tuo Velhotar?

Mitä hän katselee?

Kuningas Randor, hyökkäys.

Tämä on hallinnassani.

Kaarti on koulutettu tähän.

Lupaan,

että Te ja perheenne pysytte turvassa.

Vien teidät Harmaakallon linnaan. Vartijat!

Kaikki on hyvin. Pysy lähellä.

Teela, tule! -Isä… Pelottaa.

Keneltä opit tuon sanan? Et ainakaan minulta.

Kaikki järjestyy.

Niin kauan kuin minä olen tässä,

sinulla ei ole pelättävää. Onko selvä?

Tule.

Nyt! Menkää!

Heitä on liikaa. -Iso armeija tarkoittaa…

…enemmän maalitauluja.

Mennään!

Seuratkaa.

Tännepäin.

Pysykää siinä.

Heikot pikku palatsipojat.

Menkää, älkääkä pysähtykö, Teidän Majesteettinne.

Menkää. Minä hoidan tämän.

Joku haluaa rettelöidä.

Ei lähemmäksi.

Miten kehtaat tulla minun kaupunkiini?

Etkö tiedä, kuka olen? -Kerrohan sitten.

Olen Duncan, kuninkaallisen kaartin komentaja.

Kuninkaan asemies, hitto vie.

Ja tänään…

Ja tänään…

…epäonnistuit.

Isä. Isä.

Nouse jaloillesi. Nouse ylös, ole kiltti.

Teela. Minä epäonnistuin.

Tulehan.

Pidä kiinni.

Randorin valtakausi tulee tänään päätökseensä.

Luulit olevasi niin vahva,

että lakkasit varomasta, mitä varjoissa väijyi.

Se olin minä.

Minä väijyin.

Maailmankaikkeuden pimeimmissä nurkissa -

minä väijyin.

Mutta nyt minä astun valoon,

jotta voit nähdä kukistumisesi.

Menkää katsomatta taaksenne.

Adam, älä huoli. Huolehdin sinusta.

Ole vahva. Minä pidättelen heitä.

Isä? -Menkää!

Isä!

Mitä teet minulle, senkin piru?

Leikkaan vain pääsi irti.

Kohtalostani riippumatta et saa Eternosia koskaan.

Palatsisi on pelkkää tiiltä ja lasia.

Kruunusi on pelkkä naamiaisasu.

Haluan vallan, joka sen takana on.

Evil-Lyn?

Oi, Evil-Lyn.

Hyvin sanottu, lordi Skeletor. Runollista.

Vie hänet pois. Hänen aikansa on ohi.

Aamunkoitteessa Eternia saa nähdä minun nousuni.

Siinä se, lopetin jo. -Tietysti, herra.

Nouseva nyrkki kertoo, että lopetin. -Kyllä.

Se on huippukohta!

Tiedämme sen jatkossa, herra.

He tulevat. Harmaakallon linna kaatuu.

Ei, se kestää. Tuo miekka minulle, lapseni.

Joutuin nyt.

Vie miekka turvaan, jonnekin kauas.

Olkoon se paikka, josta häntä ei löydetä.

Minun kotini.

Ole varovainen, Adam.